Solutrén kulttuuri

Solutrén kulttuuri vallitsi eteläisessä Länsi-Euroopassa jääkauden kylmimmän vaiheen aikoihin noin 26 000–19 000 kalenterivuotta sitten.^[1] Se oli tyypillinen kivikautinen myöhäispaleoliittinen metsästyskulttuuri, joka tunnetaan parhaiten taidokkaasti tehdyistä litteistä kivityökaluista.^[2][3] Kulttuurin edustajat olivat nykyisessä Ranskassa ja Espanjassa asuneita homo sapienseja. Solutrén ihmiset valmistivat laakerinlehteä muistuttavia piikivisiä keihäänkärkiä ja veitsiä^[4] ja osasivat lämpökäsitellä kiveä^[5]. Solutrén kulttuuri on nimetty Itä-Ranskassa sijaitsevan paikkakunnan mukaan. Viime jääkaudella jäätikkö oli laajimmillaan Solutré-kaudella, jolloin asutus oli Ranskassa vetäytynyt suojaisiin luoliin noin 400 km jään reunasta etelään, suureksi osaksi ikiroutarajan eteläpuolelle.^[6]

Pohjoisen ilmasto oli ihmiselle liian ankara. Solutrén ihmiset asuivat jääkauden ankarimman vaiheen aikana läntisessä Euroopassa, idässä jatkui Gravetten kulttuuri muun muassa Tšekkoslovakiassa, Romaniassa ja Ukrainassa.^[7] Solutrén jälkeen tuli Madeleinen kulttuuri.

Solutrén kulttuuri vallitsi Länsi-Euroopassa kivikaudella noin 26 000–21 500/19 800 vuotta sitten eli noin 20 500–18 000/16 500 radiohiilivuotta sitten. Kulttuuri tunnetaan parhaiten pajunlehden muotoisista piikivestä tehdyistä keihäänkärjistä. On löydetty myös talttamaisia kaivertimia sekä kaapimia, poria ja neuloja. Kivenkäsittelyn työstötaito ja tarkkuus oli ainutlaatuista. Tuolloin osattiin valmistaa myös hyvin istuvia vaatteita löydetyistä luuneuloista päätellen.^[8][9]

Viimeistään myöhäissolutrén aikoihin 20 000–18 000 vuotta sitten kehitettiin keihäslinko, mutta Euroopassa se levisi laajemmalle vasta Madeleinen kaudella. Solutrén kulttuuri kukoisti Ranskassa, Espanjassa ja Portugalissa.

Solutren kulttuuri kukoisti, kun Skandinavian yllä ollut jääkenttä oli laajimmillaan. Eteläisessä Keski-Ranskassa ilmasto vaihteli Solutren kaudella rajusti, välillä oli kylmä arovaihe, välillä lauha metsävaihe. Noin 20 000 radiohiilivuotta sitten ollut jääkauden huippukylmä vaihe LGM autioitti muutamia luolia Espanjassa. Pian lauhtui nopeasti lämpimänä Laugerie-interstadiaalina 19 000 radiohiilivuotta sitten lyhyeksi ajaksi. Kylmä ilmasto palasi 18 000 radiohiilivuotta sitten. Ranskaan levisi arolajeja.^[10]

Esisolutrélaisen kauden aikana ihmisasutus levisi Siperiassa. Ihmisiä asui Lenajoen laaksossa 30 000 vs. Asutusta oli myös Englannin keskiylängön eteläosissa Cresswell Cragsissa Derbyshiressä.^[11] Alue asutettiin useaan otteeseen 43000–10000 vuotta sitten. Noin 43 000 vuotta sitten siellä vaikutti neandertalinihmisten Moustierin kulttuuri. Creswell Crags oli asuttu jälleen 32 000–30 000 vuotta sitten. Viimeinen Creswellin asutusvaihe oli 12 000 vuotta sitten, jolloin kehittyi Creswellin kulttuuri. Se oli Maglemosen välitön edeltäjä.

Solutrén taidokkaasti muotoilluissa työkaluissa on hienostuneesti toteutettu kaksipuolinen iskentä^[12].

Keihäänkärjet viimeisteltiin taltan avulla painamalla, ei iskemällä. Kiven hiomista ei tunnettu. Solutrén kaudelle ovat tyypillisiä sekä laakerinlehtimäiset^[13] että pajunlehtimäiset piikivestä tehdyt kärjet. Laakerinlehtikärki on toisesta sivusta tasainen, toisesta terävä. Pajunlehtikärjen molemmat päät ovat teräviä. Keihäänkärjet olivat suuria ja ohuita. On löydetty kaapimia, joissa on terä vain kärjessä, sekä piikivestä tehtyjä veitsiä ja sahoja. Alueella tunnettiin myös pienet piikiviterät, mikroliitit, jo 33 000 vuotta sitten. On löytynyt veitsimäisiä keihäänkärkiä, joissa on pitkä kiinnitystappi takana vain kärjen yhdellä puolella. Työkaluja tehtiin myös sarvesta^[14]. Luuesineet muistuttavat myöhempiä Madeleinen esineitä. Solutren kauden eläinlöydöissä esiintyy hevonen, peura, mammutti, luolaleijona, sarvikuono, karhu ja alkuhärkä.^[11]

Pohjois-Amerikan varhaisten paleointiaanien Clovis-kärkien sanotaan muistuttavan Solutrén kärkiä, koska molempien valmistuksessa on käytetty samaa kiven taltalla painamistekniikkaa^[15]. Kivenkäsittelytekniikka on saattanut levitä Amerikkaan Ranskasta tai jostakin toisesta Solutrén perinteen alkukodista Atlantin yli tai myös maitse Siperian kautta.^lähde?

Solutrén luolataide on melko harvinaista, joitakin kivireliefejä tehtiin luolien seiniin. Solutrén ihmiset tuottivat piirrosmaista luolataidetta. Jääkauden luolataiteessa on mammutin, peuran, luolakarhun, alkuhärän, villasarvikuonon ja villihevosen kuvia. Solutrén kaudella metsästettiin Euroopan mammuttikanta loppuun tai lähes loppuun. Kaudella kaiverrettiin kivilevyjä^[16].

Etelä-Ranskassa oli jääkauden huipun aikoihin noin 2000-3000 asukasta. Ihmiset asuivat ehkä 15-20 hengen suurperheinä^[17]. Heimoissa saattoi olla 500-800 ihmistä. Alle puolet eli 21 vuotta, 12 % 40 vuotta ja naiset olivat lyhytikäisempiä kuin miehet, koska eivät eläneet yli 30-vuotiaiksi. Väestö kolminkertaistui seuraavan 10000 vuoden aikana. Ei tiedetä, syntyikö Solutren kulttuuri uuden väestön saapumisesta Ranskan ja Iberian alueelle. Äitilinjan haploryhmä oli U.

Enne Solutrea oli myöhäisgravetten perinne, "Esi-Madeleine". Siinä käytettiin puu/luukärkiä ja pieniä teriä. Tämän jälkeen tuli Gravetten loppuvaihe. Solutren perinne hylkäsi mikroliittitekniikan ja alkoi käyttää kokonaan kivisiä kärkiä^[18]. Solutren perinne voidaan nähdä siirtymävaiheena Moustierin kivityökalujen ja Madeleinen kulttuurin luutyökalujen välillä. Solutrén kulttuuri lienee ilmaantunut ensin nykyisessä läntisessä Espanjassa ^[19] noin 26000 kalenterivuotta sitten. Tarkempi syntyalue saattoi olla Etelä-Iberia, ehkä nykyinen Katalonia tai Portugali.^[20][21]. Varhaissolutré-kaudella käytettiin perinteisiä, ^[22]yhdeltä puolelta käsiteltyjä kiviä "pajunlehtikärkiä"^[23], mutta keskisellä Solutré-kaudella ne korvautuivat asteittain kaksipuolisesti isketyillä laakerinlehtikärjillä.^[24][25]. Myöhäissolutrélla tulivat muotiin kapeat pajunlehden muotoiset ja yhdeltä puolelta viimeistellyt kärjet ^[8][26], sekä myös varrelliset veitsimäiset olkapääkärjet^[27]. Tehtiin myös tylppäkärkisiä ja tasaperäisiä pieniä kärkiä.

Ilmaantui erikoisia, epäsymmetrisiä muotoja, joissa on nokka. On epäilty, käytettiinkö ohuita, piikivestä tehtyjä työkaluja työssä, vai olivatko ne vain ylellisyystavaroita tai oliko niillä jokin rituaalinen merkitys. Terä saattoi olla pyöreäkin. Niistä kärjistähän Solutrén kulttuuri parhaiten tunnetaankin. Oli myös puukkomaisia kärkiä, jotka pääosin viimeisteltiin yksipuoleisesti. Myöhäissolutrella koristeltiin kiviä ja luuesineitä ornamentiikalla. Kivi, josta työkalu valmistettiin, valittiin sen hienon ulkomuodon vuoksi. Kiviset laakerinlehtiterät kapenivat ja litistyivät, kun Solutrén kulttuuri kehittyi .^[28]

Ranskassa Solutren perinne korvautui melko erilaisella Badegoulen kulttuurilla noin 22000 kalenterivuotta sitten. Iberian niemimaalla Solutren kulttuuri jatkoi vielä ainakin parituhatta vuotta^[29].

Ranskassa, ajat kalenterivuotta sitten^[30]

• Protosolutre 26000-25000 cal bp
• Varhaissolutre 25000-24500 cal BP
• Myöhäissolutre 24000-23000 cal BP

• Badegoule 23500-20500

Portugalissa

• 25500-25000 PS
• n 25000 VS
• n 24500 KS
• 22500-21500 MS
• 21500-19500 solutreao-gravette?

19500-17000 alamadeleine Välimeren Espanjassa

• 25000 Varhais
• 24000 Keski
• 22000 Myöhäis
• 21500-19500 kehittynyt Solutree
• 19500-18000 Badegoule

Kantabrian espanja

• Varhais- ja protosolutrea ei ollut
• 24000-23000 keskisolutre
• 23000-20000 myöhäissolutre
• 20000-19000 päätesolutre/alku/arkaainen madeleine
• 19000-16500 Alamadeleine

• Esisolutre ja solutre 25 000–22 000 kalenterivuotta (21 700–18 500 radiohiilivuotta)^[33]
• Varsinainen solutre (varhainen, myöhäinen) noin 23500–22000 vuotta eli n. 20500/20000–18500 radiohiilivuotta sitten. Myöhäinen alkoi noin 22700 vuotta eli 19300 radiohiilivuotta sitten.
• Chauvetin luola ajoitettu välille 19 700–18 500 BP
• Abri Fritschin kerrostuma 8d 19180 BP
• Portugali Estemadura Tagus- ja Mondegojoet 20500–18000 BP
• Portugalin laakerinlehtikärjet noin 20500–20000 ja esisolutre n 21500 BP.
• Interstadiaali IX 25500–24400 vuotta sitten eli 22300–21000 radiohiilivuotta sitten.
• Kylmä kausi (LGM) 24400–23500 vuotta eli 21000–20200 radiohiilivuotta sitten
• Laugerie-interstadiaali 23500–22000 vuotta sitten 20200–18500 vuotta sitten

Tunnetuimmat Solutrén kauden löytöpaikat ovat La Solutrén ja Laugerie Hauten^[34] luolat. La Solutrén luola sijaitsee Mâconin kunnassa Saône-et-Loiren^[14] departementissa Itä-Ranskassa melko lähellä Rhônen jokilaaksoa. Solutrén kulttuurin tutkimus on keskittynyt luoliin, koska niistä on helpointa paikallistaa kivikauden jäänteitä.

• La Solutré Rhonen jokilaaksossa
• Laugerie-Hauten kalliojyrkänne
• Laussel
• Combe-Capelle en Dordogne
• Le Placard
• Roc-de-Sers en Charente
• Isturitz
• Brassempouy dans les Pyrénées-Atlantiques
• Bourdeilles

• Parpallo
• Cueva de Ambrosio

• Badegoule – varhaissolutré
• Pech-Merle – keskisolutré, noin 24 700 vuotta sitten luolaan maalattuja täplikkäitä hevosia
• Grotte Cosquer 18 010–18 530 BP myöhäissolutré/Badegoul-kausi
• Grotte Chauvet- Solutrén loppupuoli

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Solutrén kulttuuri.

• Kivikausi
• Jääkausi
• Myöhäispaleoliittinen kivikausi
• Gravetten kulttuuri
• Madeleinen kulttuuri
• Badegoulen kulttuuri
• Streletsin kulttuuri
• Itä-Aasian myöhäispaleoliittiset kulttuurit
• Paleointiaanit
• Esihistoriallinen Iberia
• Franko-Cantabrian alue

• Valste, Juha: Ihmislajin synty. Helsinki: SKS, 2012. ISBN 978-952-222-332-6 </ref><ref>Ihmislajin synty SKS. Viitattu 20.7.2012.^{[vanhentunut linkki]}

• Stone Age Columbus BBC TV programme summary