Pohjantähden alla

Pohjantähden alla Popeda
Studioalbumin tiedot
Äänitetty	syyskuu 1985
Studio	MSL-studio, Lempäälä
Julkaistu	28. lokakuuta 1985
Formaatti	LP, MC, CD
Tuottaja(t)	Popeda & Mika Sundqvist
Tyylilaji	suomirock
Kesto	38.20[1]
Levy-yhtiö	Poko Rekords
Muut kannet
Albumin takakansi
Listasijoitukset
Suomi: 2. (lokakuu 1985)
Popedan muut julkaisut
Harasoo 1984	Pohjantähden alla 1985	15 GT Golden Turpo 1986
Singlet albumilta Pohjantähden alla
”Kuuma kesä” / ”Tuomas parka” Julkaistu: 3. kesäkuuta 1985 ”Tää on se yö” / ”Mikä vika mussa on?” Julkaistu: 3. helmikuuta 1986

Pohjantähden alla on suomalaisen Popeda-yhtyeen vuonna 1985 julkaistu seitsemäs studioalbumi. Albumi on yhtyeen viimeinen, jolla ovat mukana kitaristi Arwo Mikkonen ja kosketinsoittaja Eero ”Safka” Pekkonen.

Pohjantähden alla on Popedalle poikkeuksellisen synkkä albumi, vaikka mukana onkin muutamia kepeämpiäkin lauluja. Yksi niistä on albumin tunnetuin kappale ”Kuuma kesä”, josta muodostui yhtyeen siihen asti suurin hitti. Myös kappaleista ”John Holmes” ja ”Tää on se yö” tuli suosittuja. Sävellysvastuu yhtyeessä oli siirtynyt kitaristi Costello Hautamäelle, joka sävelsi valtaosan albumin kappaleista, kun aiemmin tuottelias Arwo Mikkonen teki vain yhden sävellyksen.

Albumin ilmestyessä Popeda oli suosionsa huipulla. Pohjantähden alla oli korkeimmillaan listasijalla kaksi, ja siitä myönnettiin yhtyeen järjestyksessään toinen kultalevy. Albumi on Popedan menestyneimpiä, ja sitä on myyty yli 37 000 kappaletta.

Elokuun 1985 puolivälin jälkeen Popeda vetäytyi kuukauden mittaiselle keikkatauolle äänittämään seuraavan studioalbuminsa, jonka nimeksi tulisi Pohjantähden alla. Nimen keksi rumpali Kari Holm^[2]. Äänitykset alkoivat Mika Sundqvistin MSL-studiolla Lempäälässä 9. syyskuuta parin viikon harjoitusten jälkeen.^[3][4]

Lähes kaikki albumin sävellykset olivat jo valmiina, sillä kitaristi Costello Hautamäen englanninkielisiä demoja oli kuultu jo kesäkuun lopulla. Myös kesän keikoilla soitettu ”Laitimmainen kerta” oli päätetty levyttää.^[3]

Yhtyeen kaksi edellistä albumia, Kaasua... (1983) ja Harasoo (1984) olivat menestyneet hyvin, mutta solisti Pate Mustajärven mukaan yhtye ei ottanut uudesta levystä minkäänlaisia paineita.^[5]

»Paineita meillä ei ollut tätä levyä tehdessä. Ei me ajateltu, että nyt täytyy onnistua, on kaksi menestynyttä levyä alla. Ainut paine mitä oli, oli verenpaine. Tehtiin tuohon aikaan todella tanakasti keikkaa. Ainoa asia, mikä oli mielessä, oli selvitä hengissä.»
(Pate Mustajärvi, Popedan laulusolisti^[6])

Sävellysvastuu yhtyeessä oli siirtynyt Costello Hautamäelle, sillä hän sävelsi albumin 12 kappaleesta kymmenen, joista yhden Mika Sundqvistin kanssa. Kitaristi Arwo Mikkonen sävelsi albumilla poikkeuksellisesti vain yhden kappaleen.^[3] Mikkonen oli loukkaantunut siitä, että hänen ”Kuuma kesä” -sanoituksensa hylättiin ja ilmoittanut lopettavansa laulunteon.^[7] Yksi albumin kappaleista oli lainakappale. Pate Mustajärvi kirjoitti sanoitukset kuuteen kappaleeseen, Mikkonen teki sanoituksista kolme, joista yhden Sundqvistin kanssa, ja Sundqvist kirjoitti itse yhden sanoituksen.^[3]

Pohjantähden alla on musiikillisesti hieman synkkä Popedan albumiksi.^[3] Albumi on mollivoittoinen,^[8] ja myös levyn äänimaailma eroaa selvästi esimerkiksi yhtyeen kahdesta edellisestä studioalbumista. Mukana on kuitenkin myös kepeitä kappaleita, kuten ”John Holmes”, ”Arskan kone”, ”Kuuma kesä” ja ”Mahdollisesti”.^[3] Yhtyeen kosketinsoittaja Safka Pekkonen sanoi haastattelussa levyllä olevan aiempaa enemmän sointuja ja hitaampia tempoja. Costello Hautamäen mukaan Pohjantähden alla sisältää aiempaa kansainvälisempää tyyliä ja vaikutteita mahdollisesti yhdysvaltalaisesta rockista.^[9] Myöhemmin hän on sanonut olevansa tyytymätön albumiin, koska siltä puuttuu yhtenäinen soundi.^[10] Kari Holmin mielestä Pohjantähden alla on ehkä vaikeampi Popeda-levy, jolla on kuitenkin paljon hienoja kappaleita.^[9]

Albumilla on 12 kappaletta.^[4] Avausraita ”John Holmes” kertoo samannimisestä pornonäyttelijästä. Safka Pekkosen mukaan Costello Hautamäki oli tehnyt sävellyksen, josta puuttui sanoitus. Pekkonen ja Arwo Mikkonen tekivät sanat studion vessassa keksien vuoron perään tekstiin rivejä. Pate Mustajärvi kieltäytyi aluksi laulamasta kappaletta, mutta muutti mieltään kuultuaan Pekkosen laulaman version.^[9] ”John Holmesista” tuli hitti ja keikkasuosikki.^[11]

Levyn toinen kappale on ”Rambo T. ja Akseli K.” Mustajärvi oli alun perin kirjoittanut siihen rankemman sanoituksen, jota hän lopulta siisti. Safka Pekkosen ehdotuksesta lopulliseen versioon lisättiin lause ”Tartu bertaaniin”, jonka merkitystä Mustajärven mukaan nuoret kuuntelijat eivät ymmärtäneet. Berdan on suurikokoinen linjakivääri.^[6]

Costello Hautamäki on kuvannut ”Christina”-kappaletta ”hyvin sakeaksi”. Yhtye harjoitteli sitä triona Mustajärvi laulussa ja rummuissa, Jyrki Melartin bassokitarassa ja Hautamäki kitarassa.^[10] Kappale on kuulunut useita vuosia Popedan keikkaohjelmistoon.^[12]

Nimikappale ”Pohjantähden alla” syntyi, kun sen säveltänyt Hautamäki soitti kappaletta Mustajärvelle, joka silloin keksi sille aiheen. Kappale kertoo henkilöistä, jotka saapuvat kaupunkiin, johon he eivät ole tervetulleita, mutta jonne he päättävät itsepäisesti jäädä. Rumpali Kari Holm on kehunut sanoitusta.^[10] Kappale nousi Popedan suosittujen kappaleiden joukkoon, ja yhtye esitti sitä pitkään keikoillaan.^[7] Teemaltaan kappale on osa Popedan ”tappamis-, vanki- ja oksennustrilogiaa”, johon kuuluvat myös kahdella edellisellä albumilla julkaistut kappaleet ”Armahdus” ja ”Aamulla”. Mustajärven mukaan nämä kappaleet kertovat maailmasta, jota hän ei ole nähnyt mutta josta hän on kuullut paljon.^[10]

Albumin tunnetuin kappale ”Kuuma kesä” oli äänitetty jo toukokuussa ja myös julkaistu singlenä ennen itse albumia. Sekä Mustajärvi että Mikkonen tekivät kappaleeseen sanoituksen, joista lopulliseksi tekstiksi valittiin Mustajärven versio sen suuremman hittipotentiaalin vuoksi. Bassokitaraa kappaleessa soitti Jyrki Melartinin sijaan Mika Sundqvist. ”Kuuma kesä” julkaistiin kesäkuun alussa singlenä ja siitä tuli listamenestys.^[13]

Kappaleessa ”Tää on se yö” on albumin monen muun laulun tavoin synkkä tunnelma.^[14] Tästäkin kappaleesta tuli suosittu, ja sitäkin yhtye soitti pitkään esiintymisissään. Sen sijaan Mikkonen sanoittama, kantaa ottava ”Viimeinen tanssi” vaipui unohduksiin. Toista äärilaitaa edustaa niin ikään Mikkosen sanoittama päätöskappale ”Mahdollisesti”: ”joo kaikki joo / tähän sitten soitetaankin koo” ja ”mahdollisesti / täytyy heittää helttaan koko lesti.” Sama kappale on myös Mikkosen ainoa sävellys albumilla.^[11] Musiikillisesti se on perusrock ja eroaa selvästi albumin muusta materiaalista.^[4][10]

”Laitimmainen kerta” on käännös Rolling Stonesin vanhasta kappaleesta ”The Last Time”, johon Popedan entinen basisti ja perustajajäsen Ilpo Ainiala teki suomenkielisen tekstin.^[3] Mustajärven mukaan kappale päätettiin levyttää, koska Juice Leskinen piti sanoituksesta.^[12]

Studiossa äänitettiin myös Canned Heatin kappale ”Let’s Work Together” nimellä ”Kovan pojan blues”, joka oli aiemmin tunnettu nimellä ”Hei mennään nussii”. Popeda oli aloittanut sillä kesän 1985 keikkansa. Albumille kappaletta ei kuitenkaan valittu, koska sen ei uskottu saavan radiosoittoa. Kolme vuotta myöhemmin ”Kovan pojan bluesista” tehtiin uusi versio, joka julkaistiin ”Sä lähdit taas” -singlen B-puolena.^[3]

Albumin kansikuvat otti Jokke Järvinen.^[15] Kannessa on kuvattuna Rambon vaatteisiin puettu nainen, joka kannattelee rynnäkkökivääriä.^[4] Kansikuvasta tavoiteltiin seksikästä, mutta lopputulosta pidettiin epäonnistuneena. Levy-yhtiö Poko Rekordsin johtaja Epe Helenius on sanonut, että kuvan nuori nainen ei ollut ammattimalli ja lisäksi hän oli hyvin ujo. Heleniuksen mukaan hän ei myöskään ollut tietoinen Popedan suuresta suosiosta. Sen vuoksi hän järkyttyi nähtyään hänestä otettuja kuvia joka puolella eikä poistunut kotoaan viikkoihin.^[6] C-kasettiversion tekijätietoihin malli on kreditoitu nimellä Rambon sisko.^[16]

»Jumalauta, että se oli nöyryyttävää. Jossain Lentävänniemessä maattiin köysillä sidottuina ja ihmeteltiin oikeaa rynnäkkökivääriä....»
(Pate Mustajärvi^[12])

»Siinä (kannessa) oli se viidakkotausta takana, ja siinä oli nainen rynnäkkökivaarin kanssa, naispuolinen Rambo. Se oli amerikkalaisen M16-rynnäkkökiväärin näköinen se ase. Kysyin Epeltä, että kai tuo ase on joku muovinen jäljennös. Epe sanoi: ’Kuule Sundqvist, meidän levyissä kaikki on aitoa musiikista lähtien.’ Kysyin, että meinaatko että tuo M-16 on ihan oikea? Miten niitä Suomessa on? Epe sanoi vaan jaa jaa, eikä se sitä mulle selittänyt sen paremmin. Tulkitsen asian niin, että se oli ihan oikea laite, eikä muovipyssy.»
(Mika Sundqvist, albumin äänittäjä ja tuottaja^[4])

Heleniuksen mielestä etukansi epäonnistui, mutta sen sijaan takakantta ja siitä tehtyä keikkajulistetta hän piti onnistuneena ja jälkeenpäin mietittynä parempana vaihtoehtona etukanneksi.^[8]

Poko Rekords julkaisi Pohjantähden alla -albumin 28. lokakuuta 1985.^[2] Ilmestymisen aikaan Popeda oli suosionsa huipulla.^[5] Levy oli korkeimmillaan listan toisella sijalla, ja listaviikkoja sille kertyi 18.^[17] Albumin myynnistä myönnettiin Popedan järjestyksessään toinen kultalevy.^[2] Levyä on vuosien aikana myyty yli 37 000 kappaletta,^[18] ja se on yksi Popedan menestyneimmistä studioalbumeista.^[8] Pohjantähden alla oli hyvin tärkeä merkkipaalu yhtyeen uralla, osittain ”Kuuma kesä” -kappaleen suuren suosion vuoksi.^[12]

Albumi ilmestyi alun perin vinyylilevynä ja C-kasettina. Myöhemmin se on julkaistu CD-levynä yksin sekä vuonna 1993 yhdessä albumin Ei oo valoo (1987).^[19] Harasoo-albumin (1984) kanssa se julkaistiin vuonna 2009 Pokon 1+1-sarjassa.^[20]

Suosikin numerossa 1/86 Juho Juntunen kommentoi, että Pohjantähden alla on rankka ja menevä levy, jolla ”raikaa yhä rock and roll”. Juntusen mukaan albumilla ei ole huonoja kappaleita, mutta hän piti sisältöä hieman yksioikoisena.^[6]

Tamperelainen-kaupunkilehdessä nimimerkki Dj. Pena kiinnitti huomiota Costello Hautamäen kasvaneeseen roolin kappaleenteossa, minkä hän katsoi muovanneen albumista raskaamman ja kitarapainotteisemman kuin aikoihin. Hän kehui albumin soundeja ja sanoi niiden tekevän levystä kestävän.^[6]

»Pohjantähden alla on monipuolinen, paikoin jopa jatsahtava. Oikeastaan mukana oleva Rollari-sävellys on levyn köykäisintä antia...»
(Dj.Pena, Tamperelainen^[6])

Outi Popp arvioi levyä Ilta-Sanomissa 22. lokakuuta 1985. Hän sanoi levyn jatkavan ”rempseää junttipullalinjaa”, mutta kritisoi yhtyeen uudistuskyvyttömyyttä.^[21]

Soundin vuosiäänestyksessä 1985 Pohjantähden alla valittiin vuoden kahdeksanneksi parhaaksi albumiksi.^[22]

A-puoli

1. John Holmes – 1.53 (säv. Costello Hautamäki, san. Arwo Mikkonen & Safka Pekkonen)
2. Rambo T. ja Akseli K. – 3.17 (säv. Hautamäki, san. Pate Mustajärvi)
3. Keskiyön blues – 3.05 (säv. Hautamäki, san. Mustajärvi)
4. Christina – 4.42 (säv. Hautamäki, san. Mikkonen)
5. Älä vokota mua baby – 3.29 (säv. Hautamäki & Mika Sundqvist, san. Sundqvist)
6. Viimeinen tanssi – 2.29 (säv. Hautamäki & Sundqvist, san. Mikkonen)

B-puoli

7. Tää on se yö – 2.40 (säv. Hautamäki, san. Mustajärvi)
8. Pohjantähden alla – 3.30 (säv. Hautamäki, san. Mustajärvi)
9. Kuuma kesä – 3.00 (säv. Hautamäki, san. Mustajärvi)
10. Laitimmainen kerta – 3.57 (”The Last Time”, säv. Mick Jagger & Keith Richards, san. Ilari Ainiala)
11. Arskan kone – 4.00 (säv. Hautamäki, san. Mustajärvi)
12. Mahdollisesti – 1.39 (säv. & san. Mikkonen)

^[23]

”Kuuma kesä” (3. kesäkuuta 1985, Poko (PIS 158)[24])

Kuuma kesä Tuomas parka ”Kuuma kesä” ilmestyi jo ennen itse albumia.[24] Kappaleesta tuli Popedan siihen asti suurin hitti, joka soi paljon radiossa. Myöhemmin siitä muodostui Popedan koko uran tunnetuin kappale.[25] ”Kuuma kesä” nousi singlelistalla toiseksi ja jukebox-listalla kymmenenneksi.[17] B-puolen ”Tuomas parka” -kappaleen tekijäksi on merkitty poikkeuksellisesti yhtyeen kosketinsoittaja Eero ”Safka” Pekkonen. Omien sanojensa mukaan hän tosin sävelsi vain B-osan, ja A-osan sävelsi Arwo Mikkonen, joka myös sanoitti kappaleen.[26]

”Tää on se yö” (3. helmikuuta 1986, Poko (PIS 176)[24])

Tää on se yö Mikä vika mussa on? Albumin toinen single oli ”Tää on se yö”, joka ylsi singlelistalla kymmenenneksi. Jukebox-listalla se pärjäsi ”Kuumaa kesää” paremmin sijoittuen kolmanneksi.[17] B-puolella julkaistiin ”Mikä vika mussa on?”, joka on vanha keikkasuosikki jo yhtyeen alkuajoilta. Alun perin kappaleen nimi oli ”Luulin, että naisen tunnen”, ja se oli mukana jo Popedan ensimmäisellä keikalla helmikuussa 1978.[14]

Formaatti	Levy-yhtiö ja tunnus	Julkaistu	Muuta	Lähde
LP	Poko, PÄLP 65	28.10.1985		[19]
MC	Poko, POKS 65	28.10.1985		[19]
CD	Poko, POKOCD103	13.9.1993	+ Ei oo valoo	[19]
CD	Poko, POKOCD 105			[19]
CD	Poko, 50999 685742 2 2	2009	+ Harasoo	[20]

Popeda

• Arwo Mikkonen – kitara, taustalaulu
• Costello Hautamäki – kitara, taustalaulu
• Jyrki Melartin – bassokitara, taustalaulu
• Pate Mustajärvi – laulu
• Safka Pekkonen – urut, piano, taustalaulu
• Kari Holm – rummut

Vierailijat

• Vesa Hyrskykari − saksofoni

• Mika Sundqvist – äänittäjä, tuottaja
• Firefox – kansi
• Jokke Järvinen – kuvat

^[15]

• Kontiainen, Vesa: Aitoa suomirokkia – Poko Rekordsin historia. Like, 2004. ISBN 952-471-400-0
• Kontiainen, Vesa & Starck, Kjell: Popeda: Ilikeesti kiitää – vuodet 1977–2008. Like, 2009. ISBN 978-952-01-0328-6
• Kontiainen, Vesa: Popeda – Nelkytä vuotta. Bazar, 2017. ISBN 978-952-279-396-6