Saksi-Coburg-Gotha (hallitsijasuku)
| Saksi-Coburg-Gotha | |
|---|---|
 vaakuna |
|
| Maa |
 Belgia Bulgarian kuningaskunta Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.svg){kind=small} Portugalin kuningaskunta.svg){kind=small} Saksi-Coburg-Gotha |
| Kantasuku | Wettin |
| Perustaja | Ernst I |
| Nykyinen päämies | Prinssi Andreas |
| Perustamisvuosi | 1826 |
| Kansallisuus | saksalainen |
Saksi-Coburg-Gotha (saks. Sachsen-Coburg und Gotha) on saksalainen hallitsijasuku, jonka jäsenet ovat nousseet useiden Euroopan maiden valtaistuimille. Se on alkujaan Wettinin vanhan hallitsijasuvun haara, joka hallitsi 1800-luvulla samannimistä herttuakuntaa. Yhdistyneen kuningaskunnan nykyinen hallitsijasuku Windsor on yksi Saksi-Coburg-Gothan suvun haaroista[1]. Suku on nykyään vallassa myös Belgiassa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksi-Coburg-Gothan herttuakunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksi-Coburg-Gotha kuuluu Saksia keskiajalta alkaen hallinneen Wettinin hallitsijasuvun niin sanottuun ernestiläiseen haaraan. Se jakautui useiksi suvuiksi, jotka hallitsivat Saksin länsiosiin 1500-luvun lopulta alkaen syntyneitä niin sanottuja Saksin herttuakuntia. Eräs niistä oli samannimisen sukuhaaran hallitsema Saksi-Gotha, jonka herttua Ernst Hurskaan pojat vuonna 1680 jakoivat keskenään, ja tällöin syntyivät muun muassa Saksi-Gotha-Altenburg ja Saksi-Coburg (vuodesta 1735 Saksi-Coburg-Saalfeld), joista jälkimmäistä hallitsi vuodesta 1721 Ernst Hurskaan nuorimman pojan Juhana Ernstin sukuhaara. Saksi-Gotha-Altenburgia hallinnut sukuhaara sammui vuonna 1825 ja herttuakunta jaettiin kahtia. Kun Saksi-Coburg-Saalfeldin herttua Ernst III (tästä alkaen Ernst I) vuonna 1826 luopui Saalfeldista, sai hän vastineeksi Saksi-Gothan ja hänen sukunsa alkoi samassa yhteydessä käyttää nimeä Sachsen-Coburg und Gotha. Suku hallitsi kaksoisherttuakuntaansa vuodesta 1871 osana Saksan keisarikuntaa. Ernst II:n kuoltua vuonna 1893 lapsettomana herttuan arvo siirtyi suvun englantilaiselle haaralle.[2] Heidät syrjäytettiin vuoden 1918 vallankumouksen yhteydessä.
Valtaantulo eri maissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksi-Coburg-Gothan herttua Ernst I:n nuoremmasta veljestä tuli vuonna 1831 vastaitsenäistyneen Belgian kuningas Leopold I.[3] Hänen sukunsa on edelleen vallassa Belgiassa.
Ernst I:n nuoremmasta pojasta Albertista tuli vuonna 1840 Ison-Britannian kuningatar Viktorian puoliso. Viktorian kuoltua vuonna 1901 valtaistuimelle tulivat heidän jälkeläisensä, joiden on katsottu kuuluneen isänsä tavoin Saksi-Coburg-Gothan sukuun. Isossa-Britanniassa ensimmäisen maailmansodan aikana vallinneen saksalaisvastaisen mielialan vuoksi kuningas Yrjö V päätti vuonna 1917 muuttaa suvun nimen Windsoriksi hallitsijaperheen asuntona toimivan Windsorin linnan mukaan. Nimenmuutos koski kaikkia Viktorian ja Albertin jälkeläisiä. Suku on edelleen vallassa myös Isossa-Britanniassa.[4][3]
Suku tuli Portugalissa valtaan samalla tavalla kuin Isossa-Britanniassa. Ernst I:n veljenpoika Ferdinand nai Portugalin kuningatar Maria II:n ja vuodesta 1853 maata hallitsivat heidän jälkeläisensä.[3] Portugalilaisesta sukuhaarasta on käytetty myös nimeä Braganza-Saksi-Coburg-Gotha viittauksena Maria II:n edustamaan Braganzan hallitsijasukuun. Suku menetti valtansa Portugalissa vuoden 1910 vallankumouksessa, jonka myötä maa muutettiin tasavallaksi.
Portugalin Ferdinandin veljenpojasta tuli vuorostaan vuonna 1887 Bulgarian ruhtinas Ferdinand I. Hän otti vuonna 1908 itselleen kuninkaan eli tsaarin arvon. Hänen sukunsa hallitsi Bulgariaa vuoteen 1946, jolloin maa muutettiin tasavallaksi. Viimeinen tsaari Simeon II käyttää nykyään nimeä Simeon Sakskoburggotski, jossa sukunimi on muodostettu hallitsijasuvun nimestä.
Nykyisen Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan äiti, prinsessa Sibylla, oli myös Saksi-Coburg-Gothan sukua.
Suvun hallitsijat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Belgian kuninkaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Leopold I 1831–1865
- Leopold II 1865–1909
- Albert I 1909–1934
- Leopold III 1934–1951
- Baudouin I 1951–1993
- Albert II 1993–2013
- Philippe 2013–
Bulgarian tsaarit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ferdinand I 1887–1918
- Boris III 1918–1943
- Simeon II 1943–1946[5][6]
Portugalin kuninkaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ferdinand II (Maria II:n kanssahallitsija 1837–1853)
- Pietari V 1853–1861
- Ludvig I 1861–1889
- Kaarle I 1889–1908
- Emanuel II 1908–1910
Saksi-Coburg-Gothan herttuat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ernst I 1826–1844
- Ernst II 1844–1893
- Alfred 1893–1900
- Kaarle Edvard 1900–1918
Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Edvard VII 1901–1910
- Yrjö V 1910–1936 (muutti suvun nimen Windsoriksi 1917)
- Edvard VIII 1936
- Yrjö VI 1936–1952
- Elisabet II 1952–2022
- Charles III 2022–
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaat ja kuningattaret The Royal Family. Viitattu 27.11.2013. (englanniksi)
- ↑ Nordisk familjebok (1916), s. 292–293 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 1.10.2017.
- ↑ a b c Wettin Dynasty (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 1.10.2017.
- ↑ House of Windsor (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 30.9.2017.
- ↑ Bulgaria: Timeline, BBC News Online, 27 June 2007. Retrieved on 28 July 2007.
- ↑ Lord Alderdice speaking in the House of Lords on 19 May 2005, Hansard. Retrieved on 28 July 2007.
| Edeltäjä: Hannover |
Englannin hallitsijasuvut 1901–1917 |
Seuraaja: Windsor |