Freddie Hubbard
Freddie Hubbard (7. huhtikuuta 1938 Indianapolis – 29. joulukuuta 2008 Sherman Oaks, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen jazztrumpetisti.[1] Hän aloitti uransa soittamalla Wes ja Monk Montgomeryn kanssa Indianapolisissa. Muutettuaan 20-vuotiaana New Yorkiin hän alkoi saavuttaa mainetta soittamalla sellaisten muusikkojen kuten Philly Joe Jones, Sonny Rollins, Slide Hampton, J.J. Johnson, Eric Dolphy ja Quincy Jones kanssa.
| Freddie Hubbard | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. huhtikuuta 1938 Indianapolis, Indiana, Yhdysvallat |
| Kuollut | 29. joulukuuta 2008 (70 vuotta) Sherman Oaks, Kalifornia |
| Ammatti | muusikko, säveltäjä |
| Muusikko | |
| Aktiivisena | 1958-2008 |
| Tyylilajit | jazz, hard bop, fuusiojazz, jazz-rock, free jazz |
| Soittimet | trumpetti, flyygelitorvi |
| Yhtyeet | Jazz Messengers, Montgomery Brothers |
| Levy-yhtiöt | Blue Note, Atlantic Records, Columbia Records, CTI Records, Elektra Records ja Enja Records |
| Aiheesta muualla | |
| www.freddiehubbardmusic.com | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vuonna 1961 Hubbard liittyi kuuluisaan Art Blakeyn Jazz Messengers-kokoonpanoon.
Vuonna 1960 hän levytti ensimmäisen albuminsa nimeltään Open Sesame ja seuraavana vuonna hän julkaisi yhteistyössä Wayne Shorterin kanssa neljännen albuminsa, Ready For Freddie, jota monet pitävät mestariteoksena. 1960-luvulla Hubbard oli mukana myös sellaisilla levyillä, kuten Ornette Colemanin Free Jazz, Eric Dolphyn Out to Lunch, Herbie Hancockin Maiden Voyage ja John Coltranen Ascension, jotka kuuluvat jazzin historian merkkipaaluihin. Osa mainituista levyistä edustaa avantgarde-jazzia, mutta Hubbard ei soolourallaan jatkanut tämän tyylin parissa työskentelyä.
1970-luvun alussa Hubbard julkaisi sähköisempiä levyjä. Näistä tunnetuimmat ovat vuonna 1970 julkaistut Red Clay sekä Straight Life, joista ensin mainittua Hubbard on sanonut itse jälkeenpäin parhaaksi levykseen. Levyillä on mukana sähköbasso ja -piano sekä hieman funkmaiset rytmit. Tyyliltään ne eivät kuitenkaan ole varsinaisesti fuusiota. Myöhemmin 1970-luvulla Hubbard julkaisi kaupallisempia levyjä, joiden on sanottu vahingoittaneen hänen mainettaan jazzin kuuntelijoiden parissa.
Hubbard julkaisi yhteensä yli 50 albumia. Hän kuoli 70-vuotiaana 29. joulukuuta 2008 saatuaan tapaninpäivänä sydänkohtauksen.[1]
Hubbard vieraili yhtyeineen Helsingissä jo 1960-luvulla. Hän esiintyi Pori Jazz -festivaaleilla 1978 kvintetteineen, 1990 McCoy Tynerin kvartetissa ja vuonna 2000 The New Jazz Composers Orchestran kanssa. UMOn solistina häntä kuultiin Helsingissä 1993.[1][2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Freddie Hubbard Helsingin Sanomat / HS Muistot. Viitattu 20.7.2013.
- ↑ Historia: Esiintyjät F Pori Jazz. Viitattu 20.7.2013.