Alue (hallintoyksikkö)

joissain maissa aluehallinnon yksikkö

Alue eli oblasti (ven. ja ukr. область, oblast, valkoven. вобласць, voblasts) on joidenkin Itä-Euroopan ja entiseen Neuvostoliittoon kuuluneiden Aasian valtioiden alueellinen hallintoyksikkö. Sitä käytetään unitaari- eli yhtenäisvaltioissa, kuten Ukrainassa ja Valko-Venäjällä, läänitasoista maakuntahallintoa vastaavan hallintoyksikön nimenä. Liittovaltioissa, kuten Venäjällä, alue taas tarkoittaa liittovaltiosubjektia, jolla on edustus parlamentin ylähuoneessa, liittoneuvostossa. Väkirikkaissa IVY-maissa alueella voi asua sadoista tuhansista miljooniin ihmistä, joten niiden merkitys hallinnon järjestäjänä ei ole vähäinen. IVY-maissa aluehallinto noudattelee pääasiassa neuvostotasavaltojen aikaista jakoa. Alueet puolestaan jakautuivat Neuvostoliitossa kuntatasoisiin paikallishallinnon yksiköihin, jotka puolestaan suurissa kunnissa, kaupungeissa, jakautuvat piireihin (ven. район, raion).

Monissa maissa kunnilla ei ole niin laajaa itsehallintoa kuin historialtaan talonpoikaisessa Suomessa johtuen maiden feodaalisesta tai keskushallintoa korostaneesta sosialistisesta perinteestä, vaan kuntaa valvoo vahva väliporras, kuten Itsenäisten valtioiden yhteisön tapauksessa Neuvostoliitolta periytyvät alueet.

Venäjän aluejako

muokkaa
Pääartikkeli: Venäjän aluejako

Venäjän federaatiossa on kuudenlaisia liittovaltiosubjekteja: alueet, aluepiirit, tasavallat, autonomiset alueet, autonomiset piirikunnat ja liittovaltiotasoiset kaupungit, Moskova ja Pietari. Yhteensä Venäjän federaatiossa on 83 subjektia. Tätä määrää pyritään hallitsemaan kokoamalla keskushallinnon ja aluehallinnon väliin liittovaltiopiirejä, mitkä eivät kuitenkaan perustu vuoden 1993 Venäjän perustuslakiin, vaan ovat hallinnollinen ratkaisu koordinaation parantamiseksi 1990-luvun taloudellisen kriisin aiheuttaman hajautumisen jälkeen.

Ukrainan alueet

muokkaa
Pääartikkeli: Ukrainan alueet

Ukrainassa, joka ei ole Venäjän tapaan liittovaltio, vaan yhtenäis- eli unitaarivaltio, on 27 aluehallinnollista yksikköä. Niistä kaksi, pääkaupunki Kiova ja laivastotukikohtakaupunki Sevastopol, ovat alueen tasoisia hallintoyksiköitä. Lopuista 25 hallintoyksiköstä autonominen on Krimin tasavalta.

Autonomisuus muodostui tuloksena Krimin laivastotukikohtaa palvelevan venäläisväestön vaatimuksesta Ukrainan itsenäistyttyä sen kansallisemman politiikan vuoksi.

Neuvostoliitossa alueiksi nimetty hallintoyksiköt vastaavat Venäjän keisarikunnan kuvernementteja. Alue ei ole lääni, koska alueella, toisin kuin keskushallinnon nimittämällä läänillä, on myös maakunnalle kuuluvaa itsehallintoa.