Madridin junapommit 11. maaliskuuta 2004

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Madridin junapommit 11. maaliskuuta 2004
Iskuissa vaurioitunut juna.
Iskuissa vaurioitunut juna.
Paikka Madrid, Espanja
Kohde Cercanías Madrid
(Madridin paikallisjuna)
Ajankohta 11. maaliskuuta 2004
7.30–8.00 (UTC+1)
Iskutyyppi joukkomurha, terrori-isku
Kuolleita 191[1]
Haavoittuneita 2 050
Epäilty/epäillyt Al Qaida
Tekoväline reppuihin pakatut pommit

Madridin junapommit 11. maaliskuuta 2004 olivat sarja Espanjan pääkaupungin Madridin lähiliikennejunaverkkoa vastaan suunnattuja koordinoituja pommi-iskuja aamulla 11. maaliskuuta 2004. Iskuissa menehtyi 191 ja loukkaantui 2 050 ihmistä.

Iskut koostuivat kymmenestä räjähdyksestä, jotka tapahtuivat keskellä aamuruuhkaa neljässä lähiliikennejunassa. Tutkijoiden mukaan yhteensä kolmeatoista itserakennettua pommia käytettiin, ja kolmea lukuun ottamatta kaikki räjähtivät. Iskut olivat tuhoisin terrori-isku Euroopassa sitten Lockerbien pommi-iskun vuonna 1988 ja pahin terrori-isku Espanjan nykyhistoriassa.

Viranomaiset leimasivat baskiterroristijärjestö ETA:n iskujen tekijäksi heti tuoreeltaan. Ryhmä, jolla on yleensä tapana ottaa vastuu iskuistaan ja ilmoittaa niistä etukäteen, kuitenkin kiisti osallisuutensa. Myöhemmin saadut todisteet osoittivat marokkolaiseen ääri-islamilaiseen GICM-ryhmittymään (Groupe Islamique Combattant Marocain). Huhtikuuhun 2004 mennessä viisitoista henkilöä oli pidätetty ja seitsemää muuta kuulusteltu koskien iskuja.

2. huhtikuuta yritettiin räjäyttää AVE-suurnopeusjuna, mutta isku saatiin estettyä. Seuraavana päivänä poliisi teki rynnäkön Madridin eteläpuolella Leganésin kaupungissa sijaitsevaan huoneistoon, joka saatujen todisteiden perusteella toimi iskujen toteuttajien tukikohtana. Poliisien aloittaessa siirtymisen kohti sisätiloja epäillyt räjäyttivät rakennuksen tappaen itsensä ja yhden poliisin.

Myöhemmissä tutkimuksissa selvisi, että Leganésin räjähdyksessä käytetyt räjähteet olivat samaa tyyppiä kuin 11. maaliskuuta tapahtuneissa iskuissa ja epäonnistuneessa AVE-luotijunan pommituksessa käytetyt. Tutkimukset siitä, kuinka terroristit olivat saaneet räjähteet (yhteensä noin 200 kilogrammaa) haltuunsa ovat edelleen käynnissä. Yleinen oletus on, että Leganésin räjähdyksessä kuolleet henkilöt olivat osallisia molempiin iskuihin.

Kynttilöitä Atochan rautatieasemalla.

Maaliskuun 11. päivän tapahtumien selvittämiseksi perustettiin Espanjassa virallinen komitea, Comisión de Investigación del 11-M, sillä pääministeri José María Aznarin hallitusta epäiltiin mm. tietojen salailusta, manipuloinnista sekä sen hetkisen hallituspuolueen Partido Popularin (PP) omien intressien asettamisesta yleisen turvallisuuden edelle. Espanjassa oli myöhemmin samalla viikolla parlamenttivaalit, joiden tulokseen PP:n ja Aznarin uskottiin yrittäneen vaikuttaa. Julkisuudessa esitettiin jo muutama päivä tapahtumien jälkeen, että Aznarin hallitus sekä erityisesti itse Aznar ja ministerit Ángel Acebes, Eduardo Zaplana ja Ana Palacio yrittivät kiinnittää suuren yleisön huomion pois islamistiterrorismin mahdollisuudesta, sillä Aznar tuki Irakin sotaa lähettämällä espanjalaisia joukkoja Irakiin, vaikka mielipidetutkimusten mukaan yli 90 % espanjalaisista vastusti Espanjan osallistumista sotaan, ja näin ollen islamistinen terrori-isku voisi merkitä myös valtaisaa vaalitappiota.

11-M-tutkimuskomitean loppuraportissa vuonna 2005 Aznarin hallituksen todettiin syyllistyneen tietojen manipulointiin vaalivoiton toivossa. Hallitus oli myös komitean mukaan laiminlyönyt julkisen turvallisuuden tiedottaessaan ETA:n olevan vastuussa iskuista, vaikka hallituksen tiedossa oli, että iskujen takana olivat islamistiterroristit.

  1. Madrid bomb cell 'neutralised' BBC News. 14.4.2004. Viitattu 26.8.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]