Korintin kanava

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Korintin kanava
Διώρυγα της Κορίνθου
Aluksia kulkemassa kanavan läpi.
Aluksia kulkemassa kanavan läpi.
Sijainti Korinthia, Kreikka
Koordinaatit 37°56′04″N, 22°59′02″E
Rakennustyyppi kanava
Valmistumisvuosi 1893
Pituus 6,35 km
Leveys 21,3–24,6 m
Korkeus n. 80 m
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Korintin kanava (kreik. Διώρυγα της Κορίνθου, Dióryga tis Korínthou) on 6,35 kilometriä pitkä kanava, joka kulkee Kreikan mantereen ja Peloponnesoksen niemimaan yhdistävän Korintin kannaksen poikki. Kanava yhdistää toisiinsa Korintinlahden lännessä ja Saroninlahden idässä. Kanava rakennettiin vuosina 1882–1893. Sitä oli suunniteltu jo antiikin ajalta saakka, ja sitä edelsi 600-luvulla eaa. rakennettu Diolkos eli kivetty laivojen vetotie, jota pitkin kannaksen yli kyettiin siirtämään pieniä aluksia.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rooman keisari Neron kanavaprojektin jäännöksiä kuvaava kartta vuodelta 1881.
Korintin kanava.

Ajatus Korintin kannaksen halkaisevasta kanavasta syntyi jo antiikin aikana, kun Korintin asema itäisen ja läntisen Välimeren alueella kasvoi 700-luvulta eaa. lähtien.[2] Korinttia hallinnut tyranni Periandros suunnitteli ensimmäisenä kanavan rakentamista, mutta tehtävä osoittautui hänelle liian suureksi.[3] Hän luopui yrityksestä mahdollisesti Delfoin oraakkelin kehotuksesta ja pelätessään jumalten vihaa.[1] Sen sijaan rakennettiin Diolkos-nimellä tunnettu kivetty tie, jota pitkin rahti ja kevyemmät alukset pystyttiin kuljettamaan kannaksen halki. Näin vältettiin pitkä ja vaarallinen kiertomatka niemimaan eteläosan Maléan niemen ympäri.[2][4]

Myös Aleksanteri Suuri suunnitteli kanavan rakentamista 300-luvulla eaa. Demetrios Poliorketes päätti rakentaa kanavan vuonna 307 eaa., mutta luopui ajatuksesta egyptiläisten insinöörien varoitettua siitä, että Korintinlahden ja Saroninlahden vedenpinnat ovat eri korkeudella. Roomalaisella ajalla rakentamista suunnittelivat ensin Julius Caesar vuonna 44 eaa. ja sitten keisari Caligula vuonna 37 jaa.[1]

Vuonna 67 jaa. keisari Nero aloitti kanavan rakennustyöt ja ilmoitti asiasta yleisölle itse kyseisen vuoden Isthmian kisoissa. Neron kerrotaan aloittaneen rakennustyöt lyömällä ensimmäisen iskun kultaisella hakullaan ja kantamalla ensimmäisen korillisen maata selässään, jonka jälkeen 6 000 orjaa jatkoi työtä. Projektia kuvataan muun muassa Lukianoksen nimiin laitetussa satiirissa Nero. Työt kuitenkin keskeytyivät vain kolmen kuukauden päästä Neron kuoltua sekä muun muassa gallien hyökkäykseen.[3][4][5] Kanavaa ehdittiin kaivaa 3,5 kilometrin pituudelta, lännestä noin 2 kilometrin ja idästä noin 1,5 kilometrin verran, ja 40–50 metrin leveydeltä. Lisäksi myös reitin keskiosiin tehtiin useita kaivantoja, joista suurin oli 100 metriä pitkä ja 30 metriä syvä. Maata siirrettiin tuolloin noin 500 000 kuutiometriä.[6]

Seuraavia suunnitelmia kanavan kaivamiseksi oli Herodes Atticuksella 100-luvulla sekä jälleen bysanttilaisella ja venetsialaisvallan ajalla. Suunnitelmat kariutuivat kuitenkin aina suureen työmäärään.[1] Diolkos pysyi käytössä ainakin 800-luvulle saakka.[7]

Kanavan rakentaminen tuli uudelleen suunnitelmiin 1800-luvulla Kreikan itsenäistyttyä. Kreikan hallitus aloitti projektin kanavan kaivamiseksi vuonna 1869. Urakka tuntui vihdoin mahdolliselta, sillä paljon suurempi Suezin kanava oli valmistunut samana vuonna. Rakentamisen aloitti ranskalainen rakennusyhtiö vuonna 1882. Työt käynnistyivät 23. huhtikuuta tuona vuonna, ja kuningas Yrjö I oli tuolloin itse paikalla. Kanava valmistui lopulta kreikkalaisen rakennusyhtiön rakentamana vuonna 1893, ja se avattiin juhlallisesti 25. heinäkuuta 1893.[3][4][1]

Kanavassa on tapahtunut sen historian aikana useita maanvyörymiä, minkä vuoksi se on ollut useita vuosia suljettuna. Vakavin sattui vuonna 1923, minkä jälkeen kanava oli suljettuna kaksi vuotta. Toisen maailmansodan aikaan vuonna 1944 perääntyvät saksalaiset tukkivat kanavan aiheuttamalla maanvyörymiä räjäytyksillä sekä upottamalla kanavaan muun muassa junanvaunuja. Tuolloin kanavan raivaaminen kesti viisi vuotta.[1]

Maantiede ja arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanava halkaisee Korintin kannaksen sen kapeimmasta kohdasta.
Korintin kanavaa ja sen siltoja.

Korintin kanava on louhittu kalkkikivikallioon kannaksen kapeimpaan kohtaan, ja sen pituus on 6,35 kilometriä. Se kulkee kannaksen poikki viivasuorasti, ja sen länsipää on Korintinlahdella Kórinthoksen kaupungin Poseidonían kaupunginosan pohjoispuolella ja itäpää Saroninlahdella Isthmían kylän kohdalla. Kanava kulkee pääosin Loutráki-Perachóra-Ágioi Theódoroin kunnan alueella sekä sen ja Kórinthoksen kunnan rajalla. Kanavan leveys on yläosassa eli maanpinnan tasolla noin 24,6 metriä ja vedenpinnan tasolla noin 21,3 metriä, ja sen seinämien korkeus on suurimmillaan noin 80 metriä. Näin se muodostaa syvän kuilun. Rakennettaessa poistettiin 12 miljoonaa kuutiometriä maata. Kanavassa on vettä noin 7,5–8 metrin syvyydeltä. Veden virtauksen suunta kanavassa vaihtuu noin kuuden tunnin välein. Vuorovesi aiheuttaa veden pinnan korkeuteen noin 60 cm muutoksen.[4][5][1]

Kanava on poikkeuksellinen taidonnäyte 1800-luvun lopun rakennustyöksi. Kapeudesta ja mataluudesta johtuen kanava on kuitenkin aivan liian ahdas modernille laivaliikenteelle. Kanavaa käyttävätkin nykyisin lähinnä pienet rahtialukset sekä turistialukset, ja siitä on muodostunut suosittu turistinähtävyys. Kanavan yli kulkee silloilla Ateenasta Peloponnesokselle johtava moottoritie sekä rautatie. Näiden lisäksi kanavan yli kulkee kolme muuta siltaa autoliikenteelle, vanha rautatiesilta sekä yksi jalankulkusilta. Kanavan itäisen ja läntisen suun yli johtavat ainutlaatuiset mekaaniset sillat, jotka eivät tavallisten laskusiltojen tavoin tee tilaa laivoille nousemalla ylös vaan laskeutumalla kanavan pohjaan.

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australialainen Freestyle motocross-ajaja Robbie Maddison hyppäsi moottoripyörällään Korintin kanavan yli huhtikuussa 2010. Maddison kiihdytti moottoripyöränsä ennen hyppyä yli 120 kilometrin tuntinopeuteen ja kävi hypyn aikana yli 90 metrin korkeudessa kanavan yläpuolella.[8]

Suurin kanavasta koskaan kulkenut laiva on 196 metriä pitkä ja 22,4 metriä leveä matkustaja-alus M/S Braemar. Alus hinattiin kanavan läpi lokakuussa 2019.[9]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g Isthmus Korinthos Greek Travel Pages. Viitattu 7.3.2016.
  2. ↑ a b Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 90. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3
  3. ↑ a b c Greece, s. 174. Lonely Planet. ISBN 1741046564 Google Books. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d Corinth Canal Diolkos Sailing Issues. Viitattu 7.3.2016.
  5. ↑ a b Ancient Diolkos - Corinth Canal Visit Loutraki. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 7.3.2016.
  6. ↑ Anderson, Janice Capel & Sellew, Philip & Setzer, Claudia: Pauline Conversations in Context: Essays in Honor of Calvin J. Roetzel, s. 52, alaviite 34. (The Library of New Testament Studies 221) A & C Black, 2002. ISBN 0567262979
  7. ↑ Diolkos of Corinthian Isthmus Ministry of Culture and Sports. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 7.3.2016.
  8. ↑ Robbie Maddison Jumps Over Corinth Canal In Greece Dirt Rider. Arkistoitu 13.4.2010. Viitattu 25.11.2011. (englanniksi)
  9. ↑ Nyt on tiukkaa! Kaikkien aikojen suurin laiva seilasi läpi Korintin kanavan - matkustajat pystyivät koskettamaan kanavan seinämiä www.iltalehti.fi. Viitattu 13.10.2019.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tsakos, K. & Pipera-Marsellou, E. & Tsoukala-Konidari, D.: Corinth Canal: Historical and Archaeological Guide. Hesperos, 2003. ISBN 978-9608103344

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Korintin_kanava&oldid=22787965”