Nollaseteli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Saksalainen nollaseteli jossa on kuva Berliner Stadtschlossista.

Nollasetelit ovat nimellisarvoltaan nollan euron arvoisia euroseteleitä, joissa on oikean setelin turvatekijät. Niitä painetaan turisteille sekä numismaattisiksi keräilykappaleiksi. Ne ovat nousseet paikoittain suositummiksi kuin esimerkiksi matkamuistoksi ostettavat postikortit. Nollaseteleitä on painettu vasta vuodesta 2015 asti. Suomen ensimmäinen nollaseteli painettiin vuonna 2017.

Nollan euron seteleitä saavat painattaa pääsääntöisesti vain kulttuuri-instituutiot ja museot. Nollaseteleitä on kuitenkin painatettu myös Euroopan unionin ulkopuolelle huolimatta niiden euroon viittaavasta nimellisarvosta.

Taustaa

Idea nollaseteleistä syntyi vuonna 2015 Ranskassa. Tarkoituksena oli edistää matkailua. Ajatus nollaseteleiden painamisesta on sittemmin levinnyt muualle Eurooppaan.[1] Kaikkien nollaseteleiden kääntöpuolella on yhteisenä kuva-aiheena sommitelma eurooppalaisista muistomerkeistä.[2]

Euroopan keskuspankki (EKP) on myöntänyt yksityisoikeudella ranskalaisella setelipajalle painattaa nollaseteleitä oikean eurosetelin tavoin samalle paperille sekä samoilla turvatekijöillä.[3][4] Nollaseteleissä on siten turvatekijöinään hologrammeja, turvalankoja, vesileimoja ja numerosarjoja.[4] E-kirjain setelissä viittaa painopaikkaan Ranskan Oberthur-setelipainoon. Nollasetelien koko on hieman 20 euron seteliä suurempi eli 135x74 millimetriä. Väriltään nollasetelit ovat violetteja.[5]

Vain kulttuuri-instituutiot ja museot saavat painattaa nollaseteleitä. Yrityksillä ei ole samanlaista vapautta. Poikkeuksena säännöstä on kuitenkin ollut Michelin, jonka rengasukko on painettu autourheilupuiston nollaseteliin.[3]

Nollasetelit ovat alkaneet korvata postikortteja muistoina monissa matkakohteissa.[3][4] Esimerkiksi kaupungit ja museot ovat painattaneet nollaseteleitä.[4]

Suomessa

Ensimmäinen suomalainen nollaseteli painettiin vuonna 2017, kun Hyvinkään kaupunki ja Suomen rautatiemuseo painattivat nollasetelin yhteistyössä.[1] Suomeen nollasetelit toi Ulrich Hoefs.[5]

Nollaseteleiden numeroinnin ensimmäinen kirjain kertoo tilaajamaan. Suomen nollasetelit tunnistaa kirjaimesta "L".[2]

Luettelo Suomen nollaseteleistä

Vuosi Etusivu Lisätietoja Painettu määrä Lähteet
2017 Prinsessa-veturi nro 555 Hyvinkään kaupungin ja Suomen rautatiemuseon yhteistyössä tilaama. Juhlistaa Hyvinkään 100 vuotta rautatiekaupunkina. 5000 [1][6]
2018 Paavo Nurmi 5000 [2][7]
2018 Suomen Joutsen Merikeskus Forum Marinumin painattama. 5000 [8][9]
2018 Ähtärin eläinpuiston isopandat Lumi ja Pyry Seteli julkaistiin 6.8.2018. 5000 [10][7]
2018 Suomen lasimuseon rakennus ja kolme Aurinkopulloa 5000 [5][11]
2018 Hämeen linna 5000 [12]
2018 Joulupukin Pääposti: kuvana joulupukki. Setelistä on liikkeellä versio, jossa sana "arctic" on kirjoitettu väärin muotoon "artic". Molempia sarjoja on painettu 10000. 10000(+10000) [13][14]
2018 Joulupukin Pääposti: kuvana Joulupukin Pajakylä. Setelistä on liikkeellä versio, jossa sana "arctic" on kirjoitettu väärin muotoon "artic". Molempia sarjoja on painettu 5000. 5000(+5000) [15][16]
2018 Suomen DC-yhdistyksen Douglas DC-3 5000 [17]
2018 Suomen rautatiemuseo 120 vuotta. 5000 [18]
2018 Kangasalan tieliikennemuseo Mobilian painattama. 5000 [19]
2018 Louhisaaren kartano 5000 [20]
2018 Minna Canth Kuopiolaisen kirjailijan Minna Canthin muistoksi painettu. [21]
2018 Helsinki 10000 [22]
2019 Temppeliaukion kirkko [23]

Euroopassa

Monen nollasetelin keräilyarvo Suomen ulkopuolella on noussut jo yli sataan euroon asti.[1][24] Esimerkiksi vuoden 2016 Duisburgin stadionia kuvaava nollaseteli voi maksaa lähes tuhat euroa.[24] Ensimmäinen halutuksi noussut virhepainatus on Ranskan Sarlat-la-Canédan hanhiaiheinen seteli, jossa on kolmen hanhen sijaan kuusi hanhea.[24]

Pohjoismaista Suomi oli ensimmäinen, jossa nollaseteleitä on saatavilla.[3]

Aasiassa

Myös Euroopan ulkopuolelle on tuotettu nollaseteleitä. Esimerkiksi Kiinassa on ollut liikkeellä ainakin vuodesta 2018 lähtien nollan euron nimellisarvoisia seteleitä. Kiinassa on myös nollaseteleitä muistuttava uhrirahan perinne, ja nekin ovat siellä suosittu keräilykohde.[24]

Katso myös

Lähteet

  1. a b c d https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/582264-tassa-ovat-suomen-ensimmaiset-0-euron-rahat-kerailyhinta-noussut-jo-lahelle-sataa
  2. a b c https://www.iltalehti.fi/raharumpu/201808032201113886_rr.shtml
  3. a b c d https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005457381.html
  4. a b c d https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/190025
  5. a b c https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/687567-tama-nollan-euron-seteli-on-painettu-aidolle-paperille-vesileima-hologrammi-ja
  6. Billets-Touristiques.com. Noudettu 17.12.2018.
  7. a b Billets-Touristiques.com. Noudettu 17.12.2018.
  8. Suomen Joutsen painettiin nollan euron seteliin Aamuset (aamuset.fi). 23.3.2018. Viitattu 23.12.2023.
  9. Billets-Touristiques.com. Noudettu 17.12.2018.
  10. Ähtäri Zoo - Ajankohtaista. Ähtäri Zoolla nyt oma pandaseteli (Arkistoitu – Internet Archive). 6.8.2018. Noudettu 12.11.2018.
  11. Billets-Touristiques.com. Noudettu 17.12.2018.
  12. Billets-Touristiques.com. Noudettu 17.12.2018.
  13. Billets-Touristiques.com. Noudettu 17.12.2018.
  14. Billets-Touristiques.com. Noudettu 17.12.2018.
  15. Billets-Touristiques.com. Noudettu 17.12.2018.
  16. Billets-Touristiques.com. Noudettu 17.12.2018.
  17. Billets-Touristiques.com. Noudettu 17.12.2018.
  18. Billets-Touristiques.com. Noudettu 17.12.2018.
  19. Billets-Touristiques.com. Noudettu 17.12.2018.
  20. Billets-Touristiques.com. Noudettu 17.12.2018.
  21. Billets-Touristiques.com. Noudettu 17.12.2018.
  22. Billets-Touristiques.com. Noudettu 17.12.2018.
  23. Billets-Touristiques.com. Noudettu 17.12.2018.
  24. a b c d Numismag numismag.com. 7.9.2018. Viitattu 25.1.2019.

Aiheesta muualla