Anáfi
Anáfi (kreik. Ανάφη), antiikin Anafe (m.kreik. Ἀνάφη, Anafē, lat. Anaphe),[1] on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 38,636 neliökilometriä ja asukasluku 271 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Anáfi kuuluu Anáfin kuntaan, Thíran alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Anáfin kylä.[2]
Maantiede
muokkaaAnáfi sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä. Se on Kykladien saariryhmän kaakkoisin saari. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Santorínin pääsaari Thíra länsipuolella ja Astypálaia kauempana koillispuolella.
Anáfin saari on eristyksissä muista Kykladien saarista. Laiva- ja veneyhteyksiä saarelle on vähän, varsinkin talvisin. Saaren maaperä on hyvin kivinen ja vuoristoinen ja pinnanmuotojen vaihtelut ovat jyrkkiä. Saaren korkein kohta on Vígla (582 metriä). Saaren eteläpuolelta löytyy useita hiekkarantoja, joihin pääsee veneellä[3].
Hallinto ja kylät
muokkaa- Pääartikkeli: Anáfin kunta
Anáfi kuuluu hallinnollisesti Anáfin kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[2]
Saaren suurimmat asutukset ovat Anáfin kylä eli Chóra (256 asukasta), joka sijaitsee saaren eteläosassa, sekä Klisídi (12) ja satamakylä Órmos Agíou Nikoláou eli Ágios Nikólaos (3).[2][4] (Katso myös: Luettelo Anáfin kunnan kylistä.)
Historia
muokkaaAntiikki
muokkaa- Pääartikkeli: Antiikin Anafe
Kreikkalaisen mytologian mukaan argonautit nimesivät saaren Anafeksi, kun Apollon oli nostanut saaren merestä argonauttien pelastukseksi myrskyltä.[3] Saarella on Apollon Aigleteen temppelin rauniot. Temppeli on mytologian mukaan argonauttien perustama.[1][3]
Santorínin tulivuoren purkautuminen noin 1650–1600 eaa. aiheutti jopa 150 metrin korkeuden saavuttaneen tsunami-aallon joka pyyhki noin 30 km:n päässä räjähdyksestä sijaitsevan Anáfin yli 250 metrin korkuisin aalloin, tuhoten saaren luonnon ja mahdollisen asutuskulttuurin täysin.[5]
Antiikin aikana Anafe tunnettiin myös nimellä Membliaros samannimisen Kadmoksen pojan mukaan.[1] Saaren asuttivat foinikialaiset ja sitten doorilaiset.[3] Arkaaisen ja klassisen kauden Anafe oli itsenäinen polis eli kaupunkivaltio, ja sen kaupunkikeskus sijaitsi noin kolme kilometriä koilliseen nykyisestä Anáfin kylästä.
Myöhempi historia
muokkaaVenetsialaiset ottivat saaren haltuunsa vuonna 1207. Merirosvot ryöväsivät saaren vuonna 1537, jonka jälkeen saapuivat osmanit.[3] Apollonin temppelin raunioiden päälle oli rakennettu neitsyt Kalamiótissan luostari, joka tuhoutui vuoden 1956 maanjäristyksessä.[3]
1800-luvulla useita saarelaisia muutti Ateenaan uuden pääkaupungin rakennustöihin. Tämän peruja Ateenassa on pieni kykladista saaristokylää muistuttava Anafiótikan kaupunginosa, joka sai nimensä saaresta. Se syntyi, kun saarelaiset rakennuttivat itselleen omat talot kaupunkiin.[6][7][8]
Saari on tunnettu myös nimimuodoissa Anaphe, Namfi ja Namfio.[1]
Nähtävyydet ja turismi
muokkaaAnáfin saarella ei ole juurikaan turismia. Eräs nähtävyys on Kastéllin vuori, joka on saaren antiikin aikainen akropolis eli linnavuori. Siellä on venetsialaisaikainen linna (Kástro). Tärkein antiikin aikainen nähtävyys ovat Apollon Aigleteen temppelin rauniot osana Elävöittävän lähteen luostaria (Moní Zoodóchou Pigís). Muita nähtävyyksiä ovat korkealla saaren itäpäässä sijaitseva Kalamiótissan luostari (Moní Panagías Kalamiótissas) ja sinne johtava vaellusreitti.[4] Saaren pääkylässä on vuokrahuoneita.[3]
Lähteet
muokkaa- Karpodini-Dimitriadi, E. (päätoim): Kreikan saaret - Matkaopas kaikille Kreikan saarille. Suomentanut Toni Ahola. Ateena: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1992. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- Davit, Thomas & Worm, Susana & Gaitanides, Johannes: Kreikan saaristo. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982. ISBN 951-26-1880-X (suomeksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d Smith, William: ”Anaphe”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ a b c d e f g Karpodini-Dimitriadi 1992, s. 79.
- ↑ a b ”Anafi”, Greek Island Hopping 2008, s. 307–310. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2
- ↑ Davit et al. 1982, s. 131.
- ↑ Andersson, Per J.: ”Ateena alue alueelta”, Ateena ja Kreikan saaret, s. 68–72. Mondo. ISBN 952-99247-3-9
- ↑ Pietilä-Castrén, Leena: Kävelyretkillä Ateenassa, s. 204. Otava, 2013. ISBN 9511219499
- ↑ Anafiotika A View on Cities. Viitattu 15.1.2015.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anáfi Wikimedia Commonsissa
- Anafi.gr (kreikaksi, englanniksi, ranskaksi, italiaksi)
