WhatsApp

WhatsApp Messenger
Kehittäjä	WhatsApp Inc. (Meta, Inc.)
Kehityshistoria
Ensijulkaisu	2009
Vakaa versio	iOS: 24.23.82 (27. marraskuuta 2024)[1] Android: 2.23.12.75 (17. marraskuuta 2024)[2][3]
Tiedot
Ohjelmistotyyppi	pikaviestintäohjelma
Alusta	iOS Android KaiOS
Lisenssi	omisteinen ohjelmisto
Aiheesta muualla
Verkkosivusto
Infobox OK

WhatsApp Messenger on Brian Actonin ja Jan Koumin vuonna 2009^[4] julkaisema alustariippumaton pikaviestintäpalvelu älypuhelimille. Sillä pystyy tekstin lisäksi lähettämään kuvia, videoita, GIF-animaatioita, ääniviestejä, soittamaan puheluita ja videopuheluita, jakamaan omia yhteystietoja ja joiden lisäksi pystyy jakamaan oman sijainnin netin tai GPS:n kautta. Ukrainalaissyntyinen Koum lopetti työt yhtiössään toukokuussa 2018.^[5] Whatsapp oli 2010-luvun kolmanneksi ladatuin sovellus Facebookin ja Facebook Messengerin jälkeen.^[6]

Ohjelmisto on ollut saatavana Android-, Blackberry OS-, Blackberry 10-, iOS-, Sailfish-, Series 40-, Symbian- sekä Windows Phone -käyttöjärjestelmille. Tosin palvelu on ryhtynyt sulkemaan tilejä, jotka ovat käyttäneet Sailfish OS:lle tehtyä MitaKuuluu -ohjelmaa. Aiemmin sovellus muuttui ensimmäisen vuoden käytön jälkeen maksulliseksi, mutta vuonna 2016 käyttö muuttui ilmaiseksi.^[7] Vuoden 2016 lopussa WhatsApp lakkasi toimimasta iPhone 3GS -puhelimissa sekä iOS 6 -käyttöjärjestelmää käyttävissä puhelimissa. Android-puhelinten osalta WhatsApp lakkaa toimimasta Android 2.1- ja 2.2-käyttöjärjestelmiä käyttävistä puhelimista sekä Windows Phone 7:stä. Heinäkuussa 2017 WhatsApp hävisi myös BlackBerry OS ja BlackBerry 10 -käyttöjärjestelmistä sekä Nokian vanhoista S40- ja Symbian S60 -järjestelmistä.^[8] Tammikuussa 2020 ilmoitettiin, että WhatsApp ei toimi puhelimien vanhemmissa versioissa (Android-versio 2.3.7 tai tätä vanhempi, iPhonen IOS 8 -versio tai tätä vanhempi).^[9][10] Windows Phone -versio lakkasi toimimasta vuoden 2019 lopussa.^[11]

Nykyisin sovellus tukee Applen iOS:n ja Androidin lisäksi ainoastaan KaiOS-käyttöjärjestelmää.^[12]

WhatsAppin käyttö on vähentänyt maksullisten tekstiviestien suosiota; Vaasan yliopiston tekemässä tutkimuksessa yli sadan yliopisto-opiskelijan ryhmästä 83 prosenttia käytti WhatsAppia yhtenä kommunikointivälineenä.^[13] WhatsAppissa voi keskustella yhden kaverin kanssa tai perustaa ryhmiä, joissa voi olla enintään 256 henkilöä.^[14]

Helmikuussa 2014 Facebook, Inc. osti WhatsAppin 16 miljardilla dollarilla (noin 11,6 miljardia euroa) tarkoituksenaan kehittää sitä oman kilpailevan tuotteensa Facebook Messengerin rinnalla.^[15] WhatsAppilla oli tuolloin 55 työntekijää.^[16] Ostoa seurasi käyttökatko, jonka takia monet kilpailevat pikaviestinpalvelut, kuten TextSecure ja Telegram, kasvoivat käyttäjämäärissä.^[17]

WhatsAppin kaikki viestintämahdollisuudet ovat maksuttomia. Ne tarvitsevat vain internet-yhteyden:

• Tekstiviesti
• Ääniviesti
• Valokuvat
• Videot
• GIF-animaatiot
• Äänipuhelu
• Videopuhelu
• Oma tila

Vuonna 2017 WhatsApp otti käyttöön Oma tila -ominaisuuden. Käyttäjä voi laittaa omaan tilaansa kuvia ja maksimissaan kahden minuutin pituisia videoita, joihin voi myös piirtää ja liittää hymiöitä ja tekstiä. Kuvat ja videot häviävät Omasta tilasta 24 tunnin kuluttua.

WhatsApp-palvelun käyttöehdoissa käyttäjältä edellytetään EU-alueella 16 vuoden ikää. Muualla kuin EU-alueella ikäraja on 13.^[18]

Lokakuussa 2015 julkaistun kyselyn (Polaris Nordic Digital Music Survey 2015. YouGov, Teosto, Tono, Koda, 2015) mukaan WhatsAppia käyttäisi noin 52 prosenttia 12–65-vuotiaista suomalaisista. Tämä tarkoittaisi sitä, että suomalaisia WhatsAppin käyttäjiä olisi yhteensä noin kaksi miljoonaa. Nuorten 12–17-vuotiaiden osalta lukema olisi samaisen kyselyn mukaan n. 89 prosenttia, mutta lukemaan tulee suhtautua varauksella kyseisen ikäisten vastaajien pienen määrän vuoksi.^[19]

DNA:n maaliskuussa 2019 tekemän tutkimuksen mukaan WhatsApp oli Suomen suosituin pikaviestipalvelu. Tutkimuksen mukaan vastaajista 42 prosenttia käytti palvelua lukuisia kertoja päivässä, 15 prosenttia 1–2 kertaa päivässä ja 12 prosenttia 3–7 kertaa viikossa. Vastaajista 20 prosenttia ei käyttänyt WhatsAppia lainkaan. Tutkimuksen kohderyhmä oli 16–74-vuotiaat suomalaiset, ja vastaajia oli yhteensä 1 005.^[20]

Opetusministeri Li Andersson on kertonut MTV:n Joonas Nordman Show’ssa että hallituksen naisministereillä – pääministeri Sanna Marinilla, opetusministeri Li Anderssonilla, valtiovarainministeri Katri Kulmunilla, sisäministeri Maria Ohisalolla sekä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilla – on yhteinen WhatsApp-ryhmä.^[21]

Myös eduskunnan hallituspuolueiden ryhmäjohtajien on kerrottu käyttävän viestintäänsä yhteistä WhatsApp-ryhmää.^[22] Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi että hänen WhatsApp-tilinsä oli kaapattu 9. helmikuuta 2023 hänen ollessaan illanvietossa erään pörssiyhtiön edustajan kanssa ja sieltä oli lähetetty keskustan ryhmään yksi viesti, jossa pilailtiin pääministeri Sanna Marinin (sd) ja kansanedustaja Matias Mäkysen (sd) kustannuksella. Seuraavana päivänä Lintilä oli kuitenkin jo saanut tilinsä takaisin.^[23]

WhatsApp sai 4. marraskuuta 2014 kaksi pistettä seitsemästä Electronic Frontier Foundation -järjestön pikaviestinvertailussa, jossa keskityttiin yksityisyyteen ja tietoturvaan. WhatsApp sai yhden pisteen siitä, että se salaa käyttäjän ja palvelimen välisen viestinnän ja toisen siitä, että ulkopuolinen taho oli tarkastanut lähdekoodin viimeisen 12 kuukauden aikana. WhatsApp menetti pisteitä siitä, että yhteydenpitoja ei salattu avaimilla joihin ylläpitäjillä ei ollut pääsyä, käyttäjät eivät voineet varmistaa ettei yhteydenpidossa ollut tapahtunut mies välissä -hyökkäystä, menneet viestit eivät olleet turvattuja jos vanhat salausavaimet varastettiin, lähdekoodi ei ollut avoin itsenäiselle tarkastelulle eikä turvasuunnittelua ollut dokumentoitu riittävän hyvin.^[24]

Konsulttiyhtiö North Patrol tutki keväällä 2020 digityökalujen käyttöä yrityksissä kyselyllä, johon vastasi 111 organisaatiota. Noin puolet vastanneista oli suuria, yli 5 000 ihmistä työllistäviä organisaatioita. 37 prosenttia kyselyyn vastanneista organisaatioista ilmoitti, että niissä käytetään WhatsAppia. North Patrolin tietoturvakonsultin mukaan WhatsAppiin liittyy yrityskäytössä suuria ongelmia. Suurimpana ongelmana hän pitää käyttäjien hallintaa ryhmäkeskusteluissa, sillä manuaalinen käyttäjähallinta johtaa hyvin usein virheisiin ja siihen, että ihmisiä ei esimerkiksi poisteta ryhmistä tarpeeksi nopeasti tai muisteta poistaa ollenkaan, kun he vaihtavat projektia tai työnantajaa. Konsultin mielestä WhatsApp-ryhmien käyttö liiketoimintaan liittyvissä asioissa pitäisi tavalla tai toisella kieltää. Hänen mukaansa varsinkin pysyvissä ryhmissä pitäisi siirtyä käyttämään jotakin tietoturvallisempaa ja paremmin hallittavaa työkalua. Hänen mielestään on hurjaa, että WhatsAppia käytetään niin paljon, vaikka vaihtoehtoja on olemassa paljon.^[25]

North Patrolin tietoturvakonsultti piti ongelmana myös sitä, että kaikki tiedot tallentuvat jokaisen ryhmään kuuluvan jäsenen puhelimeen. Tiedot jäävät laitteeseen ja pilveen tallentuvaan varmuuskopioon, vaikka henkilö myöhemmin poistettaisiinkin ryhmästä. Esimerkiksi valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorissa WhatsAppia ei saa käyttää työasioiden käsittelyyn lainkaan, ja poliisin virallisiin työpuhelimiin sovellusta ei saa asentaa.^[26]

Open Whisper Systems ilmoitti 18. marraskuuta 2014 yhteistyöstä WhatsAppin kanssa sisällyttää Signalissa käytetty päästä päähän -salausprotokolla WhatsAppin jokaiseen asiakasohjelmaan.^[27] Open Whisper Systems ilmoitti, että salaus oli jo käytössä WhatsAppin viimeisimmässä Android-versiossa ja että tuki muille alustoille, ryhmä-/mediaviesteille sekä avaimenvarmennukseen tulisivat pian.^[28] WhatsApp vahvisti yhteistyön toimittajien kysyessä asiaa.^[29]

WhatsApp ja Open Whisper Systems ilmoittivat huhtikuussa 2016, että olivat saaneet valmiiksi päästä päähän -salauksen lisäämisen WhatsAppin jokaiseen viestintämuotoon, ja että käyttäjät voisivat nyt varmentaa toistensa salausavaimet.^[30][31]

Tutkijaryhmä ProPublica kuitenkin paljasti syksyllä 2021, että WhatsAppin moderaattorit pääsevät lukemaan yksityisviestejä, jos käyttäjästä tehdään ilmoitus. WhatsAppilla on yli tuhat työntekijää alihankkija Accenturen palkkalistoilla, jotka selaavat yksityisviestejä Austinissa Teksasissa, Dublinissa ja Singaporessa.^[32] Viestien lisäksi käyttäjistä kerätään metadataa, kuten viestin lähettäjä, vastaanottaja ja lähetyksen aika ja paikka. Näin palvelu saa kartoitettua käyttäjiensä sosiaaliset verkostot.^[33]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta WhatsApp Wikimedia Commonsissa

• WhatsApp FAQ WhatsApp. (englanniksi)
• Pehkonen, Kati: Nuoret käyttävät WhatsAppia eri tavalla kuin aikuiset Yle Uutiset. 2.10.2014.