meikäpoika
Jump to navigation
Jump to search
Finnish
Etymology
Pronunciation
Pronoun
meikäpoika
- (colloquial) I, me (of males)
Usage notes
- The verb conjugates in the third person singular form.
Declension
| Inflection of meikäpoika (Kotus type 10*/koira, ik-j gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | meikäpoika | — | |
| genitive | meikäpojan | — | |
| partitive | meikäpoikaa | — | |
| illative | meikäpoikaan | — | |
| singular | plural | ||
| nominative | meikäpoika | — | |
| accusative | nom. | meikäpoika | — |
| gen. | meikäpojan | ||
| genitive | meikäpojan | — | |
| partitive | meikäpoikaa | — | |
| inessive | meikäpojassa | — | |
| elative | meikäpojasta | — | |
| illative | meikäpoikaan | — | |
| adessive | meikäpojalla | — | |
| ablative | meikäpojalta | — | |
| allative | meikäpojalle | — | |
| essive | meikäpoikana | — | |
| translative | meikäpojaksi | — | |
| abessive | meikäpojatta | — | |
| instructive | — | — | |
| comitative | — | — | |
Further reading
- “meikäpoika”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03