Fokker F.27

Finnair Oy:n luopuessa 1970-luvun lopussa Convair 440 Metropolitan koneista havaittiin, että yhtiö tarvitsi lyhyitä lentoreittejään varten DC-9-14/15-suihkukoneita pienempiä potkurikoneita. Tähän tarkoitukseen Finnair päätyi ostamaan Icelandairilta Islannista kolme käytettyä Fokker F.27 Mk. 200 -matkustajakonetta.

1970-luvun lopussa Ilmavoimat pyrki löytämään Douglas DC-3-koneilleen korvaajan. Tätä päätöstä nopeutti DC-3-koneella tapahtunut Rissalan lentoturma, jossa kuoli suomalaisia yritysjohtajia ja poliitikoita. Korvaajaa etsittiin seuraavasta ryhmästä: Antonov An-32, Fokker F.27, CASA 212 ja De Havilland Canada DHC-7. Näistä An-32 ja CASA 212 on varustettu perärampilla ja olivat eniten laskuvarjojääkärien tarpeisiin sopivia. Väliaikaisratkaisuna Ilmavoimat päätti vuonna 1980 vuokrata Karair Oy:ltä kaksi Fokker Friendship Mk. 100 -kuljetuskonetta (FF-1 ja FF-2). Koska Finnair Oy oli aiemmin päätynyt tähän konetyyppiin, katsottiin valinta taloudellisesti edullisimmaksi. Vuonna 1982 Ilmavoimat lunasti koneet itselleen ja tilasi laivaston vahvistukseksi tehtaalta uuden Fokker F.27-400M Troopship -kuljetuskoneen (FF-3). Kone toimitettiin Ilmavoimille vuonna 1984.

Fokker F.27 Mk 100 Friendship on ensimmäinen Karairin islantilaiselta Iceland Air-yhtiöltä ostama kone, joka saapui islantilaislentäjien ohjaamana Helsinki-Vantaan lentoasemalle 18. maaliskuuta 1980. Kone rekisteröitiin Karair Oy:lle tunnuksella OH-KFA. Katsastuksen jälkeen sillä aloitettiin Finnairin ohjaajien koulutuslennot. Kone vuokrattiin syksyllä 1980 Suomen ilmavoimien käyttöön tiedustelu- ja kuljetuskoneeksi. Vuonna 1982 Ilmavoimat lunasti koneen itselleen. Konetta käytettiin aluksi ilmavoimissa rahdin kuljetukseen ja laskuvarjohyppyihin Kuljetuslentolaivueessa Utissa ja sittemmin tiedusteluvarustuksella varustettuna. Kone poistettiin käytöstä CASA C-295 (CC-3) käyttööonoton myötä.

Fokker F.27 Mk 100 Friendship on valmistunut vuonna 1965. Kone lensi aluksi matkustajakoneena Iceland Airin riveissä Islannissa. Iceland Airilla kone lensi 23 265 tuntia ja laskuja kertyi 27 988. Karair osti sen käytettynä Islannista vuonna 1980. Konetta ei koskaan rekisteröity Suomeen, mutta sille varattiin rekisteritunnus OH-KFB. Lyhyen varastoinnin jälkeen Karair Oy vuokrasi koneen Ilmavoimille syksyllä 1980 ja kone sai tunnuksen FF-2. Vuonna 1982 Ilmavoimat lunasti koneen itselleen. Konetta käytettiin ilmavoimissa rahdin kuljetukseen ja laskuvarjohyppyihin aluksi Kuljetuslentolaivueessa Utissa ja vuodesta 1997 Tiedustelulentolaivueessa, nykyinen Tukilentolaivue Tikkakoskella. Kone poistettiin käytöstä vuonna 2004, koska valmistajan tuotantotuki moottorille oli päättynyt ja varaosien saanti vaikeutunut. Ilmavoimissa FF-2 lensi yhteensä noin 11 700 tuntia. Laskujen määrä oli noin 14 100. Kone luovutettiin 30.3.2004 Porin tekniikkaopistolle lentomekaanikkojen harjoituskoneeksi. Koneen lempinimi ilmavoimissa oli Vanha rouva.

Fokker F.27 Mk 400M Troopship on ostettu Ilmavoimille uutena vuonna 1984. Konetta on käytetty ilmavoimissa rahdin kuljetukseen ja laskuvarjohyppyihin aluksi Kuljetuslentolaivueessa Utissa ja vuodesta 1997 Tukilentolaivueessa Tikkakoskella. Ilmavoimien Materiaalilaitos luovutti koneen WinNovalle Poriin lentokonetekniikkakoulutusta varten. Kone siirtolennettiin Poriin 28. toukokuuta 2013.

Fokker F.27 Mk 200 Friendship -kone OH-LKA ostettiin Finnairille Islannista. Koneella korvattiin Finnairin laivastostaan poistamia Convair Metropolitan -koneita kotimaan reiteillä. Finnairin laivastossa kone oli 1980–1988 ennen kuin se korvattiin ATR 42-200 -koneilla.

Fokker F.27 Mk 200 Friendship -kone OH-LKB hankittiin käytettynä Islannista ja se oli Finnairin käytössä 1980-1986.

Fokker F.27 Mk 200 Friendship -kone OH-LKC oli Finnairin käytössä 1982–1988.

• Porin WinNova vastaanotti vuonna 2004 Ilmavoimilta Fokker F.27 Mk 100 Friendship -lentokoneen FF-2 Part 147 (Ent.JAR 147) -huoltokoulutusta varten (yli 5700 kg kone). Porin Tekniikkaopiston käytössä on lisäksi MIG-21BIS -torjuntahävittäjä (poistunut), Fouga Magister -suihkukone (poistunut keväällä 2012), ja Piper Arrow- potkurikone, Valmet Redigo Learjet 24D ja lähinnä runkotöissä käytettävä Piper Navajo -potkurikone. Kyseessä ei ole yleisönäyttely.

Kokometallinen kuljetuskone, ylätaso.

Koneessa ei ole lainkaan hydraulijärjestelmää vaan toiminnot on korvattu pneumatiikkajärjestelmällä (jarrut, laskutelineet, nokkapyöräohjaus) tai sähkömekaanisella toiminnolla (laskusiivekkeet).

Lähde: ^lähde?

Yleiset ominaisuudet

• Miehistö: 2
• Matkustajat: 44
• Pituus: &&&&&&&&&&&&&023.050000023,50 m
• Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&029.&&&&0029,00 m
• Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&08.06000008,60 m
• Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&070.&&&&0070,00 m²
• Lentopaino: &&&&&&&&&&019050.&&&&0019 050 kg
• Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002 × Rolls-Royce Dart R.Da Mk536 -potkuriturbiinia; &&&&&&&&&&&01678.&&&&001 678 kW (&&&&&&&&&&&02250.&&&&002 250 hv) per moottori

Suoritusarvot

• Matkalentonopeus: &&&&&&&&&&&&0483.&&&&00483 km/h
• Lentomatka: &&&&&&&&&&&01468.&&&&001 468 km
• Lakikorkeus: &&&&&&&&&&&09900.&&&&009 900 m

• "Ilmavoimien Vanha Rouva eläkkeelle", Feeniksi, numero 2, 2004.
• Helsingin Sanomat 20.3.1980 s. 9.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fokker F.27 Wikimedia Commonsissa

• Dutch Aviation: Fokker F.27 Friendship