Gary Speed

Speed aloitti ammattilaisuransa Leeds Unitedissa 1988. Tuolloin Leeds pelasi toiseksi korkeimmalla sarjatasolla 2. divisioonassa. Hän teki heti vaikutuksen seuran manageriin, Billy Bremneriin. Ensimmäisellä kaudellaan hän sai peliaikaa vaihtopelaajana ja Leedsin nousuun päättyneellä kaudella 1989–1990 hän oli jo merkittävässä roolissa. Pääsarjatasolla seura jatkoi menestyksekkäästi, mikä huipentui mestaruuteen kaudella 1991–1992. Kahdeksan Leedsissä vietetyn vuoden jälkeen Speed siirtyi kesällä 1996 pikkupoikana kannattamansa Evertonin riveihin 3,5 miljoonan punnan siirtosummalla.^[2]

Ensimmäisellä kaudella Everton säilyi sarjassa vain niukasti, mutta Speed oli yksi sen parhaimmista pelaajista. Hän oli seuran paras maalintekijä yhdessä Duncan Fergusonin kanssa ja kannattajat valitsivat hänet kauden parhaaksi pelaajaksi. Seuraavaksi kaudeksi Evertonin päävalmentajaksi valittiin Howard Kendall, joka teki Speedista kapteenin. Tälläkin kaudella Everton joutui kamppailemaan putoamista vastaan. Seura säilyi sarjassa, mutta Speed päätti lähteä Newcastle Unitediin, joka maksoi hänestä 5,5 miljoonaa puntaa. Speedin lähdön tarkat syyt ovat edelleen epäselvät, sillä hänen ja Evertonin välille solmittiin salassapitosopimus.^[2]

Newcastlessa Speed pelasi kuusi kautta vuosina 1998–2004. Hänen parhaimmat saavutuksensa olivat kaksi FA Cup -finaalia 1998 ja 1999. Newcastle hävisi ne molemmat. Kesällä 2004 Speed vaihtoi Newcastlen Bolton Wanderersiin. Boltonissa Speed pelasi Valioliigaa vielä lähes neljä kautta. Joulukuussa 2006 hän saavutti 500 Valioliigaottelun rajapyykin ja tehtyään maalin elokuussa 2007 hänestä tuli ensimmäinen pelaaja, joka oli tehnyt maalin 16 eri Valioliigakaudella. Myöhemmin Ryan Giggs rikkoi ennätyksen.^[2]

Boltonista Speed siirtyi sarjaporrasta alemmaksi Sheffield Unitediin 1. tammikuuta 2008 pelattuaan 18 vuotta pääsarjatasolla. Speed oli jo Boltonin vuosinaan toiminut lyhyen ajan pelaajavalmentajana ja Sheffieldissä hänestä tuli niin ikään pelaajavalmentaja. Loukkaantumisten vuoksi Speed keskittyi valmennukseen ja lopullisesti hän ilmoitti pelaajauransa lopettamisesta toukokuussa 2010.^[3]

Walesin maajoukkuetta Speed edusti 85 kertaa ja teki maaotteluissa seitsemän maalia.^[4] Maajoukkueen kapteenina toiminut Speed lopetti maajoukkueuransa vuonna 2004, minkä jälkeen häntä ehdotettiin jopa maajoukkueen valmentajaksi.^[2] Speed on kolmanneksi eniten maaotteluita pelannut walesilainen Neville Southallin ja Chris Gunterin jälkeen.^[5]

Speed aloitti valmennusuransa jo vuonna 2008 Sheffield Unitedin valmennusryhmässä. Päävalmentajaksi hän nousi elokuun puolivälissä 2010, kun Kevin Blackwell sai yllätyspotkut. Speedin valmennussopimus oli kolmivuotinen. Speed kertoi valintansa jälkeen, että hän aikoo valmennusurallaan tuoda esiin suurelta esikuvaltaan sir Bobby Robsonilta oppimiaan asioita.^[6][7]

Joulukuun puolivälissä 2010 Speed jätti Sheffieldin ja siirtyi Walesin maajoukkueen päävalmentajaksi.^[8] Speedin alaisuudessa Wales pelasi kohtuullisen hyvin ja voitti muun muassa Norjan 4–1 sekä EM-karsinnoissa Sveitsin ja Bulgarian.^[9]

Speed löydettiin kotoaan kuolleena 27. marraskuuta 2011. Poliisin mukaan Speed oli tehnyt itsemurhan hirttäytymällä.^[10]

• Gary Speedin pelaajatilastot soccerbase.com. Arkistoitu 6.12.2008. Viitattu 18.1.2010. (englanniksi)