James D. Watson
James D. Watson | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 6. huhtikuuta 1928 |
Kansalaisuus | Yhdysvallat |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Salvador Luria |
Instituutti | Cold Spring Harbor Laboratory |
Oppilaat | John Tooze, Ewan Birney, Richard Roberts, Phillip Allen Sharp ja Ronald W. Davis |
Tutkimusalue | Biokemia, perinnöllisyystiede ja molekyylibiologia |
Tunnetut työt | DNA-molekyylin rakenteen keksiminen |
Palkinnot | Nobelin lääketieteen palkinto (1962) |
Nimikirjoitus |
|
James Dewey Watson (s. 6. huhtikuuta 1928)[1] on yhdysvaltalainen tutkija, joka tunnetaan DNA-molekyylin rakenteen keksijänä. James Watson, Francis Crick ja Maurice Wilkins saivat vuonna 1962 Nobelin lääketieteen palkinnon DNA:n molekyylirakenteen ja sen merkityksen keksimisestä.
Crick myönsi myöhemmin että nobelistien löytö pohjautui Rosalind Franklinin työhön.[2]
Näkemykset geeneistä ja älykkyydestä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lokakuussa 2007 herätti kohua Watsonin lausunto, jonka mukaan mustien afrikkalaisten älykkyys olisi valkoisia eurooppalaisia alemmalla tasolla. ”Olen hyvin surullinen Afrikan kohtalon suhteen”. ”Koko yhteiskuntapolitiikkamme pohjautuu oletukseen, että afrikkalaisten älykkyys vastaa omaamme. Tutkimukset eivät tue sitä oletusta”, hän kertoi The Sunday Timesille.[3] Lausunnon seurauksena Lontoon Science Museum perui Watsonin puhetilaisuuden, ja paheksuntansa asiasta ilmaisi myös Britannian kulttuuriministeri David Lammy.[4] Watson pyysi muutaman päivän kuluttua anteeksi kommenttiaan ja totesi, ettei ”ymmärrä miten olisin voinut sanoa mitä minun on esitetty sanoneen. Sen kaltaiselle väitteelle ei ole minkäänlaista tieteellistä pohjaa.”[5]
Watson katui lausuntoaan myös myöhemmin, vuonna 2014 The New York Timesille: ”En saa sitä tekemättömäksi, mutta toivon, että olisin ollut huolellisempi puhuessani asioista, joiden asiantuntija en ole”.[6]
Watson kauppasi Nobel-mitalinsa tunnetussa Christie’s-huutokaupassa joulukuussa 2014. Osalla rahoista tuettiin tiedettä.[7][8] Palkinnosta maksettiin 3,8 miljoonaa euroa. Ostaja, venäläinen miljardööri Ališer Usmanov lahjoitti mitalin takaisin Watsonille.[9][10]
Tammikuussa 2019 Watson toisti tv-haastattelussa kantansa että geeneillä on yhteyttä älykkyyteen. Tämän johdosta Cold Spring Harbor Laboratory, jossa Watson on tehnyt suuren osan elämäntyötään sanoutui irti Watsonista ja hänen lausunnoistaan ja riisti Watsonilta hänelle myönnetyt kunnianosoitukset kuten professorin ja kanslerin arvonimet.[11]
Suomennettu teos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaksoiskierre. Henkilökohtainen selonteko DNA:n rakenteen keksimisestä. (The Double Helix. A Personal Account of the Discovery of the Structure of DNA, 1968.) Suomentanut Otto Hokkala. Helsinki: Weilin + Göös, 1969.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ James Watson
- ↑ Loikkanen, Sisko: Kemia, 2013, nro 1. Artikkelin verkkoversio. (PDF) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hunt-Grubbe, Charlotte: The elementary DNA of Dr Watson (artikkelin lopussa) The Sunday Times. 14.10.2007. Times Newspapers. Arkistoitu 15.4.2008. ”He says that he is “inherently gloomy about the prospect of Africa” because “all our social policies are based on the fact that their intelligence is the same as ours – whereas all the testing says not really”, and I know that this “hot potato” is going to be difficult to address. His hope is that everyone is equal, but he counters that “people who have to deal with black employees find this not true”. He says that you should not discriminate on the basis of colour, because “there are many people of colour who are very talented, but don’t promote them when they haven’t succeeded at the lower level”. He writes that “there is no firm reason to anticipate that the intellectual capacities of peoples geographically separated in their evolution should prove to have evolved identically. Our wanting to reserve equal powers of reason as some universal heritage of humanity will not be enough to make it so”.” Viitattu 20.5.2017. (englanniksi)
- ↑ Tummaihoiset vähemmän älykkäitä. Iltalehti, 2007, nro 19.10., s. 21.
- ↑ Dean, Cornelia: http://www.nytimes.com/2007/10/19/science/19watson.html Nobel Winner Issues Apology for Comments About Blacks. The New York Times, 2007, nro October 19. (englanniksi)
- ↑ Hartocollis, Anemona: http://www.nytimes.com/2014/12/04/nyregion/james-watson-puts-nobel-medal-on-auction-block-at-christies.html?_r=1 By Selling Prize, a DNA Pioneer Seeks Redemption. The New York Times, 2014, nro December 3. (englanniksi)
- ↑ Watson kauppasi dna-Nobelinsa. Helsingin Sanomat, 10.12.2014, s. B11. , Hartocollis, Anemona: http://www.nytimes.com/2014/12/04/nyregion/james-watson-puts-nobel-medal-on-auction-block-at-christies.html?_r=1 By Selling Prize, a DNA Pioneer Seeks Redemption. The New York Times, 2014, nro December 3. (englanniksi)
- ↑ The father of DNA is selling his Nobel prize because everyone thinks he’s racist 1.12.2014. Washington Post.
- ↑ Kiviranta, Varpu: Venäjän rikkain mies osti dna-tutkijan Nobel-mitalin palauttaakseen sen Ylen uutiset. 11.12.2014. Viitattu 11.12.2014.
- ↑ Watson Reunited With Nobel Prize He Sold at Auction | GEN Genetic Engineering & Biotechnology News – Biotech from Bench to Business | GEN GEN. Viitattu 28.1.2017.
- ↑ Nobel Laureate James Watson Loses Honorary Titles Over 'Reprehensible' Race Comments 14.1.2019. Time.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nobel prize 1962 (englanniksi)
- Biography The Nobel Foundation. (englanniksi)
- Tuula Kinnarinen: Herrojen briljantti arvaus ratkaisi elämän mysteerin. Tiede 3/2003.