Halmstadin kunta
Halmstadin kunta (ruots. Halmstads kommun) on Hallandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Hallandiin. Kunnan keskustaajama on Halmstad.[3]
| Halmstadin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Hallandin lääni |
| Maakunta | Halland |
| Keskustaajama | Halmstad |
| Kuntakoodi | 1380 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 013,97 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 103 754 |
| – Väestötiheys | 102,3 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 1 013,97 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 103 754 henkeä (31.12.2020).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 215,86 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 21,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Halmstadin ystävyyskaupunki Suomessa on Hanko[6]. Silloinen Halmstadin kaupunki muun muassa lahjoitti Hangon kaupungille Suomen sotien jälkeen rakennuksen, joka tunnetaan nimellä Halmstadintalo[7].
Kuntajaon kehitys
muokkaaVuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan nykyisen kunnan alueella sijaitsi Halmstadin kaupunki ja 16 maalaiskuntaa. Kutakin maalaiskuntaa vastasi aiempi historiallinen pitäjä, joista yhdeksän kuului Halmstadin kihlakuntaan. Vuonna 1905 perustettiin Oskarströmin taajaväkinen yhdyskunta Enslövin ja Slättåkran maalaiskuntiin. Vuonna 1938 Enslöviin kuulunut osa siirrettiin Slättåkraan. Vuonna 1908 perustettiin vielä Nyhemin taajaväkinen yhdyskunta Snöstorpin maalaiskuntaan. Taajaväkisen yhdyskunnan alue liitettiin Halmstadin kaupunkiin vuonna 1928, jolloin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Oskarströmin kauppala muodostettiin vuonna 1947 erottamalla se Enslövistä ja Slättåkrasta, jolloin tämäkin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Eldsberga (Eldsberga, Trönninge ja Tönnersjö)
- Enslöv (Enslöv ja Övraby)
- Getinge (Getinge ja Rävinge)
- Harplinge (Harplinge ja Steninge)
- Kvibille (Holm, Kvibille ja Slättåkra)
- Simlångsdalen (Breared ja Snöstorp)
- Söndrum (Söndrum ja Vapnö)
Halmstadin kaupunkiin ja Oskarströmin kauppalaan uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1967 Simlångsdalen liitettiin Halmstadin kaupunkiin. Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon ja Halmstadin kaupunki muuttui Halmstadin kunnaksi. Nykyiset rajansa kunta sai vuonna 1974, jolloin Eldsberga, Enslöv, Getinge, Harplinge, Kvibille, Oskarström ja Söndrum liitettiin kuntaan.
Vaakuna
muokkaaNykyinen vaakuna on entisen Halmstadin kaupungin vaakuna. Myös Harplingen maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Väestönkehitys
muokkaaKunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[9] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 15 980 | 16,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 5 111 | 5,3 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 6 749 | 7,0 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 69 112 | 71,3 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 726 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 807 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 189 419 kruunua.[12] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 58 000 kruunua.[13]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[14]
- 0–17-vuotiaat: 19,4 %
- 18–64-vuotiaat: 60,8 %
- 65 vuotta täyttäneet: 19,7 %
Elinkeinot
muokkaaSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[15][16] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 1,5 | 1,5 | |
| jalostus | 20,1 | 21,0 | |
| palvelut | 77,1 | 76,2 | |
| tuntematon | 1,3 | 1,3 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 44 280 | 43 240 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 102,4 | ||
Taajamat
muokkaaKunnassa on 21 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 90,7 prosenttia.[17] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 8 581 asukasta.[17] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[18]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Halmstad | 58 577 |
| 2 | Oskarström | 4 071 |
| 3 | Fyllinge | 2 927 |
| 4 | Getinge | 1 843 |
| 5 | Frösakull | 1 635 |
| 6 | Åled | 1 634 |
| 7 | Gullbrandstorp | 1 524 |
| 8 | Trönninge | 1 504 |
| 9 | Harplinge | 1 450 |
| 10 | Haverdal | 1 437 |
| 11 | Kvibille | 925 |
| 12 | Steninge | 836 |
| 13 | Eldsberga | 720 |
| 14 | Gullbranna | 704 |
| 15 | Villshärad | 656 |
| 16 | Simlångsdalen | 587 |
| 17 | Holm | 565 |
| 18 | Laxvik | 475 |
| 19 | Sennan | 399 |
| 20 | Tylösand | 399 |
| 21 | Skedala | 351 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
muokkaaRuotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]
Snöstorp on sittemmin kasvanut yhteen Halmstadin taajaman kanssa.[19]
Pientaajamat
muokkaaYli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[20]
- Fammarp
- Johansfors
- Lynga kvarn och Sandslätt
- Marbäck
- Nissaström
- Sandhamn + Görvik
- Slättåkra
- Stensjö + del av Stora Skipås*
- Särdal
- Tönnersjö
- Villshärad (nordöstra delen)
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Stensjö + del av Stora Skipås kuuluu osin myös Falkenbergin kuntaan.[21]
Entiset pientaajamat
muokkaaRuotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]
Kunnanvaltuusto
muokkaaRuotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Halmstadin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[23]
- Halmstads västra valkrets (36 valtuutettua)
- Halmstads östra valkrets (35 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Halmstadin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 10 | 12 | 14 | 17 | 16 | 14 | 15 | 15 | 16 | 12 | 19 | 21 | 16 | 16 | ||
| Keskustapuolue | 19 | 17 | 13 | 11 | 8 | 8 | 7 | 6 | 5 | 5 | 5 | 5 | 8 | 7 | ||
| Liberaalit | 6 | 8 | 8 | 4 | 9 | 9 | 7 | 5 | 5 | 9 | 6 | 5 | 4 | 4 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 1 | 2 | 0 | 0 | 4 | 2 | 5 | 5 | 3 | 2 | 2 | 4 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 2 | 3 | 6 | 3 | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 | 3 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 33 | 31 | 31 | 32 | 32 | 31 | 28 | 34 | 26 | 29 | 26 | 26 | 25 | 23 | ||
| Vasemmistopuolue | 3 | 3 | 4 | 3 | 3 | 3 | 2 | 3 | 6 | 5 | 3 | 3 | 4 | 4 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 3 | 6 | 10 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 5 | 2 | 4 | 2 | 3 | 2 | 2 | 0 | ||
| Yhteensä [25] | 71 | 71 | 71 | 71 | 71 | 71 | 71 | 71 | 71 | 71 | 71 | 71 | 71 | 71 | ||
Piirit
muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Brearedin piiri
- Eldsbergan piiri
- Enslövin piiri
- Getingen piiri
- Halmstadin Martin Lutherin piiri (Halmstads Martin Luthers distrikt)
- Halmstadin Sankt Nikolain piiri (Halmstads Sankt Nikolai distrikt)
- Harplingen piiri
- Holmin piiri (Halland)
- Kvibillen piiri
- Oskarströmin piiri
- Rävingen piiri
- Slättåkran piiri
- Snöstorpin piiri
- Steningen piiri
- Söndrumin piiri
- Trönningen piiri
- Tönnersjön piiri
- Vapnön piiri
- Övrabyn piiri (Halland)
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[26]
- S:t Nikolai
- Martin Luther
- Snöstorp
- Breared
- Oskarström
- Eldsbergabygden
- Söndrum-Vapnö
- Harplinge
- Steninge
- Getinge-Rävinge
- Slättåkra-Kvibille
- Enslöv
Historialliset seurakunnat
muokkaaSeuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Breared
- Eldsberga
- Enslöv
- Getinge
- Halmstads mosaiska*
- Harplinge
- Holm (Skeppsholm)
- Kvibille
- Martin Luther
- Oskarström
- Rävinge
- Sankt Nikolai (Halmstad 1200-luvulta alkaen)
- Slättäkra
- Snöstorp
- Steninge
- Söndrum
- Trönninge
- Tönnersjö
- Vapnö
- Övraby (Halmstad 1200-luvulle asti)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 17.1.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Halmstad Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Ystävyyskaupungit hanko.fi. Viitattu 7.6.2020.
- ↑ https://www.jeti-ikkuna.fi/index.php/referenssit/halmstadintalo (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 7.6.2020.
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 17.1.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
