Wikipedia

Elering

Viron kantaverkon ja maakaasun kansallisen siirtoverkon omistaja ja operaattoriyhtiö

Elering on Viron valtiollinen, sähkön kantaverkosta ja kansallisesta maakaasun siirtoverkosta vastaava osakeyhtiö.[2][3] Yhtiö omistaa nämä siirtoverkot sekä ylläpitää ja kehittää niitä ja Viron energiasaatavuuden huoltovarmuutta omalta osaltaan. Elering AS on perustettu vuonna 2010, kun kansallisten suurjänniteverkkojen omistus ja hallinta irrotettiin energian tuotantoyhtiö Eesti Energia AS:stä. Vuonna 2015 maakaasun kansallinen siirtoverkko hankittiin Eleringin omistukseen. Yhtiö on täysin Viron valtion omistuksessa ja sitä ohjaa maan Kauppa- ja liikenneministeriö.[2] Eleringin päätoimipaikka sijaitsee Tallinnassa.[4] Vuonna 2021 yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 253 ihmistä.[1]

Elering
Yritysmuoto valtionyhtiö
Perustettu 2010
Kotipaikka Kadaka tee 42, 12915 Tallinna, Viro
Toimiala energia
Tuotteet kansallinen kantaverkkoyhtiö
Liikevaihto 201,5 milj. € (2021)[1]
Liikevoitto 5,120 milj. € (2021)[1]
Henkilöstö 253 (2021 keskimäärin)[1]
Omistaja Viron valtio
Kotisivu elering.ee/en

Elering on osakas pohjoiseurooppalaisessa Nord Pool -sähköpörssissä.[5] Elering on myös Euroopan kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n jäsenyritys.[6][7]

Eleringin kansainvälisistä Baltian ulkopuolisista energian siirroyhteyksistä keskeisiä ovat sähkönsiirrossa Estlink 1 ja Estlink 2 -merikaapelit Suomen kantaverkkoon (Fingrid) ja maakaasun siirrossa Balticconnector-kaasuputkiyhteys suomalaiseen kansalliseen kaasunsiirtoverkkoon (Gasgrid Finland).[8] Perinteisesti - jo neuvostovuosilta - Virolla on ollut kolme 330 kV:n suurjännitelinjaa Venäjälle. Kaksi näistä on johtanut Narvan seudulta Leningradin alueen Kingiseppiin (Jaamaan) ja yksi Tartosta Pihkovaan. Latvian kantaverkkoon (Augstsprieguma tīkls) Viro liittyy kahdella 330 kV:n siirtoyhteydellä: Tartto-Valmiera ja Tsirguliina-Valmiera.[9][10] Viro on osa ENTSO-E:n Baltian taajuusaluetta, jota on historiallisista syistä ohjattu osana sähkönsiirron BRELL-aluetta (Valko-Venäjä, Venäjä ja Baltian maat). Baltian maat ovat valmistelleet irtautumista BRELL-alueesta jo 2010-luvulta lähtien.[11][12]

Vuonna 2020 Viro ja Latvia sopivat kaasumarkkinoitaan tasapainottavasta maakaasun siirtomekanismista.[13] Elering on ollut osaltaan edistämässä LNG-kaasuterminaalin luomista Paldiskiin sataman yhteyteen. Paldiskin kaasuterminaalihanke on alkuvaiheessa ja valmius maakaasun purkamiseksi satamassa on rakennettu vuonna 2022. Suurempia terminaalivarastoja tai liityntää Balticconnector-kaaasuputkeen ei kuitenkaan oltu tässä vaiheessa luotu. Viron kaasuturvallisuuden vuoksi kaasuterminaalia liityntöineen pyritään rakentamaan 2020-luvun aikana valmiimmaksi.[14][15]

Valmistelussa kolmas, kahden edellisen merikaapelin yhteistä siirtokykyä vastaavan suuruusluokan EstLink 3 -merikaapeli, jota on hahmoteltu toteutettavaksi 2030-luvulla.[16][17] Joissain poliittisissa lausunnoissa kaapeliyhteyden on toivottu toteutuvan viimeistään vuonna 2030.[18]

Baltian maiden kantaverkkojen (Litgrid, AST ja Elering) synkronointi Keski-Euroopan kantaverkkoalueen kanssa on suunniteltu toteutettavan Puolan kantaverkkoyhtiö PSE:n välityksellä.[19] Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 osoitti, että Baltian maiden siirtyminen vielä vuonna 2022 käytetystä Venäjän taajuus- eli synkronialueesta Keski-Euroopan taajuussynkronointiin voidaan joutua toteuttamaa aiemmin suunniteltua vuotta 2026 nopeammin.[20][19]

  • Suurjänniteverkon designattu pyloni Big Fox (330/110 kV). Suunnittelijat Sille Pihlak ja Siim Tuksam.[21] Risti, Lääne-Nigulan kunta.
    Suurjänniteverkon designattu pyloni Big Fox (330/110 kV). Suunnittelijat Sille Pihlak ja Siim Tuksam.[21] Risti, Lääne-Nigulan kunta.
  • Arukülan sähköasemaa.
    Arukülan sähköasemaa.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d Annual Report 2021 (pdf) 31.3.2022. Elering, elering.ee. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  2. ↑ a b About the company Elering, elering.ee. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  3. ↑ Short overview of Elering Elering, elering.ee. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  4. ↑ Contacts Elering, elering.ee. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Baltian maiden kantaverkkoyhtiöistä Nord Pool Spotin osakkeenomistajia 3.4.2012. Fingrid, fingrid.fi. Viitattu 21.1.2023. (suomeksi)
  6. ↑ ENTSO-E Member Companies 12/2022. entsoe.eu. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  7. ↑ ENTSO-E Annual Report. 2021 Edition (vuosiraportti pdf-muodossa (10 MB)) 2022. entsoe.eu. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  8. ↑ Fingrid and Elering will become the new owners of Estlink 1 27.11.2013. Fingrid, fingrid.fi. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  9. ↑ Electricity system Elering, elering.ee. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Map of the network Elering, elering.ee. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  11. ↑ Richard Martyn-Hemphill: Baltics plan to shatter Soviet “energy ring” 7.10.2015. , err.ee. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  12. ↑ Elering CEO: Withdrawal from BRELL energy ring not to raise network fees 8.1.2019. , err.ee. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  13. ↑ Gas transmission capacity allocation 2022. Elering, elering.ee. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  14. ↑ Sanja Pekic: First stage of Estonian Paldiski LNG terminal completed (uutisen postiivinen otsikointi on ristiriidassa faktuaalisen sisällön kanssa. "Ykkösvaihe" valmistui vasta myöhemmin 2022) offshore-energy.biz. 1.9.2022. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  15. ↑ An offshore pipe necessary to receive the LNG floating terminal in Paldiski is set to be completed by Elering 11.10.2022. Elering, elering.ee. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  16. ↑ Elering and Fingrid begin planning of third submarine cable connection between Estonia and Finland 29.6.2022. Fingrid, fingrid.fi. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  17. ↑ Elering and Fingrid launch joint activities for construction of EstLink 3 29.6.2022. Elering, elering.ee. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  18. ↑ Kallas in a meeting with the Prime Minister of Finland: we must adapt to the changed security situation together 7.3.2022. valitsus.ee. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  19. ↑ a b Jukka Kortelainen: Baltian ja Puolan kantaverkkosynkronointiin EU-rahoitusta 8.2.2022. energiauutiset.fi. Viitattu 20.1.2023. (suomeksi)
  20. ↑ Katariina Krabbe: Baltia Manner-Euroopan taajuusalueeseen (pdf) Fingrid-lehti 2/2022: 30-32. fingrid.fi. Viitattu 20.1.2023. (suomeksi)
  21. ↑ Designer highvoltage pylon Bog Fox Elering, elering.ee. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Elering
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Elering&oldid=22404254”