Biisonit

Biisonit
Visentti (Bison bonasus)
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Nisäkkäät Mammalia
Lahko:	Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo:	Nautaeläimet Bovidae
Alaheimo:	Naudat Bovinae
Suku:	Biisonit Bison Hamilton Smith, 1827
Lajit
†Bison antiquus Bison bison (biisoni) Bison bonasus (visentti) †Bison latifrons †Bison occidentalis †Bison priscus (arobiisoni tai arovisentti)
Katso myös
Biisonit Wikispeciesissä   Biisonit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Biisonit (Bison) on nautojen alaheimoon kuuluva sorkkaeläinten suku, josta tunnetaan kaksi nykyisin elävää ja kuusi sukupuuttoon kuollutta lajia. Nykyiset lajit ovat biisoni eli amerikanbiisoni (Bison bison) ja visentti eli euroopanbiisoni (Bison bonasus).

Biisoni ja visentti ovat suurimmat maanisäkkäät Pohjois-Amerikan ja Euroopan alueella. Biisonit ovat vaeltavia laiduntajia ja kulkevat laumoissa lukuun ottamatta heikompia sonneja, jotka kulkevat yksin tai pienissä ryhmissä suurimman osan vuotta. Amerikanbiisonit asuvat tunnetusti Suurilla tasangoilla. Molemmat lajit metsästettiin liki sukupuuttoon 1800- ja 1900-luvuilla mutta ovat sittemmin elpyneet. Visentti on yhä uhanalainen.

Vaikka visentti ja amerikanbiisoni ovat pintapuolisesti samannäköiset, niiden rakenteet ja käyttäytyminen eroavat toisistaan. Amerikanbiisonilla on 15 kylkiluuta kun taas visentillä on 14. Amerikanbiisonilla on neljä lannenikamaa ja visentillä viisi.^[1] Raavaat amerikanbiisonit ovat tukevampia ja lyhyempikoipisia kuin visentit.^[2] Niskan rakenne-erojen vuoksi amerikanbiisonit laiduntavat enemmän maasta pensaiden ja puiden sijaan toisin kuin visentit. Amerikanbiisoniin verrattuna visentin turpa on otsaa edempänä kun kaula on neutraalissa asennossa. Amerikanbiisonin ruho on karvaisempi, mutta sen häntä on harvempi kuin visentin. Visentin sarvet osoittavat eteenpäin ja soveltuvat taistelussa paremmin sarvien lukitsemiseen. Amerikanbiisoni suosii rynnäkköhyökkäystä.^[3] Amerikanbiisoni kesyyntyy visenttiä helpommin ja lisääntyvät helpommin kesykarjan kanssa.^[4]

Biisonit syntyvät ilman kyttyrää ja sarvia ja elävät parikymmentä vuotta. Ne saavuttavat sukukypsyyden kahden-kolmen vuoden iässä, mutta sonnit kasvavat seitsemänvuotiaiksi asti. Aikuiset sonnit kilpailevat kiivaasti valta-asemasta kiima-aikana. Sonnit taistelevat lehmistä ja yhteenotot päättyvät usein loukkaantumiseen tai kuolemaan. Kiimakauden jälkeen lauma jakaantuu pienempiin ryhmiin. Vasikat syntyvät yhdeksän kuukautta kiima-ajan jälkeen. Emät huolehtivat ja imettävät jälkeläisiään vuoden verran.

Biisonisonnit voivat kasvaa 3,5 metriä pitkiksi ja 2 metriä korkeiksi ja painaa jopa tonnin.

Rypeminen on biisoneille tyypillistä käytöstä.^lähde? Biisonit rypevät kosteissa tai kuivissa, matalissa maapainumissa peittäen itsensä mutaan tai pölyyn. Mahdollisia selityksiä rypemiskäyttäytymiselle ovat karvan irrottaminen karvanlähtöaikana, sonnien välinen viestintä (erityisesti kiimakäyttäytyminen), lauman yhtenäisyyden edistäminen, leikkisyys, hyönteisten puremien kutinan helpottaminen, syöpäläisten häätö ja lämpötilan säätely.^[5] Samalla biisoneihin voi tarttua pernarutto, jota saattaa esiintyä luonnollisesti maaperässä.^[6]

Biisoneilla on melko yksipuolinen ruokavalio. Niiden tärkeintä ravintoa on ruoho. Biisonit syövät myös matalia pensaskasveja. Talvella biisonit kuopivat lunta etsien ruohoa. Jos ruohoa on saatavilla vähän, biisonit syövät myös kasvien risuja.

Ison kokonsa vuoksi biisonit ovat turvassa useimmilta pedoilta. Susilauma voi kaataa biisonin, mutta yksittäinen susi ei. Harmaakarhut saalistavat myös vasikoita ja niiden on nähty valtaavan susien saaliita.

Yellowstonen kansallispuistossa suurimmat ja hallitsevimpien susilaumojen on nähty kaatavan hirviä ja peuroja; ne jättävät vaikeammin kaadettavat biisonit heikommille laumoille^lähde?.

• Gauri
• Afrikanpuhveli
• Puhveli (täsmennyssivu)