Harry Bild

Bildin syntyessä hänen isänsä ei ollut juurikaan kiinnostunut urheilusta, sillä hänen piti hoitaa neljää lasta. Kuusivuotiaana Bild sai ensikosketuksensa jalkapalloon. Koska hän asui maaseudulla, oli maata tarpeeksi pelaamiseen. Aluksi hänen valmentajanaan toimi vanhempi veli Åke, sillä pelipallo kuului hänelle. Aluksi he pelasivat jalkapalloa vain lajin hauskuuden takia, eikä harjoittelu ollut organisoitua.^[6] Ollessaan 14-vuotias Bild debytoi Nöbbele BK:n edustusjoukkueessa. Hänen vanhempansa eivät innostuneet pojan harrastuksesta, sillä heidän mukaansa oli parempaakin tekemistä kuin pallon perässä juoksu. Bild joutui pyöräilemään kaksikymmentä kilometriä seuran harjoituksiin. Seura pelasi maakuntatasolla, eikä joukkueen otteluja seurannut moni.^[7]

Vuonna 1955 Lessebo IF juhli vuosijuhliaan ja järjesti ystävyysottelun IFK Norrköpingiä vastaan. Yhdessä toisen Nöbbelestä tulleen pelaajan kanssa Bild valittiin joukkueeseen, joka pelasi moninkertaista Ruotsin mestaria vastaan. Peli sujui hänen osaltaan hyvin ja Norrköping kiinnostui hänestä. Bild oli kuitenkin tyytyväinen elämäänsä Nöbbelessä, eikä uskonut pääsarjaseuran tekevän hänellä mitään. Hän halusikin mennä johonkin suurempaan kaupunkiin opiskelemaan.^[8]

Bild suoritti asevelvollisuutensa Växjössä, eikä hän ehtinyt panostaa jalkapalloon. Tämän jälkeen hänen piti päättää, jatkaako jalkapallouraa vai opiskelua. Lopulta Bild päätti siirtyä IFK Norrköpingiin. Ensiesiintymisen seuran paidassa hän teki ystävyysottelussa Kristianstadia vastaan. Hän onnistui tekemään ottelun alussa maalin, vaikkei ollut harjoitellut paljon ottelua ennen.^[8] Joukkueessa oli kilpailua pelipaikoista, mutta kesän aikana Bild onnistui tekemään harjoitusotteluissa maaleja.^[9] Ensimmäisen sarjaottelun hän pelasi Halmstadsia vastaan. Bild ei ollut vielä tottunut sarjan kovatempoiseen peliin, mutta hän onnistui tekemään ottelun lopussa tasoittavan 2–2-maalin. Syyskauden päätteeksi hän oli tehnyt yhdeksän maalia.^[10] Kauden parhaan pelinsä Bild pelasi Västeråsia vastaan ja teki viisi maalia. Kauden päätteeksi hän voitti Allsvenskanin maalikuninkuuden^[11] ja johdatti Norrköpingin Ruotsin mestariksi.^[12]

Kaudella 1957–1958 Norrköping taisteli myös mestaruudesta ja oli kauden päätteeksi samoissa pistelukemissa IFK Göteborgin kanssa. Paremman maalisuhteen avulla Göteborg voitti kuitenkin maan mestaruuden. Seuraavalla kaudella Norrköping jäi jälleen hopealle, sillä Djurgården voitti kultaa. Vuonna 1960 Norrköping voitti seurahistorian yhdeksännen mestaruuden ja sama toistui kausina 1962 ja 1963.^[12] Loppuvuonna 1963 hänelle myönnettiin Guldbollen-palkinto.^[13] Bild pelasi seuran riveissä 167 perättäistä ottelua, mutta joutui keväällä 1964 olemaan yhden ottelun sivussa lievän loukkaantumisen takia.^[14] Kausi 1964 päättyi huonoimpaan sijoitukseen Bildin seurahistorian aikana ja Norrköping oli neljäs.^[12]

Hyvät otteet nostivat ulkomaisten seurojen kiinnostusta Bildiä kohtaan. Jo keväällä 1964 Standard Liège pyysi häntä siirtymään seuraan. Myös Hertha BSC oli kiinnostunut hänestä, mutta koska siirtosumma oli liian pieni, ei seuravaihtoa tapahtunut. Bild oli jo siirtymässä italialaiseen Genoaan, mutta samalla FC Zürich tarjosi paljon parempaa sopimusta. Koska Bild ajatteli läpimurron tekemisen olevan helpompaa Zürichissä, allekirjoitti hän lopulta seuran kanssa sopimuksen.^[15] Ensimmäinen ammattilaiskausi Keski-Euroopassa ei sujunut hänen osaltaan hyvin.^[13] Myöskään joukkueen kausi ei kulkenut ja tuloksena oli kymmenes sija.^[16] Bildin kautta hankaloittivat useat loukkaantumiset. Ensin hänellä oli hammaskipuja, jonka jälkeen hän mursi pohjeluunsa. Kun Zürich hankki Klaus Stürmerin, joutui Bild lähtemään seurasta, sillä ainoastaan yhtä ulkomaalaispelaajaa sai peluuttaa. Hollantilaisseura Feyenoord oli kiinnostunut hänestä, jonka johdosta Zürich myi Bildin Hollantiin.^[17]

Hollannissa Bildin peli sujui paremmin ja hän johdatti Feyenoordin kaudella 1965–1966 toiselle sijalle Hollannin liigassa.^[18] Myös seuraavana kautena Feyenoord sijoittui toiselle sijalle Ajaxin jälkeen.^[19] Tilastojen valossa jälkimmäinen kausi oli Bildin paras ammattilaiskentillä, sillä hän teki 24 maalia ja oli maalintekijätilaston jaetulla toisella sijalla. Hän jäi yhdeksän maalin päähän Johan Cruijffista, joka oli paras maalintekijä.^[20]

Myös Feyenoordista Bild joutui lähtemään ulkomaalaisasetusten takia, sillä seura oli hankkimassa jugoslavialaista maajoukkuepelaajaa. Koska joukkue sai peluuttaa vain yhtä ulkomaalaispelaajaa, siirtyi Bild Ruotsin toisella sarjatasolla pelanneeseen Östersiin, jossa hän pelasi ensimmäisen pelinsä kauden 1967 päätöskierroksella. Kyseisessä ottelussa IS Halmiaa vastaan Bild onnistui heti maalinteossa. Kun joukkue karsi pääsarjapaikasta, onnistui hän tekemään kaksi maalia Sandvikenia vastaan.^[5] Ratkaisevan ottelun IK Bragea vastaan Östers voitti maalein 1–0 ja nousi pääsarjaan.^[21]

Kausi 1968 sujui seuralta hyvin ja ennen viimeistä kierrosta Östers oli neljän muun seuran kanssa mestaruuskamppailussa. Seura voitti viimeisessä ottelussaan Örgryten ja saavutti mestaruuden parhaan maalieronsa ansiosta.^[21] Mestaruutta seuranneet kaudet olivat seuralle vaikeat. Kaudella 1969 Östers sijoittui kuudenneksi, mutta vuonna 1970 seura oli lähellä putoamista.^[16] Ottelussa Åtvidabergia vastaan joukkue oli tappiolla maalein 2–0, joka olisi tarkoittanut putomista. Bildin tekemät kaksi nopeaa maalia pelastivat seuran vielä tällöin putoamiselta.^[5] Kausina 1972 ja 1973 Östers nousi taas mestaruustaistoon ja sijoittui kolmannelle ja toiselle sijalle.^[16] Tämän jälkeen Bild lopetti pääsarjauransa.^[5]

Nuorten maajoukkueissa Bild esiintyi ensimmäistä kertaa vuonna 1956 maaotteluissa Tanskaa ja Norjaa vastaan.^[10] Jo keväällä 1957 hän nousi Ruotsin aikuisten maajoukkueeseen.^[11] Ensimmäisen maaottelunsa Bild pelasi 1–0-tappioon päättyneessä ottelussa Itävaltaa vastaan.^[22] Ottelun jälkeen media kritisoi hänen olevan liian pehmeä ja yllätyksetön kansainvälisiin otteluihin. Ottelu sai hänet myös harkitsemaan jalkapallon lopettamista.^[11] Ensimmäisen maaottelumaalinsa Bild teki Pohjoismaiden-mestaruusturnauksessa Tanskaa vastaan. Ruotsi voitti ottelun maalein 6–0 ja Bild teki kaksi maalia.^[22] Hän oli mukana Ruotsin joukkueessa vuoden 1964 EM-kilpailuissa. Turnauksen ainoan maalinsa Bild teki neljännesvälierissä Jugoslaviaa vastaan. Ruotsi selviytyi kisoissa puolivälieriin, joissa se hävisi Neuvostoliitolle.^[23] Kaiken kaikkiaan Bild pelasi EM-kilpailuissa neljä ottelua.^[22]

Bildin mukaan hän osasi vain laukoa tullessaan Norrköpingiin.^[24] Hänellä oli ainutlaatuinen potkukyky, jonka avulla hän teki lukuisia maaleja suoraan kuljetuksesta rangaistusalueen ulkopuolelta.^[13] Bild sanoi omanneensa myös vaistoa mennä tilanteisiin.^[24] Bild tunnettiin taistelustaan ja periksiantamattomuudestaan kentällä.^[13] Hänen heikkoutensa oli hitaus sekä halu pitää palloa paljon itsellään. Bild oli pelaajaksi melko painava, mutta käytti massaansa myös hyväksi muun muassa taklauksissa.^[1]

Hänen päätehtävänsä kentällä oli maalinteko, jonka vuoksi hän harvoin syötti laitoihin. Norrköpingissä hänelle annettiin ohjeeksi laukaista mahdollisimman nopeasti palloa maaliin.^[1] Bildin mukaan hän ei kuitenkaan välittänyt omista tilastoistaan, vaan pelasi joukkueensa eteen.^[14]

Bildin vanhemmat Gunnar ja Ruth olivat maanviljelijöitä. Harry Bild oli perheen neljäs lapsi.^[6] Hänen vaimonsa oli Maud ja ensimmäinen lapsi nimeltään Ann-Charlotte^[7].

Kun Bild oli suorittanut koulun loppuun, ryhtyi hän maalariksi. Lyhyen aikaa hän toimi myös metsurina, jolloin hän vahvistui sekä fyysisesti että psyykkisesti. Hän arvelee sen auttaneen häntä jalkapallourallakin.^[8]

Vaxjön Intersport-myymälä on nimetty Bildin mukaan.^[25]

• Ruotsin mestaruus: 1957, 1960, 1962, 1963, 1968
• Guldbollen: 1963

• Taulukossa Ruotsin maalit mainitaan aina ensin.

• Jansson, Ulf: Harry Bild: Från Nöbbele till schweiziska proffsligan. Hälsingborg: Olympia AB, 1964. (ruotsiksi)