Albertslundin kunta
| Albertslundin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 Kunnan sijainti Tanskan kartalla. |
|
| Valtio |
 Tanska |
| Alue | Pääkaupunkialue |
| Keskustaajama | Albertslund |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Steen Christiansen |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 23,40 km² |
| Väkiluku | 27 647 |
| – Väestötiheys | 1 181,5 as./km² |
Albertslund on Pääkaupunkialueella Tanskassa sijaitseva kunta. Vuoden 2020 huhtikuussa kunnassa oli 27 647 asukasta, ja sen pinta-ala oli 23,4 neliökilometriä.[1][2] Kunnan keskustaajama on myös nimeltään Albertslund.
Kunta sijaitsee 15 kilometriä Kööpenhaminasta länteen. Se perustettiin vuonna 1970 Herstedernes-nimisenä, mutta joutui vaihtamaan nimeä vuonna 1973, koska maan sisäministeriö ei enää halunnut monikkomuotoisia paikannimiä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Albertslundin vanhimmat muinaislöydöt ovat peräisin Pohjoismaiden ensimmäisestä maatalouskulttuurista, neoliittisen ajan (n. 3950- n. 2800 eaa.) suppilopikarikulttuurista, ja ne koostuvat Damgårdin alueelta Birkelundparkenin koillispuolelta löydetyistä kotihautakammioista. Pronssikautisiin löytöihin kuuluu kolme säilynyttä pyöreää röykkiötä ja jälkiä pronssinvalusta, ja rautakauden (n. 500 eaa. - n. 800 eaa.) laajat löytöaineistot osoittavat, että alue oli tiheästi asuttu kulttuurialue. Nykyisen Albertslundin kunnan alueella oli vielä keskiajalla tiheästi asuttuja kyliä ja yksittäisiä maatiloja.[3]
Albertslundin kunnan alue vastaa suurin piirtein Herstedøsterin ja Herstedvesterin keskiaikaisia seurakuntia, joiden romaaniset kivikirkot perustettiin 1200-luvulla. Kunnassa on ollut taantuman kausia, erityisesti 1600-luvulla, jolloin epidemiat ja Ruotsin sodat koettelivat aluetta, mutta tarkka asukasluku oli tiedossa vasta vuoden 1787 ensimmäisessä varsinaisessa väestönlaskennassa, jossa kirjattiin 781 asukasta. Vuoteen 1850 mennessä määrä oli noussut 1 411:een.[3]
Kun Vridsløselillen parantola, sittemmin Vridsløselillen vankila, avattiin vuonna 1859, vankilan ympärille ja pääkadun, Roskildevejin, varrelle syntyi työläiskylä, jossa oli palvelusväen asuntoja, pieniä yrityksiä ja kauppoja. Vuonna 1920 asutukset eivät kuitenkaan vieneet paljon tilaa kunnassa, jossa yli 90 prosenttia alueesta oli edelleen viljelysmaata. Tämä muuttui 1900-luvulla, kun Kööpenhaminan laajeneminen lisäsi asuntojen tarvetta esikaupunkialueilla.[3]
Vuonna 1958 kunta osti Albertslundin tilan Vridsløselille ja rakensi Albertslundin eteläosaan uuden S-tog-aseman ympärille (1963) sosiaalista asuntotuotantoa noin 5 000 ihmiselle vuosina 1963–1968. Alueen rakentaminen perustui nykyajan ihanteeseen toiminnallisesti jaetusta lähiöstä, jossa on kaupunkikeskuksia, asuntoja, teollisuutta ja virkistysalueita. Vuonna 1965 valmistui Albertslund Centrumin ensimmäinen vaihe palvelemaan alueen asukkaita. Tiheät, matalat rakennukset tulivat vallitseviksi, mukaan lukien piha- ja rivitalot, ja yleishyödyllisistä asunnoista tuli hallitseva asumismuoto. Galgebakken, joka rakennettiin vuosina 1972–1974, on yksi kunnan tunnetuimmista rakennuskohteista. Albertslundin kunta perustettiin kuntauudistuksen seurauksena vuonna 1970. Ensimmäiset kolme vuotta sen nimi oli Herstedernes, mutta se muutettiin nykyiseen nimeensä vuonna 1973.[3]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan asuikkaista 99,3 prosenttia asuu Albertslundin kaupungissa. Kuntaan kuuluu myös Risbyn kylä, joka sijaitsee Motorring 4:n länsipuolella, ja Vridsløselille, jonka Albertslundin kaupunki on nykyään lähes nielaissut.[3]
Vuonna 2018 kunnassa asui yli 100 kansallisuutta, ja maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä muodostavat yli neljänneksen väestöstä. Merkittävässä kaupunkialueiden uudistamishankkeessa on suunniteltu noin 6 000 sosiaalista asuntoa vuoteen 2020 mennessä, ja suunnitelmissa on suuri määrä uusia rakennuksia. Kunnan suurin yksityinen työnantaja on Coop, jonka pääkonttori ja keskusvarasto sijaitsevat laajalla alueella Roskildevejin varrella.[3]
Poliittisesti kuntaa ovat johtaneet sosiaalidemokraattiset pormestarit vuodesta 1970 lähtien.[3]
Kulttuuri ja vapaa-aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albertslundin kunnassa kulttuuria ja vapaa-aikaa pidetään erittäin tärkeinä. Vuonna 1973 rakennettiin Badesøenin uimahalli, joka on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista lämmitetyistä ulkoaltaista. Seuraavana vuonna avattiin Albertslundhuset, jossa on elokuvateatteri, kirjasto ja teatteri.[3]
Suuri osa kunnan ulkoilutoiminnasta tapahtuu Vestskovenissa, Tanskan suurimmassa uudessa metsässä, jonka pinta-ala on lähes 1 400 hehtaaria. Se ulottuu vihreän kiilan tavoin Albertslundin, Høje-Taastrupin, Glostrupin ja Ballerupin kuntien halki. Keinotekoisesti rakennettu Hersted Høje on 68 metrillään Vestegnenin korkein kohta.[3]
Vanha Hersteder veti puoleensa useita taiteilijoita, jotka kuvasivat kyläympäristöjä ja luontoa, kuten L.A. Ring, joka maalasi Talot Herstedissä vuonna 1890, ja Peder Mønsted, joka kuvasi vuonna 1923 Herstedvesterin katulammen. Tuoreemmasta taiteesta Franciska Clausen on Bytorvetin pinssimosaiikin takana vuodelta 1971, ja paikallinen taiteilija Mikael Hansen on luonut Vestskoveniin useita taideinstallaatioita, muun muassa Reservat, jossa metsässä oleva alue on aidattu ja koskemattomaksi.[3]
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa on esitetty luettelo kunnan alueella sijaitsevista seurakunnista (tansk. sogn). Luettelon numerot viittaavat oheisen kartan numeroihin.
- 1: Herstedvester Sogn
- 2: Herstedøster Sogn
- 3: Opstandelseskirkens Sogn
Tunnettuja asukkaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Viggo Stuckenberg (1863–1905), kirjailija
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kommunefakta[vanhentunut linkki] (tanskaksi)
- ↑ a b Statistikbanken FOLK1A: Population at the first day of the quarter by region, sex, age and marital status Danmarks Statistik. Viitattu 26.5.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Statistikbanken ARE207: Area 1. January by region Danmarks Statistik. Viitattu 26.5.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Albertslund Kommune Trap Danmark. Viitattu 11.12.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Albertslundin kunnan kotisivut (tanskaksi)