High Sierra

vuoden 1941 elokuva

High Sierra (engl. High Sierra) on Raoul Walshin ohjaama yhdysvaltalainen film noir- ja gangsterielokuva vuodelta 1941. W. R. Burnettin ja John Hustonin käsikirjoitus perustui Burnettin romaaniin High Sierra. Elokuvan pääosissa ovat Ida Lupino ja Humphrey Bogart.[1] High Sierraa pidetään myös yhtenä varhaisimmista film noirin syntyä ennakoineista elokuvista.[2]

High Sierra
Ohjaaja Raoul Walsh
Käsikirjoittaja
Perustuu W. R. Burnettin romaaniin
High Sierra
Tuottaja Mark Hellinger
Säveltäjä Adolph Deutsch
Kuvaaja Tony Gaudio
Leikkaaja Jack Killifer
Lavastaja Ted Smith
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Warner Bros.
Levittäjä Warner Bros.
Netflix
Ensi-ilta Yhdysvallat 21. tammikuuta 1941
Kesto 100 min
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

High Sierra oli Bogartin ensimmäinen päärooli, ja siitä alkoi hänen nousunsa tähdeksi. Hänen läpimurtoelokuvakseen muodostui loppuvuodesta 1941 ensi-iltansa saanut Maltan haukka.[1]

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Vanheneva gangsteri Big Mac (Donald MacBride) suunnittelee kalifornialaisen kasinon ryöstöä ja haluaa kokeneen Roy Earlen (Humphrey Bogart) johtavan keikkaa. Earle on juuri vapautunut vankilasta kuvernöörin armahtamana. Roy ajaa maan halki vuorilla sijaitsevaan majoituspaikkaan, jossa hän tapaa muut keikkaan osallistuvat miehet: Louis Mendozan (Cornel Wilde), joka työskentelee kasinossa, sekä Redin (Arthur Kennedy) ja Baben (Alan Curtis), jotka jo asuvat leirillä. Babe on tuonut mukanaan nuoren naisen, Marien (Ida Lupino). Roy haluaa lähettää Marien takaisin Los Angelesiin, mutta Marien onnistuu ylipuhua Roy. Majoituspaikassa pieni Pard-nimien koira alkaa viihtyä Royn asunnossa ja käyttäytyy kuin Roy olisi sen isäntä. Pardin väitetään tuottaneen huonoa onnea niille, joiden seuraan se on aiemmin lyöttäytynyt, mutta koira vaikuttaa viattomalta.

Marie rakastuu Royhin, kun tämä suunnittelee ja toteuttaa keikkaa, mutta Roy ei vastaa hänen tunteisiinsa. Kun Roy ajaa ylös vuorelle, hän tapaa Velman (Joan Leslie) ja tämän perheen. Velma on raajarikkoinen nuori nainen. Roy maksaa leikkauksen, jotta Velma voisi taas kävellä normaalisti. Velman toipuessa Roy kosii häntä. Velma kieltäytyy, sillä hänellä on kotipuolessa jo sulhanen. Kun Velman sulhanen saapuu, Roy kääntyy Marien puoleen ja heistä tulee rakastavaisia.

Keikka menee pieleen, kun vartija saapuu paikalle. Mendoza, Red ja Babe joutuvat auto-onnettomuuteen, jossa Red ja Babe kuolevat. Mendoza kertoo poliisille kaiken.

Kun Roy ja Marie lähtevät kaupungista, poliisi aloittaa Royn etsinnät. He eroavat, jotta Mariella olisi aikaa pelastua. Royta ajetaan takaa Sierran vuorille, jonne hän piiloutuu yöksi. Pian aamunkoiton jälkeen seuraa laukausten vaihtoa. Roy kuulee Pardin haukkuvan ja juoksee sitä kohti Marieta huutaen. Häntä ammutaan selkään ja hän kuolee.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Rooleissa

muokkaa
  Ida Lupino  Marie  
  Humphrey Bogart  Roy Earle  
  Alan Curtis  Babe  
  Arthur Kennedy  Red  
  Joan Leslie  Velma  
  Henry Hull  Doc Banton  
  Henry Travers  Pa  
  Jerome Cowan  Healy  
  Minna Gombell  Mrs. Baughmam  
  Barton MacLane  Jake Kranmer  
  Elisabeth Risdon  Ma  
  Cornel Wilde  Louis Mendoza  
  Donald MacBride  Big Mac  
  Paul Harvey  Mr. Baughmam  
  Isabel Jewell  Blonde  
  Willie Best  Algernon  
  Spencer Charters  Ed  
  George Meeker  Pfiffer  

Tuotanto

muokkaa

Alkuteos

muokkaa

High Sierra perustuu William R. Burnettin romaaniin, jonka oikeudet Warner Bros. osti tuoreeltaan 1940. Burnett oli tuohon aikaan haluttu kirjailija. Warner oli tehnyt hänen esikoisteoksestaan hyvin menestyneen gangsterielokuvan Pikku Caesar ja filmannut kaksi muuta hänen kertomustaan. Warner osti High Sierran elokuvaoikeudet 20 000 dollarilla.[3]

Earlen rooli perustui John Dillingeriin, ja Yhdysvaltain sensuuriviranomaiset esittivät käsikirjoituksen johdosta yli 40 moitetta, koska heidän mielestään käsikirjoitus idealisoi rikollista. Jack L. Warner ei kiinnittänyt niihin huomiota, koska hän ei halunnut pilata elokuvan henkeä. Sensuuriviranomaiset vaativat kuitenkin, että rikollisen on saatava jonkinlainen rangaistus – joko kuolema tai vankilarangaistus. Tämän myönnytyksen Jack L. Warner joutuikin tekemään.[2]

Esituotanto

muokkaa

Warner tuotti 1930- ja 1940-luvulla elokuvia massatuotantona. Suurin osa High Sierran tekijöistä olikin vanhoja konkareita, joilla oli pitkä kokemus elokuva-alalta yleensä ja erityisesti Warnerin massatuotantojärjestelmästä. Kuvaaja Tony Gaudio oli ollut Warnerin palveluksessa yli 10 vuotta ja oli luotettava kuvaaja ilman suuria taiteellisia tavoitteita. Ohjaaja Raoul Walsh oli aloittanut Warnerilla vasta 1939, mutta hän oli ohjannut menestyselokuvia jo 1920-luvulta lähtien. Merkittävimpiä uusia tulokkaita tässä Warnerin tuotannossa olivat apulaistuottaja Mark Hellinger ja käsikirjoittaja John Huston. High Sierran ja Kersantti Yorkin (1941) menestyksen ansiosta Huston sai ohjata ensimmäisen elokuvansa Maltan haukka (1941). Hellinger puolestaan teki myöhemmin merkittävän uran tuottajana Universalilla.[3] Toimeenpanevana tuottajana toimi Hal B. Wallis, jonka tunnetuin tuotanto oli pian High Sierran jälkeen valmistunut Casblanca (1942).[2] Elokuva myös lujitti Bogartin ja Hustonin suhdetta niin ystävinä kuin työtovereinakin.[4]

Jack Warner halusi elokuvan avulla muovailla sen kahden päätähden – Humphrey Bogartin ja Ida Lupinon – uraa. Bogartista suunniteltiin varteenotettavaa pääosien esittäjää, mikä sitten myös toteutui: Bogart oli Warnerin ainut kiintotähti 1940-luvulla. Lupinosta ei koskaan tullut niin suurta tähteä kuin Bogartista, mutta vielä 1941 hän oli tunnetumpi ja siksi hänen nimensä oli elokuvan alkuteksteissä Bogartin nimen yläpuolella.[3]

Roolijako

muokkaa

Bogartin rooli oli alun perin tarkoitettu George Raftille. Bogart oli tuolloin kuitenkin hyvin kiinnostunut Roy Earlen roolista ja hänen onnistui ylipuhua Raft, joka sitten kieltäytyi roolista.

Moni on luullut erheellisesti Bogartin hahmon "Pard"-koiraa Terryksi, joka näytteli Ihmemaa Ozin Toto-koiraa. Se on kuitenkin Bogartin tuolloinen koira Zero. Viimeisessä kohtauksessa Bogartin sijaisnäyttelijä Buster Wiles joutui pitämään keksejä kädessään, jotta koira suostuisi nuolemaan sitä.[5]

Kuvaukset

muokkaa

High Sierra kuvattiin kolmessa kuukaudessa.[3] Monet tärkeistä kohtauksista kuvattiin Mount Whitneyllä Sierra Nevadan vuorilla. Loppukohtauksessa Bogartin hahmo liukuu 27 metriä vuorenrinnettä alas. Sijaisnäyttelijä Buster Wiles ei ollut tyytyväinen suoritukseensa ja halusi tehdä sen uudestaan. "Unohda se", sanoi Raoul Walsh. "Se oli tarpeeksi hyvä 25 senttiä maksaville katsojille."[6]

Vastaanotto

muokkaa

Ensi-ilta

muokkaa

High Sierran ensi-ilta oli New Yorkissa 25. tammikuuta 1941. Suomessa se kiellettiin kokonaan 31.7.1942 ja 2.9.1942.[7] Elokuva on sittemmin esitetty useita kertoja televisiossa. Se on ilmestynyt suomeksi tekstitettynä sekä videolla että DVD:llä.

Arvostelut

muokkaa

Kriitikko Bosley Crowther piti elokuvan näyttelemisestä ja kirjoitti: ”Gangsterielokuvien tapaan tässä on kaikkea – vauhtia, jännitystä ja tuota ylevää hyödyttömyyden tuntua, joka tuo siihen ironiaa ja sääliä. Humphrey Bogart näyttelee pääosan kovaksikeitettyä elonvoimaisuutta täydellisesti. Ida Lupino, Arthur Kennedy, Alan Curtis ja tulokas Joan Leslie näyttelevät sivuroolit hyvin. Etenkin Lupino on vaikuttava rakastuneena gangsterin heilana. Gangsterielokuvien tapaan – useimmiten – se on täydellinen epilogi. Vanhoihin konkareihin ja Warnersiin voi luottaa: he kuolevat mutta eivät koskaan anna periksi.”[8]

Time-lehden arvostelu moitti elokuvaa siitä, että siinä niinkään ole realistista raakalaismaisuutta vaan ennemminkin pukudraaman nostalgista ilmapiiriä. Kriitikko kirjoitti: "Sen nostaa kuitenkin tavanomaisen B-luokan melodraaman yläpuolelle gangsteri Earlen hahmon herkkä hahmotus. Bogart näyttelee loistavasti Earleä, joka on monitahoinen henkilö – maatalon poika, josta tuli gangsteri, moninkertainen murhaaja, joka silti närkästyy, kun lehtimiehet kutsuvat häntä ”Hullu koira” Earleksi. Hän on lempeä mukanaan kulkevalle kulkukoiralle, ystävystyy tanssijattaren (Ida Lupino) kanssa, josta tulee hänen heilansa, ja auttaa raajarikkoista tyttöä (Joan Leslie). Roy Earle haluaa vain vapautta. Hän löytää sen ja kohtalonsa yksinäisellä vuorenhuipulla."[9]

The New York Timesin kriitikot valitsivat High Sierran vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[10]

Sovitukset

muokkaa

Elokuvan pohjalta on tehty kaksi uudelleenfilmatisointia:

Elokuvaan perustuva yhdysvaltalainen kuunnelma lähettiin kaksi kertaa The Screen Guild Theater -sarjassa. 4.1.1942 sen pääosissa olivat Humphrey Bogart ja Claire Trevor ja 17.4.1944 Bogart ja Ida Lupino.

Lähteet

muokkaa
  • Gomery, Douglas: Warner – järjestelmä. Filmihullu, 1986, nro 8, s. 28-29.
  • Hughes, Howard: Crime Wave. Filmgoer's Guide to the Great Crime Movies. London: I. B. Tauris, 2006. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.1.2010). (englanniksi)
  • Bosley Crowther: ”High Sierra,” Considers the Tragic and Dramatic Plight of the Last Gangster. The New York Times, 25.1.1941. Artikkelin verkkoversio.
  • Jeffrey Meyers: Bogart: A Life in Hollywood. London: Andre Deutsch Ltd, 1997. ISBN 0-233-99144-1 (englanniksi)
  • Sperber, A. M. ja Lax, Eric: Bogart. New York: William Morrow & Co., 1997. ISBN 0-68807-539-8 (englanniksi)

Viitteet

muokkaa
  1. a b c Erickson, Hal: High Sierra www.allmovie.com. Viitattu 28.10.2010. (englanniksi)
  2. a b c Handler, Jessica: Articles for High Sierra (1941) tcm.com. Viitattu 28.10.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  3. a b c d Gomery 1986, s. 28–29.
  4. Meyers, s. 115.
  5. Hughes, s.16.
  6. Sperber & Lax, s. 127.
  7. High Sierra - Tarkastustiedot Elonet. Viitattu 12.1.2010.
  8. Crowther
  9. The New Pictures, Feb. 17, 1941. Time Magazine. Arkistoitu 12.10.2012. Viitattu 1.3.2021. (englanniksi)
  10. The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 5.7.2016.
  11. Coloradon sankari (1949) Imdb.com. Viitattu 29.11.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa