Slovakki
| Slovakki | |
|---|---|
 |
|
| Oma nimi | slovenčina, slovenský jazyk |
| Tiedot | |
| Alue |
 Slovakia Tšekki |
| Virallinen kieli |
Slovakia  Vojvodina  Euroopan unioni |
| Puhujia | 5,6 miljoonaa |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Slovakian tiedeakatemia [1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
slaavilaiset kielet länsislaavilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | sk |
| ISO 639-2 | slo (T), slk (B) |
| ISO 639-3 | slk |
Slovakki (omakielinen nimi: slovenčina / slovenský jazyk) on länsislaavilaiseen kieliryhmään kuuluva indoeurooppalainen kieli.[2] Se on erittäin läheistä sukua tšekille, ja muita sukukieliä ovat muun muassa puola ja sorbi.[3] Slovakin ja tšekin kielten puhujat kykenevät yleensä ymmärtämään toisiaan vaivatta, mihin vaikutti aikanaan erityisesti Tšekkoslovakian valtio, jossa ihmiset puhuivat aina omaa kieltään ja tulivat ymmärretyiksi. Nuorimmille sukupolville, jotka eivät ole kokeneet yhteistä Tšekkoslovakian aikaa, naapurikielen ymmärtäminen saattaa olla hieman hankalampaa.[4] Tästä huolimatta kahden kielen voidaan katsoa kuuluvan saman kielen murrejatkumoon.[5]
Kielenhuollosta vastaa Slovakian tiedeakatemian alainen Ľ. Štúrin kielitieteellinen instituutti.[6]
Jyväskylän yliopisto on ollut 1970-luvun lopulta lähtien ainoa pohjoismainen yliopisto, jossa on voinut opiskella slovakkia.[7]
Puhujamäärät ja asema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhteensä slovakilla arvioidaan olevan 5,6 miljoonaa puhujaa, joita asuu Slovakian lisäksi myös Tšekissä, Unkarissa, Ukrainassa, Serbiassa, Romaniassa ja Puolassa.[8][9] Slovakian väestöstä 78,6 % puhuu slovakkia äidinkielenään.[10]
Tšekkoslovakian jakaannuttua vuonna 1993 Slovakiaksi ja Tšekiksi slovakista tuli Slovakian ainoa virallinen kieli.[10][11]
Vuonna 2009 Slovakian parlamentti sääti lain, jonka mukaan "epäsopivasta" slovakin kielen käytöstä voidaan langettaa 5000 euron sakot. Laki tosin salli vähemmistökielten käytön esim. terveyspalveluiden asiakaskohtaamisissa, mikäli alueella on riittävän suuri vähemmistökielen puhujumäärä. Kaksikieliset kyltit ovat myös edelleen sallittuja, mutta slovakinkielinen teksti tulee olla suurempi.[12]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Slovakin historia
Slaavit saapuivat Karpaattien altaaseen ja nykyisen Slovakian alueelle noin vuonna 500. Unkarilaisten maahantulon jälkeen slovakkien yhteys eteläslaaveihin ja tšekkeihin katkesi, ja slovakin kieli alkoi eriytyä. Yhteydet tšekkiin jatkuivat ja vahvistuivat kuitenkin Prahan yliopiston perustamisen jälkeen (1348). Tšekkiläisellä Králicen raamatulla (1593) oli suuri merkitys, sillä protestantit käyttivät sitä Raamattunaan.
Ensimmäiset maininnat slovakin kielen varhaismuodoista ovat peräisin latinankielisistä lähteistä 1000-luvulta. Tšekinkieliset maininnat slovakista ovat keskiajalta. 1600-luvulla katolilaiset alkoivat ottaa kieltä käyttöön virsikirjoissa ja muissa kirkollisissa teksteissä Trnavan yliopiston myötävaikutuksesta.[13]
Anton Bernolák ja Ľudovít Štúr alkoivat kehittää slovakin kirjakieltä 1700-luvun loppupuolella. Bernolák kehitti ensimmäisen slovakin kirjakielen länsislovakin murteiden pohjalta, mutta yritys epäonnistui.
Ensimmäinen slovakin kielen kieliopin julkaisi Martin Hattala vuonna 1852. Tämä nousi nopeasti valtavaan suosioon ja sitä käytettiin standardikielen pohjana.[13] Raamattu käännettiin ensimmäisen kerran kokonaan slovakiksi vuonna 1829.[14]
Samo Czambel julkaisi 1902 slovakin kielen oikeinkirjoitusoppaan, joka on käytännössä voimassa nykyäänkin.
Tšekkoslovakian valtion muodostamisen jälkeen (1918) slovakki altistui vahvalle tšekkivaikutukselle. Sotien välisenä aikana korostettiin kielten samankaltaisuutta, ja ”tšekkoslovakin” kielen käsite yleistyi jälleen. Tšekkiläistäminen päättyi vasta toisen maailmansodan jälkeen.
Murteet ja keskenäinen ymmärrettävyys tšekin kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päämurteita on kolme: länsi-, keski ja itäslovakki. Tšekin puhujat pystyvät ymmärtämään läntisiä ja keskisiä murteita helpohkosti.[13] Kirjoitetun ja puhutun kielen ero ei ole niin suuri kuin tšekissä. Kirjakieli perustuu etupäässä keskislovakialaisiin murteisiin. Näistä ovat peräisin slovakin kirjakielen niin sanottu synkooppilaki, joka ei salli kahta pitkää vokaalia (diftongit lasketaan pitkiksi vokaaleiksi) peräkkäisissä tavuissa, sekä ä-kirjain, jota ei esiinny missään muussa slaavilaisessa kielessä. Länsislovakialaisten murteiden vokaalijärjestelmä muistuttaa paljon tšekkiä: "valkoinen" on sekä tšekiksi että länsislovakiksi bílý, mutta slovakin kirjakielellä biely. Itäslovakialaisissa murteissa puolestaan ei ole lyhyiden ja pitkien vokaalien eroa lainkaan.
Erot tšekin ja slovakin välillä ovat verrattavissa ruotsin ja norjan tai bulgarian ja makedonian välisiin eroihin. Näin ollen kahden eri kielen puhujat kykenevät ymmärtämään toisiaan vähäisellä vaivannäöllä. Slovakian puhujat ymmärtävät hieman paremmin tšekkiä kuin päinvastoin.[15] Ulkomailta tulevat, esim. englanninkieliset, elokuvat dupataan usein tšekiksi ja esitetään tällä kielellä myös Slovakiassa. Yksi syy tähän on se, että Tšekissä on kaksi kertaa enemmän ihmisiä, jolloinka tšekinkieliset markkinat ovat houkuttelevammat. Samettivallankumouksen jälkeen syntyneet tšekkiläiset ja slovakit puhuvat myös yhä enenevässä määrin englantia keskenään.[5]
Tšekkiläisissä yliopistoissa opiskelee arviolta 21 000 slovakin puhujaa, jotka saavat kirjoittaa lopputyönsä slovakiksi. Slovakinkieliset opettajat saavat myös käyttää slovakkia Tšekin yliopistoissa.[16]
Eroja tšekin- ja slovakinkielisten fraasien välillä:[17]
| Suomeksi | Tšekiksi | Slovakiksi |
|---|---|---|
| Hyvää päivää! | Dobrý den! | Dobrý deň! |
| Kuinka voit? | Jak se máš? | Ako sa máš? |
| Mikä sinun nimesi on? | Jak se jmenuješ? | Ako sa voláš? |
| Minun nimeni on... | Jmenuji se… | Volám sa… |
Slovakkia on toisinaan kutsuttu myös "slaavien esperantoksi", koska sen keskenäinen ymmärrettävyys muiden slaavilaisten kielten välillä on korkea.[6]
Oikeinkirjoitus ja äänteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Slovakin kielen aakkoset
Slovakkia kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin[18], joiden apuna käytetään monia diakriittisiä merkkejä. Niiden paljous voi oudoksuttaa kieltä osaamatonta, mutta todellisuudessa slovakin oikeinkirjoitus on poikkeuksellisen johdonmukainen, sillä se noudattaa melko tarkasti kielen fonologiaa ja lähes jokaista äännettä vastaa oma kirjaimensa.
Ääntämistä helpottaa myös se, että sanan pääpaino on aina ensimmäisellä tavulla toisin kuin esimerkiksi puolassa tai venäjässä.
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puoliavoin | e | o | |
| Avoin | æ | a |
Lähde:[19]
Slovakissa erotetaan pitkät ja lyhyet vokaalit. Pitkät vokaalit merkitään akuutilla (´): á, é, í, ó, ú ja ý.
Slovakki tuntee lisäksi neljä diftongia: ia, ie, iu ja ô (vastaa suomen uo:ta). Ääntämyksessä voidaan erottaa myös au-, eu- ja ou-diftongit, jotka kirjoitettuna esiintyvät muodossa av, ev ja ov.
Niin sanottua kovaa e-äännettä merkitään ä-kirjaimella. Sitä käytetään vain sanan sisässä b:n, m:n, p:n ja v:n jäljessä. Tavallinen e/é on pehmeä, mikä tarkoittaa sitä, että sen edellä oleva konsonantti liudentuu (pehmenee eli palataalistuu). Samoin käyttäytyy i, jonka kova vastine on y. Näin esimerkiksi sana deti 'lapset' lausutaan suunnilleen djetji.
Slovakissa on niin sanottu synkooppilaki, jonka mukaan kahdessa vierekkäisessä tavussa ei voi olla kahta pitkää vokaalia, muutamia lainasanoja lukuun ottamatta. Myös diftongit katsotaan pitkiksi vokaaleiksi.
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ɲ | ||
| Klusiili | p | b | t | d | ʃ | ʒ | k | g | |
| Afrikaatta | ts | dz | tʃ | dʒ | |||
| Frikatiivi | f | v | s | z | x | ɦ | |
| Lateraali | l | ʎ | |||
| Tremulantti | r | ||||
| Puolivokaali | j |
Slovakki on fonologisesti runsaskonsonanttinen kieli: siinä on 5 vokaalia ja 27 konsonanttifoneemia (suomessa on 8 vokaalia ja 13-16 konsonanttia).
Slovakissa myös konsonantit (l ja r) voivat muodostaa tavun, ja siksi slovakissa on sanoja, joissa ei ole yhtäkään vokaalia, esimerkiksi vlk 'susi', vrch 'vuori'. Myös niillä on pitkä vastine ĺ ja ŕ, esim. vŕba 'paju', vĺča 'sudenpentu'.
Dentaaleilla d, t, n ja l on liudentuneet vastineet ď, ť, ň ja ľ. Suhuäänteet č, dž, š ja ž sekä j luetaan aina liudentuneiksi.
Kuten tšekissä, myös slovakissa alkuperäinen slaavilainen g on muuttunut h:ksi kuten esimerkiksi ukrainassa - kummassakin kielessä hra 'peli', puolaksi gra, venäjäksi igra. Slovakissa muutos ei ole kuitenkaan ollut niin ehdoton ja poikkeukseton kuin tšekissä, jossa g on käytössä yksinomaan lainasanoissa: viereisen soinnillisen konsonantin vaikutuksesta alkuperäinen g on säilynyt mm. sanassa mozog 'aivot' (vertaa venäjän mozg), puolan mózg. Tšekissä sana on muodossa mozek.
Slovakista puuttuu tšekin vahvasti palatalisoitunut r-äänne, ř. Esimerkiksi nimeä Jiří vastaa slovakissa Juraj. Toisaalta slovakissa tehdään liudentuneen ja liudentumattoman l-konsonantin välille ero, joka on tšekistä hävinnyt.
Sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sanastoltaan slovakki on hyvin lähellä tšekkiä. Perussanasto taas on yhteistä lähes kaikille slaavilaisille kielille (katso esimerkiksi lukusanat alla). Tšekin kielen vahvan kirjallisen tradition vuoksi tšekkiläistä lainasanastoa on slovakissa paljon, myös niin sanottuja käännöslainoja. Lainasanastoa on runsaasti myös latinasta ja saksasta, jonkin verran unkarista ja romaniasta. Toisin kuin tšekissä, slovakin kielen uudistamisessa on kiinnitetty huomiota omaperäisyyteen luomalla neologismeja muun muassa murresanojen avulla.
Vieraista kielistä tulevia lainasanoja pyritään sovittamaan slovakin kieleen: víkend (suom. viikonloppu, englannin sanasta "weekend"), kvalita (suom. laatu, latinan sanasta "qualita").[6]
Numerot yhdestä kymmeneen:[20]
- jeden
- dva
- tri
- štyri
- päť
- šesť
- sedem
- osem
- deväť
- desať
Kielioppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Substantiivit jakautuvat kolmeen kieliopilliseen sukuun (maskuliini, feminiini, neutri). Lukuja on kaksi (yksikkö ja monikko), vaikkakin joitain jäänteitä kaksikon käytöstä on edelleen jäänyt kieleen.[21]
Perussanajärjestys on subjekti-verbi-objekti.[22]
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]»Všetci ľudia sa rodia slobodní a sebe rovní, v ich dôstojnosti a právach. Sú obdarení rozumom a svedomím a majú navzájom konať v duchu bratstva.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [23]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jazykovedný ústav Ľudovíta Štúra Slovenská akadémia vied. Viitattu 3.3.2012.
- ↑ Slovak Ethnologue. 2023. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.8 - Slovak glottolog.org. Viitattu 27.9.2023.
- ↑ Do Czechs and Slovaks no longer speak each other's language? Radio Prague International. 5.12.2003. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Czech and Slovak: languages or dialects? Radio Prague International. 5.1.2023. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Did you know this about... Slovak? European Day of Languages. 2023. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Slovakki Kielikeskus - Jyväskylän yliopisto. Viitattu 11.10.2020.
- ↑ Slovak Slovenčina, the Slovak Language Medium. 1.7.2021. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Slovak, Slovencina BBC. 2014. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Languages Spoken in Slovakia Study In Slovakia. 2023. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
- ↑ What Languages Are Spoken in Slovakia? WorldAtlas. 1.8.2017. Viitattu 27.9.2023. (englanti)
- ↑ Slovakia and Hungary clash again over language The Slovak Spectator. 8.7.2009. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Slovak language | Slavic, Central Europe, Dialects Encyclopædia Britannica. 13.9.2023. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Slovak in Slovakia Joshua Project. 2023. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
- ↑ All Slovaks are passive bilinguals, linguist says The Slovak Spectator. 26.12.2022. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Koten, Marek: A Diminishing Connection of Czechs and Slovaks 3 Seas Europe. 29.6.2023. Viitattu 27.9.2023. (puola)
- ↑ We promised you an article on Czech and Slovak…so here you go :) České překlady. 13.1.2017. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Slovak written with Latin script ScriptSource. 2023. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Slovak language, alphabet and pronunciation omniglot.com. 2023. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Slovak numbers Of Languages and Numbers. 2023. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Slovak Language - Structure, Writing & Alphabet MustGo. 2023. Viitattu 27.9.2023. (englanti)
- ↑ Word order slovake.eu. 2023. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ethnologue, josta löytyy kielten luokitus
