Grigori Štern

Štern oli juutalaisen lääkärin poika. Hän kuului kommunistiseen puolueeseen vuodesta 1919 lähtien.

Štern toimi poliittisena komissaarina muun muassa prikaatin-, divisioonan- ja armeijakunnan komissaarina siihen asti, kunnes vuonna 1929 valmistui puna-armeijan Sota-akatemiasta. Valmistuttuaan hän vastasi Neuvostoliiton puolustusasiain kansankomissariaatin sihteeristössä arkaluontoisista ja luottamuksellisista toimeksiannoista. Vuonna 1936 hänet komennettiin 7. Ratsuväkidivisioonan komentajaksi, missä tehtävässä hän olikin siihen asti, kunnes hänet komennettiin Espanjan sisällissotaan sotilasneuvonantajaksi.

Toisen luokan armeijakomentaja Štern komennettiin Stavkan päätöksellä 13. joulukuuta 1939 Neuvostoliiton 8. Armeijan komentajaksi korvaamaan huonosti menestynyttä divisioonankomentajaa Ivan Nikititš Habarovia. Talvisodan jälkeen Štern nimitettiin Neuvostoliiton sankariksi ja ylennettiin kenraaliarvojen käyttöönoton yhteydessä 5. kesäkuuta 1940 kenraalieverstiksi.

Štern lähetettiin talvisodan jälkeen 22. kesäkuuta 1940 Kaukoidän rintaman komentajaksi. Myöhemmin hänet nimitettiin Neuvostoliiton puolustusasiain kansankomissariaatin ilmavalvontahallinnon päälliköksi. Saksalaisen Ju 52 -koneen päästyä lentämään huomaamatta Moskovaan Štern pidätettiin virasta 8. kesäkuuta 1941 ja teloitettiin ampumalla 28. lokakuuta 1941 tunnustettuaan kidutuksen alla osallisuutensa trotskilaiseen salaliittoon ja vakoilunsa saksalaisten hyväksi. Mitä todennäköisimmin syyttömänä teloitetun kenraalieverstin kunnia palautettiin Neuvostoliitossa elokuussa vuonna 1954.

• Raunio, Ari; Kilin, Juri: Itsenäisyyden puolustajat, Sodan taisteluja 1, Talvisota. Weilin+Göös, 2005. ISBN 951-593-911-9