Äidinmaito
Äidinmaito on äidin rintamaitoa eli rintojen maitorauhasista erittyvää maitoa, joka on tarkoitettu ihmislapsen ensisijaiseksi ravinnoksi ensimmäisen elinvuoden ajan ja osaksi monipuolista ravintoa sen jälkeen. Lapsen ruokkimista rintamaidolla suoraan nisästä kutsutaan imettämiseksi.
Eritys
muokkaaÄidinmaitoa alkaa erittyä rinnoissa raskauden alussa istukan synnyttyä, kun prolaktiinin määrä lisääntyy äidin veressä, estrogeenin ja keltarauhashormonin väärä vähenee, ja rintarauhanen kasvaa. Maidoneritystä nännistä stimuloi vauvan imevä suu.[1]
Koostumus
muokkaaRintamaidon koostumus on yksilöllistä, koska se heijastelee äidin syömän ravinnon koostumusta esimerkiksi rasvapitoisuuden, rasvahappokoostumuksen ja rasvaliukoisten vitamiinien määrän suhteen.[2] Suomalaisten äitien rintamaidossa ei ole yleensä riittävästi D-vitamiinia.[1]
Rintamaitoon erittyy myös imettäjän käyttämiä lääkkeitä, joista imeväiseen päätyy keskimäärin alle yksi prosentti. Vastasyntyneen elimistön kyky käsitellä lääkeaineita on kuitenkin kehittymätön.[3]
Rintamaidon sisältämät vasta-aineet suojaavat vauvaa infektioilta.[1] Muutamana synnytyksen jälkeisenä päivänä erittyvässä äidinmaidossa on erittäin paljon immunologisesti vaikuttavia aineita. Tässä maidossa on vain vähän laktoosia ja vähemmän kalsiumia ja kaliumia kuin myöhemmin erittyvässä tavallisessa rintamaidossa. Suolaa ja magnesiumia sen sijaan on enemmän.[4] Desilitrassa tavallista rintamaitoa on keskimäärin 51 mg suolaa, joka sisältää 20 mg natriumia. Kaliumpitoisuus on 21 mg/dl.[5] Rintamaidossa on lehmänmaitoa enemmän kolesterolia.[6]
Desilitra tavallista rintamaitoa sisältää keskimäärin noin 65 kilokaloria. Rintamaidon energiasta keskimäärin 47 prosenttia tulee rasvasta, 46 prosenttia hiilihydraatista ja 7 prosenttia proteiinista.[7]
Makroravinteet
muokkaaDesilitra rintamaitoa (100 g) sisältää keskimäärin 7,4 grammaa hiilihydraattia, 3,5 grammaa rasvaa ja 1,1 grammaa proteiinia.[7]
Hiilihydraatit
muokkaaSuurin osa rintamaidon hiilihydraatista on maitosokeria eli laktoosia.[8] Rintamaito sisältää myös oligosakkarideiksi kutsuttuja hiilihydraatteja. Ne eivät imeydy lapsen elimistöön, vaan toimivat suolistomikrobien ravintona ehkäisten samalla mahdollisten taudinaiheuttajien lisääntymistä. Rintamaidon oligosakkaridit säätelevät myös immuunitoimintaa.[9]
Rasvahapot
muokkaaRintamaidon rasvahapoista tyydyttyneitä on 45 %, yksittäistyydyttymättömiä 40 % ja monityydyttymättömiä noin 15 %.[7] Tyydyttyneen rasvan osuus ei riipu äidin ruokavaliosta.[10]
Rintamaito sisältää runsaasti imeväisikäisille välttämätöntä[11] arakidonihappoa.[12]
Proteiinit
muokkaaRintamaidon proteiineista noin 36 % on kaseiineja, toiset 36 % alfa-laktalbumiinia, noin 9 % immunoglobuliineja ja noin 18 % laktoferriiniä.[13]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c Aila Tiitinen: Imetys Lääkärikirja Duodecim. 3.6.2022. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ Mari Heikkilä: Äidinmaito – terveysjuomaa ja normaalibakteereita. Lisensiaattityö, Helsingin yliopisto 2006
- ↑ Aila Tiitinen: Raskaus, imetys ja lääkkeet Lääkärikirja Duodecim. 9.5.2022. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ Johanna Mäkelä: Genetic, Prenatal and Postnatal Determinants of Weight Gain and Obesity in Young Children Väitöskirja, Turun yliopisto 2015. s. 21.
- ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 21.11.2024.
- ↑ Lola&Lykken asiantuntijat vastaavat: vaikuttaako äidin ruokavalio rintamaidon koostumukseen? Lola&Lykke. Viitattu 17.9.2024.
- ↑ a b c Äidinmaito, rintamaito Fineli. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 15.7.2023.
- ↑ Tutkimus: Äidinmaidon sokereilla voi olla vaikutusta varhaislapsuuden kasvuun Yle Uutiset. 4.3.2020. Viitattu 11.4.2023.
- ↑ Overview of the Lipids in Breast Milk Verywell Family. Viitattu 13.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Hiroshi Kawashima: Intake of arachidonic acid-containing lipids in adult humans: dietary surveys and clinical trials. Lipids in Health and Disease, 16.4.2019, 18. vsk, nro 1, s. 101. PubMed:30992005 doi:10.1186/s12944-019-1039-y ISSN 1476-511X Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Lexicon of Lipid Nutrition – Iupac Technical Report. Pure Appl. Chem., Vol. 73, No. 4, pp. 685–744, 2001. Taulukko 5 sivulla 740. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Ann Prentice: Constituents of human milk Julkaistu joulukuussa 1996. United Nations University. Arkistoitu 23.10.2010. Viitattu 4.10.2009.
Aiheesta muualla
muokkaa- Äidinmaitoa keskoselle (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lisensiaattityö äidinmaidon koostumuksesta