Aikajärjestelmä
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty kokonaan uudelleen kirjoitettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Puuttuu useita käytössä olevia järjestelmiä. Käsittämättömiä väitteitä joita ei selitetä. Huonosti lähteitä; käytännössä viitteetön |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Aikajärjestelmä on ajan mittaamiseksi sovittu järjestelmä, jota käytetään ajanlaskun perustana. Kaikki aikajärjestelmät muodostuvat sovitusta kiintopisteestä, jonka suhteen aikaa lasketaan, ja erilaisista sovituista aikaväleistä. Tavallisimmat aikavälit kaikissa järjestelmissä ovat olleet ja ovat edelleen Maan vuorokausi ja vuosi.lähde? Ajanlaskun aloituksen ja muiden aikavälien määrittelyt vaihtelevat järjestelmittäin.
Käytössä olevat aikajärjestelmät
muokkaaVuorokauden pituuden mittaamiseen on kehitetty erilaisia aikajärjestelmiä.
UT0
muokkaaYleisaika (Universal Time) määritellään observatorioissa tähtien näennäisen liikkeen tai galaksin ulkopuolisten radioaaltolähteiden perusteella sekä maata kiertävistä satelliiteista. Näin syntyy paikallinen virhe maapallon maantieteellisten ja magneettisten napojen välisestä erosta, joten UT0-aika ei ole tarkasti ottaen ”universaali”.[1]
(Katso myös tähtiaika)
UT1
muokkaaUT1-aikajärjestelmässä korjataan UT0:n epäkohdat napojen kanssa UT1 on sama joka puolella maapalloa.[1] Se kertoo maapallon kiertokulman tiettyyn vakiovertauspisteeseen.
TAI
muokkaaKansainvälinen atomiaika (Temps Atomique International) on aikajärjestelmä, joka mitataan atomikelloilla. Perustana on nykyinen, cesiumatomin spektriin perustuva sekunnin määritelmä. Aikaa koordinoi BIPM-organisaatio (Bureau International des Poids et Mesures) Ranskassa.
UTC
muokkaa- Pääartikkeli: Koordinoitu yleisaika
Koordinoitu yleisaika (Coordinated Universal Time) on normaalisti käytettävä aika, joka seuraa kansainvälistä atomiaikaa, mutta kun ero UT1-aikaan nousee yli 0,9:ksi sekunniksi, UTC-aikaa siirretään tasan yksi sekunti eteen- tai taaksepäin karkaussekunnilla. Tämä tehdään 0–2 kertaa vuodessa, vuodenvaihteessa tai keskikesällä.
UTC:tä käyttivät eräät tutkimuslaitokset jo 1960-luvulla. Viralliseen käyttöön se tuli vuonna 1972, jolloin se syrjäytti aikaisemmin käytetyn GMT:n.[2]
Lyhenne
muokkaaJos UTC-lyhenne otettaisiin suoraan englanninkielisistä sanoista Coordinated Universal Time, siitä tulisi CUT, ja jos se otettaisiin ranskankielisestä vastineesta temps universel coordonné, siitä tulisi TUC. Kansainvälinen televiestintäliitto kuitenkin halusi, että lyhenne ei olisi otettu vain ja ainoastaan jommastakummasta kielestä, joten kompromissiksi valittiin UTC (Universal Time, Coordinated, tai universel, temps coordonné).
GMT
muokkaaGreenwichin aika (Greenwich Mean Time) on aiemmin käytetty aikajärjestelmä, joka on Greenwichin observatorion kautta kulkevan pituuspiirin keskiaurinkoaika ja käytännössä sama kuin UTC. (Keskimäärin aurinko ohittaa observatorion pituuspiirin kello 12.00 GMT). Aurinkoajan (todellinen aurinko) ja keskiaurinkoajan ero voi olla jopa 16 minuuttia. Ero johtuu maapallon vuotuisesta liikkeestä auringon ympäri.
Aikavyöhykkeet
muokkaaNykyisin aikavyöhykkeet pitäisi esittää suhteessa UTC-aikaan.[3] Esimerkiksi Suomessa normaaliaika on kaksi tuntia ja kesäaika kolme tuntia UTC:n edellä.
Aikavyöhykkeiden väli on keskimäärin 15 pituusastetta. Tarkkoja pituuspiirejä käytetään aikavyöhykkeiden rajoina lähinnä valtamerillä; maalla niistä pääsääntöisesti poiketaan valtioiden rajojen tai muiden vastaavien käytännön elämää helpottavien syiden vuoksi. Jotkut poikkeukset ideaaleista aikavyöhykerajoista ovat huomattavia: esimerkiksi noin 45 pituusastetta kattavan Kiinan pitäisi periaatteessa käyttää ainakin kolmea aikavyöhykettä, mutta se käyttää vain yhtä.
Lentoliikenteessä ja merillä käytetään pitkien etäisyyksien takia ja mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi UTC-aikaa.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b A Brief Note on Time Systems astronomy.ohio-state.edu. Ohio State University. Viitattu 17.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Oja, Heikki: Aikakirja, s. 11, 100. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16334-5
- ↑ Aikakirja 2007 - 50 kysymystä ajasta ja kalenterista (Arkistoitu – Internet Archive), Heikki Oja / Almanakkatoimisto
Aiheesta muualla
muokkaa- AIKAKIRJA 2013
- TKK:n kurssimateriaalia (Arkistoitu – Internet Archive)
- BIPM aika-sivusto (englanniksi)
- IERS Earth Orientation Center (englanniksi)
- World Clock – Worldwide Current Local Times (englanniksi)
- Greenwich Mean Time (englanniksi)
- NIST – World Time Scales (englanniksi)
- International Earth Rotation and Reference Systems Service (englanniksi)
- World Clock – Current Local Times (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)