Autofagosytoosi
Autofagosytoosi on prosessi, jossa eliön solut kierrättävät vaurioituneita, sairastuneita tai ikääntyneitä osia uusiksi soluelimiksi.[1] Autofagosytoosi on terveyden kannalta oleellisen tärkeää.[1] Kun solut vaurioituvat pysyvästi esimerkiksi tulehduksissa ja ikääntyessään, niin ilman kierrätysprosessia elimistöön kertyisi nopeasti toimimattomia solunosia.[1]
Autofagosytoosi on aitotumaisten soluissa konservoitunut ja tarkasti säädelty tapahtuma, jossa lysosomaaliset entsyymit hajottavat solun omia rakenneosia, solulimaa ja soluelimiä (esim. mitokondrioita), kalvon ympäröimissä autofagosomeiksi kutsutuissa rakenteissa.[2]
On saatu näyttöä siitä, että autofagosytoosin virheellinen toiminta kypsällä iällä on yksi ikääntymisen päätekijöistä, ja tämän virheellisen toiminnan "sammuttaminen" onkin pidentänyt koe-eläinten elinikää huomattavasti.[3]
Historia
muokkaaVaikka solujen oli jo aiemmin tiedetty kierrättävän omaa materiaaliaan, vasta Yoshinori Osumi 1990-luvulla määritteli tarkasti geenit ja metaboliareitit, joiden kautta kierrätys tapahtuu.[1] Osumin työstä lähti kokonaan uusi biologian haara, joka selvittää, miten elimistömme käyttää ”itse-kannibalismia” terveenä pysymiseen.[1]
Autofagosytoosi ihmisessä
muokkaaAutofagosytoosi mahdollistaa ihmisen selviytymisen hengissä suhteellisen pitkään nälkiintyneenäkin.[1] Tällöin elimistö ”hajottaa itseään” energiaa saadakseen.[1]
Esimerkiksi Parkinsonin tauti ja jotkut syövät aiheutuvat autofagosytoosin puutteellisesta toiminnasta.[1]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h Sofia Virtanen: Elimistömme syö itseään – lääketieteen Nobelin palkinto autofagosytoosin tutkijalle. T&T, tekniikkatalous.fi, 4.10.2016. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ solunetti: Autofagosytoosi www.solunetti.fi. Viitattu 8.10.2016.
- ↑ Why we did not evolve to live forever: Unveiling the mystery of why we age medicalxpress.com. Viitattu 15.9.2017.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Autofagosytoosi Wikimedia Commonsissa
- Seonghee Jung, Hyeonjeong Jeong & Seong-Woon Yu: Autophagy as a decisive process for cell death (DOI) Experimental & Molecular Medicine, 52: 921–930 (2020), nature.com. 26.6.2020. Viitattu 15.7.2024. (englanniksi)