Tanskan jalkapallomaajoukkue

Tanska
Lempinimi	De Rød-Hvide (Puna-valkoiset) Danish Dynamite (Tanskalainen dynamiitti)
Liitto	Tanskan jalkapalloliitto
Maanosaliitto	UEFA (Eurooppa)
Kenttä	Parken
Valmentaja	Kasper Hjulmand
Kapteeni	Simon Kjær
Eniten otteluita	Peter Schmeichel (129)
Eniten maaleja	Poul ”Tist” Nielsen (52) Jon Dahl Tomasson (52)
FIFAn maakoodi	DEN
FIFA-ranking	21 (18.7.2024) [1]
}} Kotipeliasu }} Vieraspeliasu
Ensimmäinen ottelu
Tanska 9–0 Ranska  (B) (Lontoo, Englanti; 19. lokakuuta 1908)
Suurin voitto
Tanska 17–1 Ranska  (Lontoo, Englanti; 22. lokakuuta 1908)
Suurin tappio
Saksa 8–0 Tanska  (Breslau, Saksa; 16. toukokuuta 1937)
MM-kilpailut
Esiintymiset	6 (ensimmäiset 1986)
Paras MM-sijoitus	Puolivälierät (1998)
EM-kilpailut
Esiintymiset	10 (ensimmäiset 1964)
Paras sijoitus	Mestaruus (1992)
Infobox OK

Tanskan jalkapallomaajoukkue (tansk. Danmarks fodboldlandshold) edustaa Tanskaa jalkapallon miesten kansainvälisissä maajoukkuekilpailuissa. Maajoukkuetta hallinnoi Tanskan jalkapalloliitto.

Tanska on ollut miesten jalkapallon kansainvälisellä huipulla 1980-luvun puolivälistä lähtien, parhaimpana saavutuksena Euroopan mestaruus 1992 Ruotsin kisoista. EM-kisoissa Tanska on pelannut kymmenen kertaa. MM-kisoissa Tanska on pelannut kuudesti ja edennyt parhaimmillaan puolivälieriin.

Tanskan joukkue, joka todellisuudessa oli Kööpenhaminan yliopiston joukkue, voitti olympiakultaa epävirallisissa 1906 Ateenan välikisoissa. Loppuottelussa se voitti Kreikan 9–0.^[2] Kaksi vuotta myöhemmin 1908 virallisissa olympialaisissa se saavutti hopeaa,^[3] samoin kuin tästä neljän vuoden kuluttua 1912 olympiakisoissa. Kun MM-kisoja alettiin järjestää, se ei osallistunut koko kilpailuihin tai karsintoihin ennen vuotta 1958. 1948 olympialaisista se saavutti pronssia^[4]. Tanskasta tuli hyviä jalkapalloilijoita, mutta parhaimmat muuttivat ammattilaisiksi ulkomaille, eikä heitä nähty maajoukkueessa. 1960 Rooman kisoista Tanska voitti jälleen olympiahopeaa ja 1964 EM-turnauksessa se oli neljäs.

Seuraavan kerran Tanskan joukkue selviytyi kansainväliseen arvoturnaukseen 1984 EM-kisoihin, missä se eteni välieriin saakka, kunnes hävisi Espanjalle rangaistuspotkukilpailussa. Noihin aikoihin valmentajana toimi Sepp Piontek. 1980-luvulla alkoivat ilmetä myös Tanskan maajoukkueen kansainvälisestikin tunnetut kannattajat, iloiset roligaanit, jotka kannattavat joukkuettaan riemukkaasti, mutta hyväntahtoisesti ja tarjoavat näin vastakohdan huliganismille. 1984 EM-kisoissa kannattajat palkittiin FIFA:n reilun pelin palkinnolla.

Ensimmäistä kertaa Tanska pelasi MM-kisoissa 1986 Meksikossa, missä se esitti alkulohkossa hyviä otteita ja voitti muun muassa Uruguayn maalein 6–1. Jatkokierroksella se kuitenkin putosi hävittyään Espanjalle 5–1 Emilio Butragueñon tehtyä ottelussa neljä maalia. Tanska selviytyi myös 1988 EM-kisoihin, missä se kuitenkin hävisi alkulohkonsa kaikki ottelut. Epäonnistuneiden 1990 MM-kisojen karsintojen jälkeen valmentajaksi nousi Piontekin vanha apulainen Richard Møller Nielsen.

1992 EM-kisoihin Tanska ei alun perin edes selviytynyt sijoituttuaan karsintalohkossa toiseksi Jugoslavian takana ja eräs runkopelaajista, Michael Laudrup, lopetti maajoukkueuransa. Jugoslaviassa kuitenkin syttyi sota ja joukkue suljettiin turnauksesta, minkä seurauksena Tanska pääsi sen tilalle kisoihin. Tanska pelasi turnauksessa puolustavaa ja kurinalaista peliä, joka nojasi hyvin pitkälle maalivahti Peter Schmeichelin sekä puolustajien loistaviin otteisiin samoin kuin Brian Laudrupin luovaan peliin keskikentällä. Välierissä Tanska pudotti hallitsevan mestarin Alankomaat ja finaalissa vastaan asettui hallitseva maailmanmestari Saksa, jonka Tanska voitti 2–0.

Vuonna 1993 Michael Laudrup teki paluun maajoukkueeseen, mutta joukkue ei selviytynyt 1994 Yhdysvaltain MM-lopputurnaukseen. Vuonna 1995 joukkue sai lohtua voitettuaan Maanosaliittojen cupin. Joukkue kaatoi alkusarjassa Saudi-Arabian maalein 2–0 ja Meksikon rangaistuspotkukilpailussa. Loppuottelussa se kohtasi Diego Maradonan johtamat Copa Américan mestarit, Argentiinan jalkapallomaajoukkueen. Tanska voitti ottelun Michael Laudrupin rangaistuspotkumaalilla ja Peter Rasmussenin maalilla 2–0.^[5] Tanska pääsi 1996 Englannin EM-kisoihin hallitsevana mestarina, mutta taival päättyi alkulohkoon. Kisojen jälkeen Møller Nielsen lähti ja hänen tilalleen tuli ruotsalainen Bo Johansson. Johanssonin kaudella joukkue lähti uuteen nousuun ja selviytyi 1998 Ranskan MM-kisoihin, missä se eteni puolivälieriin asti. Myös 2000 EM-kisoissa Tanskan kisataival päättyi alkulohkoon. Kisojen jälkeen Johansson päätti olla uusimatta sopimustaan.

Uudeksi valmentajaksi tuli 1980-luvun maajoukkuekapteeni Morten Olsen. Tanska selviytyi vakuuttavin ottein sekä 2002 MM- että 2004 EM-kisoihin. Kummatkin kisat päättyivät ensimmäiselle jatkokierrokselle.

2006 MM-kisojen karsinnoissa Tanskan lohkossa pelasivat muun muassa MM-pronssimitalisti Turkki ja hallitseva Euroopan mestari Kreikka sekä Ukraina. Tanska ei selviytynyt lohkosta kisoihin, vaan kisoihin meni lohkosta vain Ukraina. Tanska jäi rannalle toisista perättäisistä arvokisoista, kun se ei selvinnyt EM-kisoihin 2008. Morten Olsenin valmentama Tanska jäi karsintalohkossa F neljänneksi, edellä olivat kisoihin selvinneet Espanja ja Ruotsi sekä Pohjois-Irlanti.

Etelä-Afrikan MM-kisoihin 2010 joukkue selviytyi voitettuaan ennalta vaikean karsintalohkon, jossa Tanskan taakse jäivät mm. Portugali, Ruotsi sekä Unkari. Lopputurnauksessa Tanska jäi ensimmäistä kertaa alkulohkoon. Se hävisi Hollannille 0–2 voitti sen jälkeen Kamerunin 2–1, mutta tappio lohkon viimeisessä ottelussa Japanille 1–3 pudotti sen jatkosta.

Maailmanmestaruuskilpailut										Maailmanmestaruuskilpailuiden karsinnat
Vuosi	Kierros	Sija	O	V	T	H	TM	PM		O	V	T	H	TM	PM
1930	Ei osallistunut									Ei osallistunut
1934	Ei osallistunut									Ei osallistunut
1938	Ei osallistunut									Ei osallistunut
1950	Ei osallistunut									Ei osallistunut
1954	Ei osallistunut									Ei osallistunut
1958	Ei selviytynyt karsinnoista									4	0	0	4	4	13
1962	Ei osallistunut									Ei osallistunut
1966	Ei selviytynyt karsinnoista									6	1	1	4	7	18
1970	Ei selviytynyt karsinnoista									6	2	1	3	6	10
1974	Ei selviytynyt karsinnoista									4	0	1	3	2	13
1978	Ei selviytynyt karsinnoista									6	2	0	4	14	12
1982	Ei selviytynyt karsinnoista									8	4	0	4	14	11
1986	Neljännesvälierät	9.	4	3	0	1	10	6		8	5	1	2	17	6
1990	Ei selviytynyt karsinnoista									6	3	2	1	15	6
1994	Ei selviytynyt karsinnoista									12	7	4	1	15	2
1998	Puolivälierät	5.	5	2	1	2	9	7		8	5	2	1	14	6
2002	Neljännesvälierät	10.	4	2	1	1	5	5		10	6	4	0	22	6
2006	Ei selviytynyt karsinnoista									12	6	4	2	24	12
2010	Lohkovaihe	24.	3	1	0	2	3	6		10	6	3	1	16	5
2014	Ei selviytynyt karsinnoista									10	4	4	2	17	12
2018	Neljännesvälierät		4	1	2	1	3	2		12	7	3	2	25	9
2022	Lohkovaihe		3	0	1	2	1	3		10	9	0	1	30	3
Yhteensä	6/22		23	9	5	9	31	29		132	67	30	35	242	144

• 1960 – Ei selviytynyt karsinnoista
• 1964 – Neljäs
• 1968–1980 – Ei selviytynyt karsinnoista
• 1984 – Välierät
• 1988 – 1. kierros
• 1992 – Mestaruus
• 1996 – 1. kierros
• 2000 – 1. kierros
• 2004 – Puolivälierät
• 2008 – Ei selviytynyt karsinnoista
• 2012 – 1. kierros
• 2016 – Ei selviytynyt karsinnoista
• 2020 – Välierät
• 2024 – Neljännesvälierät

Seuraavat pelaajat on valittu vuoden 2022 MM-kisojen karsintojen otteluihin Israelia vastaan 25. maaliskuuta 2021 ja Moldovaa vastaan 28. maaliskuuta 2021 sekä maaotteluun Itävaltaa vastaan 31. maaliskuuta 2021.

Ottelut ja maalit päivitetty 18. marraskuuta 2020 Belgia-ottelun jälkeen.

#	Pel.	Pelaaja	Syntymäaika (ikä)	Ottelut	Maalit	Joukkue
1	1M	Kasper Schmeichel	1986-11-05 5. marraskuuta 1986 (ikä 38)	60	0	Leicester City
16	1M	Jonas Lössl	1989-12-01 1. joulukuuta 1989 (ikä 35)	1	0	Midtjylland
22	1M	Frederik Rønnow	1992-08-04 4. elokuuta 1992 (ikä 32)	8	0	Schalke 04
3	2P	Jannik Vestergaard	1992-08-03 3. elokuuta 1992 (ikä 32)	19	1	Southampton
4	2P	Simon Kjær (kapteeni)	1989-03-26 26. maaliskuuta 1989 (ikä 35)	102	3	A.C. Milan
5	2P	Joakim Mæhle	1997-05-20 20. toukokuuta 1997 (ikä 27)	6	1	Atalanta
6	2P	Andreas Christensen	1996-10-04 4. lokakuuta 1996 (ikä 28)	38	1	Chelsea
12	2P	Nicolai Boilesen	1992-02-16 16. helmikuuta 1992 (ikä 32)	17	1	Kööpenhamina
13	2P	Joachim Andersen	1996-05-31 31. toukokuuta 1996 (ikä 28)	1	0	Fulham
14	2P	Henrik Dalsgaard	1989-07-27 27. heinäkuuta 1989 (ikä 35)	26	1	Brentford
17	2P	Jens Stryger Larsen	1991-02-21 21. helmikuuta 1991 (ikä 33)	31	1	Udinese Calcio
2	3KK	Jens Jønsson	1993-01-10 10. tammikuuta 1993 (ikä 31)	2	0	Cádiz
8	3KK	Thomas Delaney	1991-09-03 3. syyskuuta 1991 (ikä 33)	50	5	Borussia Dortmund
10	3KK	Christian Eriksen	1992-02-14 14. helmikuuta 1992 (ikä 32)	103	36	Internazionale
15	3KK	Mathias Jensen	1996-01-01 1. tammikuuta 1996 (ikä 28)	4	0	Brentford
18	3KK	Daniel Wass	1989-05-31 31. toukokuuta 1989 (ikä 35)	26	0	Valencia
23	3KK	Pierre-Emile Højbjerg	1995-08-05 5. elokuuta 1995 (ikä 29)	38	3	Tottenham Hotspur
25	3KK	Lasse Schöne	1986-05-26 26. toukokuuta 1986 (ikä 38)	50	3	Heerenveen
26	3KK	Christian Nørgaard	1994-03-10 10. maaliskuuta 1994 (ikä 30)	1	0	Brentford
27	3KK	Philip Billing	1996-06-11 11. kesäkuuta 1996 (ikä 28)	1	0	Bournemouth
7	4H	Robert Skov	1996-05-20 20. toukokuuta 1996 (ikä 28)	8	4	1899 Hoffenheim
9	4H	Martin Braithwaite	1991-05-06 6. toukokuuta 1991 (ikä 33)	46	7	Barcelona
11	4H	Jonas Wind	1999-02-07 7. helmikuuta 1999 (ikä 25)	4	2	Kööpenhamina
19	4H	Mikkel Damsgaard	2000-07-03 3. heinäkuuta 2000 (ikä 24)	1	0	Sampdoria
20	4H	Yussuf Poulsen	1994-06-15 15. kesäkuuta 1994 (ikä 30)	51	7	RB Leipzig
21	4H	Marcus Ingvartsen	1996-01-04 4. tammikuuta 1996 (ikä 28)	0	0	Union Berlin
24	4H	Andreas Skov Olsen	1999-12-29 29. joulukuuta 1999 (ikä 24)	2	1	Bologna
	4H	Kasper Dolberg	1997-10-06 6. lokakuuta 1997 (ikä 27)	22	5	Nice

Olympialaiset ja maanosaliittojen cupit Kesäolympialaiset 1908 Kesäolympialaiset 1912 Kesäolympialaiset 1920 Kesäolympialaiset 1948 Kesäolympialaiset 1952 Kesäolympialaiset 1960 Kesäolympialaiset 1972 Maanosaliittojen cup 1995

Euroopan-mestaruuskilpailut Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1964 Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1984 Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1988 Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1992 Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1996 Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 2000 Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 2004 Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 2012 Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 2020

Maailmanmestaruuskilpailut Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1986 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1998 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2002 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2010 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2018

Tanskalaispelaajista sataan maaotteluun ovat yltäneet Peter Schmeichel (129), Dennis Rommedahl (126), Simon Kjær (113), Jon Dahl Tomasson (112), Christian Eriksen (109), Thomas Helveg (108), Michael Laudrup (104), Martin Jørgensen (102), Morten Olsen (102) ja Thomas Sørensen (101). Vähintään 50 maaottelua Tanskan maajoukkueessa pelanneet löytyvät erillisestä luettelosta.^[6]

• 1908–1910 Charlie Williams
• 1913–1915
  1917–1918 Axel Andersen Byrval
• 1959–1961 Arne Sørensen
• 1962–1966 Poul Petersen
• 1967–1969 Henry From, Erik Hansen, John Hansen, Ernst Netuka
• 1970–1975 Rudi Strittich
• 1976–1979 Kurt "Nikkelaj" Nielsen
• 1979–1990 Sepp Piontek
• 1990–1996 Richard Møller Nielsen
• 1996–2000 Bo Johansson
• 2000–2015 Morten Olsen
• 2016–2020 Åge Hareide

• Virallinen sivu (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kannattajien sivu (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tilastoja (Arkistoitu – Internet Archive)