Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Kummakiven sijainti esitetään englanninkielisessä wikipediassa muodossa 61° 29' 36.4596" N, 28° 25' 45.5016" E Miten tarkasti se on paikallistettavissa tämän perusteella? Mikrometrin, vaiko vain metrin tarkkuudella? -- Cimon Avaro 18. lokakuuta 2024 kello 12.39 (EEST)[vastaa]

Leveysasteissa sekunnin kymmenestuhannesosa eli asteen kolmaskymmeneskuudesmiljoonasosa vastaa noin 3,086 millimetrin tarkkuutta. Näillä leveysasteilla pituusasteen vastaava tarkkuus vastaa noin 1,473 millimetrin tarkkuutta.[1] --Qwerty12302 (kesk | muok) 18. lokakuuta 2024 kello 13.58 (EEST)[vastaa]

Espoon Haukilahdessa on Pub Jaarlin vieressä joku paikka jossa lukee "The Blue Oyster". Sisään ei päässyt, ovessa ei lue mitään tietoja ja ikkunoissa on paksut verhot. Google ei löytänyt asiasta mitään tietoa. Mikä tämä paikka on? JIP (keskustelu) 19. lokakuuta 2024 kello 17.31 (EEST)[vastaa]

Ainoa, mikä nimestä tulee mieleen, on Poliisiopisto -leffojen The Blue Oyster -gaybaari.-- Htm (keskustelu) 19. lokakuuta 2024 kello 21.10 (EEST)[vastaa]

Nimestä tulee mieleen ajattelevan ihmisen metallibändi Blue Öyster Cult. abc10 (keskustelu) 19. lokakuuta 2024 kello 21.19 (EEST)[vastaa]

Tietokonepuolella on myös samoille seuduille viittaava demoryhmä demoscenessä. -- Cimon Avaro 19. lokakuuta 2024 kello 22.25 (EEST)[vastaa]

Kävin sitten kysymässä sitä suoraan viereisestä Pub Jaarlista. Se on yökerho. Kuuluu samaan liikkeeseen kuin Pub Jaarli mutta on avoinna vain iltaisin. JIP (keskustelu) 20. lokakuuta 2024 kello 18.02 (EEST)[vastaa]

Tämän aamun Hesarissa Harald Hirmuinen on aikeissa lennättää uinuvan Orm Onnekkaan vanhan sanonnan mukaisesti kuin leppäkeihään. Onko leppä parasta keihään materiaalia vai onko kyse vain alkusoinnusta, eli kuusi, koivu, tammi olisivat yhtä hyviä materiaaleina mutta eivät sointuvia? --abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 07.46 (EEST)[vastaa]

Harmaaleppä on ylivertainen keihäänä. Kuusesta ja koivusta tulee jäykkiä ja painavia seipäitä. --37.33.229.5 24. lokakuuta 2024 kello 07.56 (EEST)[vastaa]

Ja se on pehmeää, joten ennenwanhaan sitä on helppo työstää puukolla.-- Htm (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 07.58 (EEST)[vastaa]

Entäpä haapa? --abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 07.59 (EEST)[vastaa]

Tässä sanotaan: "Kotimaiset keihäät valmistettiin 1940- ja 1950-luvulla koivusta." Mutta huomenna nähdään kuinka äijän käy. --abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 08.17 (EEST)[vastaa]

Tulee mieleen että hieman outoa ehkä että ryteikköisessä pohjoisessa osataan viskata keppiä, kun luulisi että suorat heittoradat on viidakossa hakusessa. Olisi odottanut olevan savannien heiniä. Ehkä kalotissa voi olla onnekkaammat metsästysmaat niinkuin esmes. Wrengelin saaressakin. Miksiköhän maasait tai zulut ei oo menestynyt keihäänheitossa? Pelkäävätkö leimaantuvansa? -- Cimon Avaro 24. lokakuuta 2024 kello 12.23 (EEST)[vastaa]

Ja kun oikein mietit, niin pidätkö kommenttiasi asiallisena vastauksena pohdintaan keihään puumateriaalista?-- Htm (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 13.13 (EEST)[vastaa]

Leppä on savolaismurteiden kiertoilmaus verelle, vrt. esim. punainen leppäkerttu. Yhden teorian mukaan leppäkeihäs olisi siis saaliseläimelle erityisen kohtalokas saalistusväline, joka saa veren virtaamaan. -2001:999:705:728:9908:5166:6B4:6A01 24. lokakuuta 2024 kello 14.17 (EEST)[vastaa]

Kenen teoria se on? Onko Suomessa harrastettu keihäsmetsästystä? --abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 15.37 (EEST)[vastaa]

Tuolla on pohdittu tätä vajaan 20 minuutin verran Yle: Puisevia tarinoita: Lentää kuin leppäkeihäs. --Linkkerpar^keskustelu 24. lokakuuta 2024 kello 15.48 (EEST)[vastaa]

Ei pelkkää leppäkeihästä, mutta mielenkiintoinen. --abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 16.24 (EEST)[vastaa]

Moi

Käytössäni on mustavalkolaserprintteri.

-Jos laitan tekstinkäsittelyyn tekstiä ja printaan sen niin jälki on todellakin mustavalkoista ja skarppia. -Jos käytän piirto-ohjelmaa Paint.net ja teen saman jutun niin miksi jälki on vähän harmaata, jopa pikselimäistä? --Aguilus (keskustelu) 30. lokakuuta 2024 kello 08.23 (EET)[vastaa]

p.s. tuo on muuten ilmaisohjelma, yritin joskus lahjoittaa sen kehitykseen mutta en osannut --Aguilus (keskustelu) 1. marraskuuta 2024 kello 10.03 (EET)[vastaa]

Mikä kuvaformaatti? Entäs Paintista tulostettaessa tulostusasetuksissa DPI? (kts. Resoluutio (kuvatekniikka)#Tulostimet). Väriprofiileillakin saattaa olla vaikutusta. --Anr (keskustelu) 3. tammikuuta 2025 kello 11.32 (EET)[vastaa]

Hiljattain luin tässä uutisen, jonka mukaan venäläinen tuomioistuin määräsi Googlen maksamaan mahdottomat 20 kvintiljardin dollaria sakkoa venäjän valtiolle, mitä on käytännössä mahdotonta maksaa [2]. Mikä on ollut historian suurin amerikkalaisen tai eurooppalaisen tai aasialaisen tuomioistuimen langettama korvaus, joka on myös aikanaan pystytty maksamaan joko yksityiselle henkilölle tämän elinaikana tai valtiolle? Kruununoksa (keskustelu) 30. lokakuuta 2024 kello 18.07 (EET)[vastaa]

Yksikkömääräisesti varmaan jossain jossa on olluna niitä 20 kvintiljoonan seteleitäkin. -- Cimon Avaro 4. marraskuuta 2024 kello 18.16 (EET)[vastaa]

Sellaisia ei ole koskaan ollut olemassa. Koko historian nimellisarvoltaan korkein seteli oli 100 triljoonaa Unkarin pengőä. JIP (keskustelu) 8. marraskuuta 2024 kello 09.52 (EET)[vastaa]

Mikä on olion portugalinsotalaiva nimen historia? --abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 08.02 (EET)[vastaa]

Se muistuttaa portugalilaista sotalaivaa karavelia. --PtG (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 08.18 (EET)[vastaa]

Onko sille ihan faktatietoa vai onko kyseessä perimätieto?? --abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 10.10 (EET)[vastaa]

Suomenkielinen nimi on toki varmasti vain käännös, mutta englannissa portuguese man o' waria käytettiin ensimmäisen kerran 1707 [3]. Hans Sloane oli ilmeisesti (https://brill.com/edcollchap-oa/book/9789004681187/BP000028.xml#FN280064) ottanut termin merimiehiltä, jotka ainakin tämän mukaan kutsuivat sitä juuri tuon karavelin takia Portuguese Man of Wariksi. Toki voihan olla, että Sloane ei tiennyt yhteyttä tai merimiehillä nimitys onkin vain perimätietoa. Ei meillä ole kuitenkaan sitä ensimmäistä merimiestä, joka tuon nimen on antanut. --PtG (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 10.40 (EET)[vastaa]

Kiitos. Kunhan muilta kiireiltä ehdin, voin lisätä tietoa artikkeliin. --abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 12.18 (EET)[vastaa]

PtG: Tarkemmin ajatellen voisitko sinä tehdä sen, kun olet käsittääkseni aiheenpiirin tuntija? --abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 14.12 (EET)[vastaa]

Ehdin lyhyesti jo päivällä tuon ensimmäisen kommenttini jälkeen. Hain sitten vielä tarkempia lähteitä. (en tosin varsinaisesti ole oikein minkään aiheen tuntija, jokapaikanhöylä, jota kiinnostaa asioista lukeminen ja kirjoittaminen) --PtG (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 19.24 (EET)[vastaa]

Oikein hyvä, että se on siellä. Olen aina ihmetellyt tuollaista eliönnimeä, kun yleensä ne ovat tyypiltään ryhmälonkeropolyyppejä, punaviherhemppoja ja pitkäpyrstöahvenia--abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 21.41 (EET)[vastaa]

Onko Ukraina sodassa Pohjois Korean kanssa? (Tai toisinpäin.) Sjmantyl (keskustelu) 21. marraskuuta 2024 kello 09.33 (EET)[vastaa]

Kun huippukokouksia kahdenvälisesti pidellään Helsingissä, tapana on poseerata kultaisen patsaan edessä jossa esitetään Naishahmo, Kilpi ja Leijona (en muista oliko muita symboleita, mutta ainakin ne). Missä se on ja mikä sen nimi on? (siis patsaan) -- Cimon Avaro 24. marraskuuta 2024 kello 18.17 (EET)[vastaa]

Lex. Presidentinlinnan Valtiosalissa.-- Htm (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 18.34 (EET)[vastaa]

Kopio Aleksanteri II:n patsaan alaosassa olevasta Lex-patsaasta, kullattuna. Lisää kts. ja [4] käy vaikka virtuaalikierroksella pressanlinnassa [5].-- Htm (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 18.38 (EET)[vastaa]

Säätytalon sisäänkäynnin portaiden yläpäässä: Katso kuva! --abc10 (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 20.46 (EET)[vastaa]

Sama teema, mutta taitaa olla messinkipinta, ja muistelisin jopa että neito olisi ollut istualtaan kuni valtaistuimella. Vaikka kuvaa ei ole olettaisin että tuo presidentinlinna olisi oikeampi. Tuo portaiden tasanteella oleva on huono poseerauksen taustaksikin, joten tuskin oikea. -- Cimon Avaro 24. marraskuuta 2024 kello 20.53 (EET)[vastaa]

Tuli päällekkäinen mukkaus, kun olin tulossa sanomaan, että ei siis ole kullattu, kuten kuvasta näkyy. Valtiovieraat tosiaan poseeraavat Presidentinlinnassa Katso kuva!. --abc10 (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 20.55 (EET)[vastaa]

Kalevan mukaan presidentinlinnan patsas on kullattu. Kultaukset toki vanhenevat, ilmansaasteet ja muut, joten pitkään uusimatta ollut kultaus on varmaan himmee.-- Htm (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 21.48 (EET)[vastaa]

Kyse on Säätytalon patsaasta: se ei ole kullattu. Presidentilannan patsaan kultaus näkyy kuvasta, johon linkitin. --abc10 (keskustelu) 25. marraskuuta 2024 kello 08.47 (EET)[vastaa]

ok.-- Htm (keskustelu) 25. marraskuuta 2024 kello 11.52 (EET)[vastaa]

Tässä vielä kuva Finnasta [6], Säätytalon portaikko. Siitä päätellen ilmeisesti molemmat Lex-veistoksen alkuperäisen kokoiset kipsikopiot ovat olleet ensin portaikossa, kunnes toinen sitten eduskuntataloon kelpaamattomana siirrettiin presidentinlinnaan.-- Htm (keskustelu) 25. marraskuuta 2024 kello 12.28 (EET)[vastaa]

Nuo kaksi tuossa kuvassa olevaa kipsiveistosta näyttävät kyllä huomattavasti pienemmiltä kuin alkuperäinen, joten nuo varmaan ihan eri kipsikopiot. --Farma3110 (keskustelu) 25. marraskuuta 2024 kello 14.02 (EET)[vastaa]

Htm:n linkkaamassa vuoden 1894 kuvassa olevat kaksi kipsiveistosta eivät näytä edes olevan identtisiä keskenään, koska leijonan asento on selvästi eri. Vasemmanpuoleinen saattaisi olla Lex-veistoksen pienempi kopio, oikeanpuoleinen on jokin muunnelma siitä. Presidentinlinnassa nykyään oleva kopio oli vuosina 1907–1931 eduskunnan istuntosalissa (ensin Helsingin vapaapalokunnan talossa ja sitten Heimolan talossa), mutta en tiedä oliko se valmistettu jo aiemmin johonkin muualle. --Risukarhi (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 11.44 (EET)[vastaa]

Saattaa hyvinkin olla niin, että ovat joitain muita, kuin Säätytalossa ja presidentinlinnassa olevat kopiot. Mistään ei ole löytynyt mainintaa siitä, koska ne on tehty. Svinhufvud sai ainakin joskus 1920 luvulla pronssisen kopion ystäviltään, se on ilmeisesti Kotkanniemessä nykyään. En osaa sanoa, miten kallista kipsikopioiden teettäminen oli yli 100 vuotta sitten, mutta niitä on ilmeisesti tehty runsaasti tai sitten ne on Runebergin harjoitelmia.-- Htm (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 13.00 (EET)[vastaa]

Joku reipas Commons-aktivisti voisi tehdä Lex-veistoksille oman luokan. Miksei Valtiosalillekin. --abc10 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 14.50 (EET)[vastaa]

Milloin siirryttiin peruskoulujärjestelmään seuraavissa kunnissa: Maalahti, Uudenkaarlepyyn maalaiskunta, Munsala, Jepua 193.210.203.253 29. marraskuuta 2024 kello 12.44 (EET)[vastaa]

Maalahti vuonna 1975 ja Uudenkaarlepyyn maalaiskunta vuonna 1973.--Puppe100 (keskustelu) 5. joulukuuta 2024 kello 07.54 (EET)[vastaa]

Onko täysin vedenpitävä saapas alun perin Nokian keksintö? 46.132.68.86 30. marraskuuta 2024 kello 16.08 (EET)[vastaa]

Lisätty osionimi.--Htm (keskustelu) 30. marraskuuta 2024 kello 17.34 (EET)[vastaa]

Eipä taida olla: [7]. -2001:999:584:6095:2DE2:7106:545B:A703 30. marraskuuta 2024 kello 18.53 (EET)[vastaa]

Kumisaappaita ennen oli lateksisaappaat. Ja niitä ennen erilaisia vaha, ihra ja valaanpenisnahka viritelmiä vedenpitävien pintojen luontiin. -- Cimon Avaro 1. joulukuuta 2024 kello 17.11 (EET)[vastaa]

Eräs ruotsalainen kielinationalisti ei usko väitettäni, jonka mukaan Suomeen kuuluu sellaista, mikä ei koskaan ole kuulunut Ruotsiin. Kysyin kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, kuuluuko Suomeen sellaista. Vastaus oli, että Suomen nykyinen alue on kokonaan kuulunut Ruotsiin, vain Petsamo on ollut sellaista Suomen aluetta, joka ei koskaan ole kuulunut Ruotsiin. Mutta milloin muka ovat kuuluneet Ruotsiin ne Suomen alueet, jotka liitettiin Suomen autonomiseen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1833? 86.115.113.233 3. joulukuuta 2024 kello 07.05 (EET)[vastaa]

Kirjastonhoitaja näyttää tosiaan unohtaneen nuo harvaan asutut enimmäkseen erämaata olevat Itä-Lapin alueet. Tuolla alueella rajan merkitys lienee ollut Ruotsin vallan aikana vähäinen ja vaikutusta on ollut rajan yli molempiin suuntiin. -2001:999:488:2FE:C54E:C422:D245:EB5C 3. joulukuuta 2024 kello 10.36 (EET)[vastaa]

Noiden itä-lapin alueidenkin osalta taisi kuitenkin olla niin, että vaikka Täyssinän rauhan raja oli viivasuora, niin tosiasiallinen nautintojen raja, joka sitten käytiin tarkemmin Suomen suuriruhtinakunnan rajaksi joskus Suomen autonomian ajan alkuvuosikymmeninä, luultavasti vastasi melko tarkkaan sitä rajan kummankin puolen paikallisyhteisöjen nautintarajojen kokonaisuutta, joka sitten rajankäynnissä vahvistettiin, ja joka oli vähitellen kehittynyt Täyssinän rauhan jälkeen. Tästä varmaan myös löytyy historiantutkikuksen kirjallisuudesta tarkempaa tietoa. (Tämä nyt siis vain arvauksena, kun olen aiheen suhteen maallikko.) --Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2024 kello 16.08 (EET)[vastaa]

lainaus Saamelainen asutus Karjalassa -artikkelista: "Mahdollisesti 1300-luvulta alkaen pohjoisen Suomen saamelaisalueet kuuluivat sekä Venäjän että Ruotsin yhteisverotukseen (Hansen 2011: 183). Tämän takia vuonna 1680 Venäjä peri veroa viidestä metsälappalaisten asutuksesta, jotka sijaitsivat nykyisen Suomen alueella, mutta kuuluivat silloin Kuolan läänin veropiiriin (kartta 1-11). Nämä tunnettiin nimillä Kilko-ozero (Kitkajärvi), Kolozero ( Kuolajärvi), Šombej (Sompio), Maselʹskoj ( Maaselkä) ja Kemskoj ( Keminkylä), ja niissä asui kastettuja ja kastamattomia saamelaisia (RGADA 1680).16 Vuosina 1620 ja 1700 yllä mainittujen asutusten joukkoon kuului myös Rašneva volostʹ (~ pogost Ratnei; = Sodankylä) (SMIK: 49; RGADA 1700). Kuolan läänin Maaselkä-nimisestä lappalaisasutuksesta, jossa asui neljässä kodassa kahdelle valtiolle veroja maksavia saamelaisia, on tietoja myös vuodelta 1718 (Černjakova 1998: 63). Onkin mainittava, että ainakin 1770-luvun alussa venäjän veroa maksoi vielä seitsemän ”Venäjän maalla sijainnutta, mutta Ruotsin alaisuuteen kuulunutta” saamelaisasutusta: Maaselkä, Kitkajärvi, Kuolajärvi, Keminkylä, Sompio, Rašnoi (Ratnoi) pogost (= Sodankylä) ja Verhnij Ikandrovskij17 pogost (= Inari) (Ozeretskovskij 1804: 61–62)." Gopase+f (keskustelu) 12. joulukuuta 2024 kello 01.35 (EET)[vastaa]

Luettuani aiheesta lisää mm Lapinkylä ja Juha Joonan Ikimuistoinen oikeus -tutkimusta, niin mun pitää kyllä olla sitä mieltä, että Täyssinän rauhassa Venäjä luovutti Kemin Lapin lapinkylät Ruotsille. Vaikka Kemin Lapin ja Karjalan/Koltan Lapin välistä rajaa ei käyty/saatu merkittyä maastoon ennen vuotta 1833, niin siltikin näiden kylien alue kuului Ruotsille. Toinen asia on se, että Venäjä jatkoi vielä 7 Ruotsille kuuluneen kylän verotusta vuoteen 1814 ja Ruotsi antoi tämän tapahtua. Eli vastaus alkuperäiseen kysymykseen: kyllä ruotsalainen kielinationalisti on oikeassa. Suomeen ei kuulu mitään sellaista aluetta, joka ei olisi aikaisemmin kuulunut Ruotsin valtakuntaan. Gopase+f (keskustelu) 12. joulukuuta 2024 kello 23.08 (EET)[vastaa]

Vastauksena kysymykseen, milloin ns. Vanha Suomi on kuulunut Ruotsiin: Viimeistään Stolbovan rauhasta Uudenkaupungin rauhaan saakka, eli vähän yli sata vuotta. --Vnnen (keskustelu) 12. joulukuuta 2024 kello 17.11 (EET)[vastaa]

Aloituksen kysymys ei koske Vanhaa Suomea vaan vuoden 1833 aluemuutoksia. Nuo alueet eivät kaiketi Ruotsiin alun alkaen olleet kuuluneet. Vanha Suomi liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan aiemmin vuonna 1812. --Farma3110 (keskustelu) 12. joulukuuta 2024 kello 17.27 (EET)[vastaa]

Totta! Minun moka. --Vnnen (keskustelu) 12. joulukuuta 2024 kello 17.54 (EET)[vastaa]

Olen huomannut monien pitkähiuksisten käyttävän kampausta, jossa vain osa hiuksista (max puolet) sidotaan ponnarille, kun taas loput jätetään auki. Useimmiten päällimmäiset hiukset menevät tällöin ponnarille. Onko tälle kampaukselle olemassa nimeä?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 4. joulukuuta 2024 kello 08.52 (EET)[vastaa]

Sitä kutsutaan joissain ainakin puoliponnariksi [8].-- Htm (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 08.56 (EET)[vastaa]

Onko suomen kielessä myös sellaisia nimityksiä päivänseisauksille ja päiväntasauksille, jotka perustuvat kuukausiin eivätkä vuodenaikoihin, ja ovat samaan aikaan kummallaikin pallonpuoliskolla? Siis samoin kuin esim. englannin kielen March equinox, June solstice, September equinox ja December solstice? Tässä selventävä taulukko näistä:

Nimi	Pohjoisella pallonpuoliskolla	Eteläisellä pallonpuoliskolla	Auringon deklinaatio
March equinox	Kevätpäiväntasaus	Syyspäiväntasaus	0°
June solstice	Kesäpäivänseisaus	Talvipäivänseisaus	23,44°
September equinox	Syyspäiväntasaus	Kevätpäiväntasaus	0°
December solstice	Talvipäivänseisaus	Kesäpäivänseisaus	-23,44°

"June solstice", ei kesäpäivänseisaus, on siis hetki, jolloin aurinko on pohjoisimmillaan taivaanpallolla ja "December solstice", ei talvipäivänseisaus, hetki, jolloin aurinko on eteläisimmillään taivaanpallolla. Voisivatko nämä olla siis "maaliskuun päiväntasaus", "kesäkuun päivänseisaus", "syyskuun päiväntasaus" ja "joulunkuun päivänseisaus"? Voisin tehdä näistä neljästä artikkelin, jos nimitys löytyy. --40bus (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 19.36 (EET)[vastaa]

Suomeksi ei vastaavia nimityksiä ole käytössä missään muualla kuin konekäännetyillä humpuukisivustoilla. Tällaisille nimityksille totuttujen nimitysten lisäksi ei ole myöskään mitään todellista tarvetta. Yleissivistykseen kuuluu tietää, että joulukuussa Suomessa on talvi ja Australiassa kesä. Joten älä suotta vaivaudu artikkelien suhteen. -2001:999:488:2FE:D0D1:A3FA:B049:F12F 4. joulukuuta 2024 kello 21.55 (EET)[vastaa]

Noihin artikkeleihin pystyy kyllä lisäämään muutakin kuin, että joulukuussa Suomessa on talvi ja Australiassa kesä, esim. on englannin kielinen ja moni muu Wikipedia saanut muutakin niihin kirjoitettua (March equinox, June solstice, September equinox ja December solstice). Luurankosoturi ✉️ 4. joulukuuta 2024 kello 22.18 (EET)[vastaa]

Enwikin equinoxit on linkitetty tasauksiin. Ovatko ne sitten kuitenkin sama asia? Jos suomenkielistä termiä ei löydy, niin kai sitten järkevämpää olisi kirjoittaa englanninkielisillä termeillä. Luurankosoturi ✉️ 4. joulukuuta 2024 kello 22.18 (EET)[vastaa]

"Equinox" tulee latinan sanoista aequa (yhtä suuri) ja nox (yö). Lisäksi on erillinen "equilux", jolloin, ei siis päiväntasauksena ("equinox"), päivä ja yö ovat yhtä pitkiä. Kummallakin pallonpuoliskolla kevään "equilux" on muutama päivä ennen kevätpäiväntasausta ja syksyn "equilux" muutama päivä syyspäiväntasauksen jälkeen. Tämä on siksi, että ilmakehä heijastaa auringon valoa, ja aika, jolloin päivä on pidempi kuin yö, on hieman pidempi kuin aika, jolloin yö on pidempi kuin päivä; lisäksi päiväntasaajalla päivän pituus on aina noin 12 tuntia ja 7 minuuttia, mikä tarkoittaa, että päivä aina hieman pidempi kuin yö. Tämä heijastaminen (refraktio) saa aikaan myös sen, että päivänvalo on oikeasti aika, jolloin auringon korkeus on yli -0,83333... astetta, ja sen, että yöttömän yön esiintymisalue ulottuu noin 50 kaariminuuttia pohjoisen napapiirin eteläpuolella ja saman verran eteläisen napapiirin pohjoispuolelle. Kuten myös sen, että kaamoksen esiintymisalue alkaa vasta noin 50 kaariminuuttia pohjoisen napapiirin pohjoispuolella ja saman verran eteläisen napapiirin eteläpuolella. --40bus (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 22.31 (EET)[vastaa]

March ja September eqinoxit ovat siis eri asiat kuin kevät- ja syyspäiväntasaus? Miksi sitten Autumnal ja Spring equinoxitkin ovat täsmennyssivuja, jotka ohjaavat noihin March ja September eqinoxeihin? Luurankosoturi ✉️ 4. joulukuuta 2024 kello 22.45 (EET)[vastaa]

Eivät ole eri asia. "March equinox" on "kevätpäiväntasaus" pohjoisessa, koska silloin meillä kevät. Eteiläisellä puollella on silloin syksy, joten "March equinox" on siellä "syyspäiväntasaus". --Farma3110 (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 22.52 (EET)[vastaa]

Tulee mieleen että astronominen yö määritellään erikseen. Sillä voisi ainakin leikisti olla oma tasauksensa. -- Cimon Avaro 6. joulukuuta 2024 kello 07.20 (EET)[vastaa]

Ovat sama asia. Seisaus-artikkeleissa tuo on fi-wikissäkin selitetty, että kun meillä talvipäivänseisaus, se on kesäpäivänseisaus eteläisellä pallonpuoliskolla (December solstice) ja sama toisinpäin (June solstice). Tasaus-artikkeleissa fiwikissä ei näköjään ole selvennetty, että niissä myös kun meillä on kevätpäiväntasaus, on eteläisellä pallonpuoliskolla syyspäiväntasaus (March equinox) ja sama toisinpäin (September equinox). Eli ei varsinaisesti ole tarvetta omille artikkeleille. Fi-wikissä (ja suomen kielessä yleensä) ne on pallonpuoliskoille subjektiivisesti nimetty kyseisen vuodenajan mukaan. Englanniksi ne on "täsmällisemmin" kuukauden mukaan nimetty. --Farma3110 (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 22.42 (EET)[vastaa]

Ok, mutta June ja December solsticet ovat kuitenkin eri asiat kuin kesä- ja talvipäivänseisaukset? Luurankosoturi ✉️ 4. joulukuuta 2024 kello 22.48 (EET)[vastaa]

Ei kun sama juttu nekin. 40busin aloitukseen lisäämässä taulokossa näkee hyvin miten equinoxeja ja solsticeja nimitetään eri pallonpuoliskoilla, koska niissä on eri vuodenajat niiden aikana. --Farma3110 (keskustelu) 4. joulukuuta 2024 kello 22.57 (EET)[vastaa]

Ks. Keskustelu:Talvipäivänseisaus ja Keskustelu:Kesäpäivänseisaus. Se, mitä 40bus pitänee ongelmana, on se, että noita artikkeleita on käsitelty liikaa pohjoisen pallonpuoliskon näkökulmasta. Alussa on selitetty tapahtuma, mutta sen jälkeen on alettu kirjoittaa liki pelkästään pohjoisen pallonpuoliskon näkökulmasta (Suomi-näkökulma?) asiaa ja eteläinen pallonpuolisko sivuutettu oikeastaan täysin. Jos minä etsin tietoa aiheesa "Kesäpäivänseisaus", odotan lukevani tekstiä sen täsmällisestä aiheesta eli siitä hetkestä yleisesti, kun päivä on pisimmillään. Pohjoisen pallonpuoliskon näkökulmasta tämä hetki on, kun Auringon deklinaatio on suurimmillaan, koska pohjoiseen siirtyessään deklinaatio kasvaa. Eteläisen pallonpuoliskon näkökulmasta puolestaan tämä hetki on silloin, kun Auringon deklinaatio on pienimmillään, koska etelään päin siirtyessään deklinaatio laskee. Eli Kesäpäivänseisauksesta kertova artikkeli tulisi kirjoittaa niin, että se käsittelee aihetta yleisesti, eikä sitä päivänseisausta, joka on kesäkuussa.--37.33.141.79 6. joulukuuta 2024 kello 00.52 (EET)[vastaa]

Totta artikkeleissa on käsitelty noita pääosin pohjoisen pallonpuoliskon osalta. Onhan se tietysti hieman ongelmallista, mutta toisaalta suomen kielen vaikustusalue on erittäin vahvasti pohjoisella puolella palloa. Siksi suomeksi melkein aina pätee "kesäpäivänseisaus" = "June solstice". Luultavasti yleisimmin lukija hakiessaan "kesäpäivänseisaus" etsiikin tietoa juuri kesäkuun päivänseisauksesta. Koska suomeksi ei (käsittääkseni?) kovin yleisesti käytetä esimerkiksi termiä "kesäkuun päivänseisaus", en tiedä palvelisiko sellaisen käyttö Wikipediassa lukijaa merkittävästi. Ehkä ainakin seisaus- ja tasaus-artikkeleissa heti alussa voisi enemmän painottaa, että suomenkielisellä sanalla viitataan yleensä tilanteeseen pohjoisen pallonpuoliskon näkökulmasta mutta että sana tarkoittaa myös eteläisen pallonpuoliskon kannalta katsottuna eri tilannetta. Hyvin toteutettuna erilliset kuukauden mukaan nimetyt artikkelit voisivat tietysti myös selventää lukijalle tuota sanojen monitulkintaisuutta. --Farma3110 (keskustelu) 6. joulukuuta 2024 kello 01.53 (EET)[vastaa]

Ottawan miina-aloite tulee olemaan nopeiten 50 000 kansalaisen elektronisen allekirjoituksen kerännyt. Mutta mikä oli nopein ennen sitä? Suomenkielinen Wikipedia ei tiedä. Eniten kannatusta sai tasaärvoinen avioliitto laki. -- Cimon Avaro 6. joulukuuta 2024 kello 18.34 (EET)[vastaa]

En tiedä. Muutamia muistan, jotka saivat melko nopeasti minimimäärän, mutta keräystä jatkettiin minimimäärn jälkeenkin.--MAQuire (keskustelu) 6. joulukuuta 2024 kello 19.27 (EET)[vastaa]

Onko Espanjan sisällissodan veteraaneja vielä elossa? 46.132.65.92 7. joulukuuta 2024 kello 06.56 (EET)[vastaa]

Ilmeisesti ainakin pari on. Englanninkielisen Wikipedian artikkelin en:List of last surviving veterans of military insurgencies and wars mukaan kansallismielisten (Francon joukkojen) puolella taistelleista olisi ilmeisesti elossa enää yksi, 107-vuotias Eulogio Dorta (tässä hänen viime vuonna antamansa haastattelu englanninkielisellä sivulla). Tasavaltalaisten puolella taistelleista on elossa vielä ainakin 104-vuotias es:Miquel Morera i Darbra. Tasavaltalaisia tukeneiden kansainvälisten prikaatien sotilaista viimeinen oli vuonna 2021 kuollut Josep Almudéver Mateu, josta on täällä artikkeli suomeksikin. --Risukarhi (keskustelu) 7. joulukuuta 2024 kello 15.48 (EET)[vastaa]

Miksi kondomit ovat niin pitkiä että ne voivat peittää koko siittimen? -Jos sen tarkoitus on hoitaa ehkäisyä, eikö lyhyempikin rakenne riittäisi koska sperma erittyy terskasta virtsaputken kautta? -Ehkä kyseessä on varmuuden maksimointi? --Aguilus (keskustelu) 7. joulukuuta 2024 kello 13.48 (EET)[vastaa]

Kondomien tarkoitus on myös ehkäistä sukupuolitauteja jolloin se, että se suojaa isomman alueen on hyödyllistä. Lisäksi se, että kondomi on pidempi autta sen pysymistä paikoillaan. --Zache (keskustelu) 7. joulukuuta 2024 kello 14.54 (EET)[vastaa]

Olen ollut siinä uskossa että suihinottoa varten on kärkikondomeita. Muuten yhdyn ylläolevaan. -- Cimon Avaro 7. joulukuuta 2024 kello 17.11 (EET)[vastaa]

Sattuneesta syystä tuli tilanne että toivotin tuntemattomalle ihmiselle hyvät joulut, ja sain vastaukseksi etteivät kaikki vietä joulua. Syy jäi avoimeksi tilanteesta johtuen, mutta heräsi kysymys, miten suomalainen elämänkatsomukseltaan ateisti suhtautuu jouluun, kun läpikaupallinen joulu kaatuu päälle joka askeleella? Joulupukki on aika pakanallinen ilmiö, ja sana joulukaan ei ole taustaltaan kristillinen, mutta itse joulu on. Herättäkääkö se kylmiä väristyksiä? Vai voiko ateistikin viettää joulua hyvällä omallatunnolla? Ateistisessa Neuvostoliitossa se kiellettiin. --abc10 (keskustelu) 13. joulukuuta 2024 kello 15.52 (EET)[vastaa]

Jehovan todistajat eivät myös vietä joulua, eivätkä syntymäpäiviäkään. --Linkkerpar^keskustelu 13. joulukuuta 2024 kello 15.56 (EET)[vastaa]

Niin, eivätkä muslimit eivätkä monet muutkaan, joiden viettämättömyys on selkeämpi ja melkein näkyy päälle, siksi lähinnä nyt tuli mieleen tämä ateistikysymys. --abc10 (keskustelu) 13. joulukuuta 2024 kello 16.02 (EET)[vastaa]

Eipä heti tule mieleen, että viittaamassasi läpikaupallistuneessa joulunvietossa olisi merkittävästikään tunnustuksellista uskonnollista ainesta. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 13. joulukuuta 2024 kello 16.39 (EET)[vastaa]

Jenkkien höpinöitä. Iivarius (keskustelu) 13. joulukuuta 2024 kello 17.49 (EET)[vastaa]

Ateistin jouluko? --abc10 (keskustelu) 13. joulukuuta 2024 kello 18.17 (EET)[vastaa]

Yksi veto on viettää Festivusta. -- Cimon Avaro 14. joulukuuta 2024 kello 17.51 (EET)[vastaa]

Aika vähän "keskimääräisessä" suomalaisessa joulun vietossa on mitään kristillistä. Toki riippuu tietenkin henkilöstä/perheestä, miten painottavat mitäkin elementtiä. Samoin riippuu ateistista, miten suhtautuu jouluun. Tiedän, että jotkut "tiukkapipoisimmat" kieltäytyvät suunnilleen myöntämästä koko joulun olemassaoloa. Kokemukseni (sekä henk.koht. että tuttavapiiristä saamieni tietojen) perusteella kuitenkin suomalaisista ateisteista taitaa enemmistö viettää joulua "jotenkin". Esimerkiksi minulle kyllä joulukinkku maistuu. Juuri nämä jouluruuat ja varsinkin lapsiperheissä joululahjat lienevät yleisimpiä tapoja. Jotkut ateistit kertovat viettävänsä joulua jonkinlaisena talventaittumisen juhlana, kun pimein aika vuodesta on ohi. Tällä lienee jokin historiallinenkin tausta, vaikken itse ole asiaan oikein perehtynyt. Osa taas sanoo joulunvieton olevan vain lapsuudesta opittu tapa, josta ei osaa luopuakaan: pitää vain saada kerran vuodessa sitä lanttulaatikkoa - eihän se kristinuskoon liity mitenkään.

Ateistien osuus suomalaisisita kuitenkin koko ajan vähitellen kasvaa (ja samalla kristittyjen vähenee), mutta eipä tuo joulun merkitys suomalaisessa kulttuurissa kokonaisuudessaan kyllä minkäänlaisia hiipumisen merkkejä ole osoittanut. Sisältöpainotukset vain ehkä muuttuvat. Makevonlake (keskustelu) 14. joulukuuta 2024 kello 08.44 (EET)[vastaa]

Varmaan suurin osa kirkkoihin tms. kuulumattomattomista ei ole tunnustavia ateisteja vaan samanlaisia tapa-ateisteja tai muuten vain mihinkään uskonnolliseen yhteisöön kuulumattomia kuin tapakristityt, jotka nyt vain enempiä ajattelematta kuuluvat johonkin kristilliseen kirkkoon. Kysymykselläni tarkoitin niitä, joilla on tietoinen ateistinen elämänkatsomus. Mutta heilläkin on varmaan monenlaista suhtautumista, eikä joku kristillissävyinen joululaulu välttämättä pahenna heidän mieltään vaan he näkevät sen perinteenä. Parikymppisenä perinteistä haluaa eroon mutta iän myötä monet näkevät niissä arvoa. Nuorena pitää olla radikaali ja vanhana konservatiivi, eikö? --abc10 (keskustelu) 14. joulukuuta 2024 kello 21.10 (EET)[vastaa]

Joo, ihan siis "vakaumuksellisista ateisteista" minäkin tuossa aiemmassa kommentissani ainakin tarkoitin puhua. Nimenomaan noin, että suhtautumista on monenlaista. Tuskinpa on mahdollista (tai ainakaan kovin tarkoituksenmukaista) tehdä mitään yleistyksiä, että miten "ateistit keskimäärin" suhtautuvat. Makevonlake (keskustelu) 14. joulukuuta 2024 kello 21.29 (EET)[vastaa]

Luultavasti tosiaan siihen, että ei ajattele jonkun uskontokunnan jumalan tai jumalien olevan olemassa ja vaikuttavan maailman kulkuun, harvemmin liittyy erityistä tunnustuksellisuutta tai säännöllisesti toistettavia riittejä. Mitä kysymykseesi tulee, niin eipä ole erityisen tarkkaa kuvaa, mitä tunnustuksellisten kristittyjen joulunviettomenoihin nykyään kuuluu ja ovatko ne eri liikkeissä erilaisia. Oletan, että jouluaamun kirkossakäynti ainakin niillä, jotka toimivat valtakirkon sisällä. Eli siinä mielessä niitä ei tule myöskään sillä tavalla mietittyä, että olisi tarpeen arvottaa. Wikipedian kannalta taas tulee mietittyä sellaista, että tällä hetkellä näyttää olevan menossa eri paikkakuntien uskonnollisuutta (lähinnä kristinusko) koskevien artikkelien rakentaminen. Herätysliikkeiden osalta päälähde on vuodelta 1981, eli se kuvaa väkisinkin jo mennyttä maailmaa. Onkohan aiheesta olemassa uudempaa kunnollista lähdettä? Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 12.15 (EET)[vastaa]

-Jos ihmisellä on nälkä, hän haluaa syödä, ehkä, juodakin.

-ok

-Entä jos ihmisen elimistö on ylivarautunut syömisestä tai ns. kylläisyydestä niin ilmeneekö se peräaukon kutinana?

-en en kehdannut aloittaa tätä keskustelua muulla nimellä. --Aguilus (keskustelu) 14. joulukuuta 2024 kello 01.38 (EET)[vastaa]

Tuo Kihomato#Kihomatotartunta ainakin aiheuttaa sellaista. Siitä pääsee eroon aika helposti apteekissa myytävällä lääkkeellä. --Linkkerpar^keskustelu 14. joulukuuta 2024 kello 02.38 (EET)[vastaa]

ei kyse ole siitä. kiitos kommentista kuitenkin. --Aguilus (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 23.42 (EET)[vastaa]

Liekö kyse perämäpukamasta. Ipr1 (keskustelu) 30. joulukuuta 2024 kello 09.53 (EET)[vastaa]

-nähty --Aguilus (keskustelu) 3. tammikuuta 2025 kello 22.04 (EET)[vastaa]

Aikoinaan tuli kysyttyä että onko tekoälyllä täällä Wikipediassa muokkaus sallittua? Silloin vastaus oli ehdoton "nou nou". Nykyään näyttäisi olevan sallittua jos ihminen oikolukee tekstin ennen tallentamista. Mikä on virallinen kanta tähän asiaan? 2001:14BA:A004:5200:B297:D320:F00D:7A85 14. joulukuuta 2024 kello 23.27 (EET)[vastaa]

Tekoälyn tekemää tekstiä ei voi lisätä artikkeliin, jos sitä ei voi itse lähteistää. Tekoälyä voi kyllä käyttää muuhunkin, mutta sen tuotos pitää aina tarkistaa. Luurankosoturi ✉️ 15. joulukuuta 2024 kello 00.53 (EET)[vastaa]

On olemassa Ohje:Kielimallit, josta löytyy ohjeita tekoälyn käyttöön. Tekoälyn soveltuvuus aiottuun tehtävään täytyy osata arvioida eikä tekoälyn luomaa tekstiä edes muokattuna suositella käytettäväksi. Artikkelin tiedot pitäisi tarkistaa luotettavista lähteistä. Joka tapauksessa muokkaaja on vastuussa muokkauksistaan ja tekoälyn käyttämisestä tulisi mainita yhteenvedossa.--Puppe100 (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 08.37 (EET)[vastaa]

Ainakin jos Chat-GTP:n tekoälyltä kysyy jotain faktakysymyksiä, niin se erittäin usein jaarittelee ihan mistä aiheesta tahansa ihan täysin hallusinoitua diipadaapaa. Joistain aiheista sinne ehkä on saatettu syöttää tarkemmin tietoa, mutta kun ei koskaan voi tietää mitä sinne on satuttu syöttämään, niin näkisin, että sitä ei tulisi käyttää minkäänlaiseen faktakysymyksiin vastaamiseen. Käännöksiä kielestä toiseen se näyttäisi osaavan tehdä ainakin paremmin kuin google kääntäjä, mutta epäilemättä konekäännöksissäkin se on ihmiskäyttäjä joka lopulta vastaa koneavusteisista muokkauksista ja niiden paikkansapitävyydestä. --Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2024 kello 15.19 (EET)[vastaa]

Nyt kun Mclaren voitti ensimmäisen valmistajien sarjan mestaruuden siitten kauden 1998, niin onko se uusi ennätys pisin aika kahden mestaruuden välillä F1-tallilla (26 vuotta)? Ja jos joskus aikanaan Ferrari tai Williams voittavat valmistajien mestaruuden, niin siirtyykö kyseinen ennätys jommallekummalle tallille? Millä F1-tallilla on muuten nimissään ennätys pisin aika kahden kuljettajien maailmanmestaruuden välillä? 109.240.96.88 16. joulukuuta 2024 kello 09.48 (EET)[vastaa]

Eiköhän tuo tieto ole löydettävissä asiaa käsittelevien Wikipedia-artikkelien taulukoista. --Lax (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 12.24 (EET)[vastaa]

Kyllä, 26 vuotta kahden valmistajan mestaruuden välillä on ennätys. Ennätykset on tehty rikottaviksi: Tällä hetkellä Ferrari on voittanut viimeksi 16 vuotta sitten, Williams 27 vuotta sitten, Lotus 46 vuotta sitten... Pisin väli tallilla kuljettajien mestaruuksien kanssa on Ferrarilla: 21 vuotta 1979–2000 (Scheckter–Schumacher) --Vnnen (keskustelu) 16. joulukuuta 2024 kello 20.38 (EET)[vastaa]

Itse asiassa, jos katsotaan että tämä nykyinen Mercedes-talli on sama Mercedes, jolla Juan Manuel Fangio voitti mestaruuden vuonna 1955 ja kun talli perustettiin uudelleen 2010 luvulla ja Hamilton voitti mestaruuden Mercedeksellä vuonna 2014, niin siinä on 59 vuoden väli kahden kuljettajien mestaruuden välillä, mikäli olettaisi, että molemmat ovat sama Mercedez Benz nimellä ajanut talli F1-historiassa. --109.240.96.88 17. joulukuuta 2024 kello 08.53 (EET)[vastaa]

Miten suomessa käytetään Š- ja Ž- kirjaimia? Ainakin nimissä ja sanoissa kuten šakki, maršrutka, šokki, bolševikki jne. käytetään Š-kirjainta, mutta entä Ž sitten? Se esiintyy ainakin <dž>- kirjainyhdistelmässä esim. sanoissa džonkki ja maharadža, sekä nimissä, joissa myös yksinään. Kuten esim. Brežnev. Mutta onko suomessa yhtään erisnimestä johtamatonta yleisnimeä, jossa Ž on yksinään, eikä d:n kanssa? --40bus (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 14.28 (EET)[vastaa]

Ainakaan en suomen kielen sanalistasta sellaisia löytänyt. Kaikki ž-kirjaimen sisältävät sanat ovat Azerbaidžan- tai Brežnev-johdoksia sekä sanat džonkki, maharadža ja radža. --Qwerty12302 (kesk | muok) 19. joulukuuta 2024 kello 19.10 (EET)[vastaa]

Miksi sanoja jargon, journalismi, jihadisti, bridge, jockey jne. ei kirjoiteta Ž:lla, vaikka ne tulevat /ʒ/- tai /d͡ʒ/- äänteen sisältävistä sanoista? Ainakin toivoisin Š- ja Ž-kirjainten käytön lisääntyvän tulevaisuudessa, niin että näitä kirjaimia käsiteltäisiin aakkosjärjestyksen kannalta omina kirjaiminaan ja ne olisivat kaikissa näppäimistöissä. --40bus (keskustelu) 19. joulukuuta 2024 kello 23.15 (EET)[vastaa]

Suomen kieli on ennen vanhaan ollut hyvä sopeuttamaan lainasanoja äännejärjestelmäänsä. Ei nykyään, džiisus. Iivarius (keskustelu) 20. joulukuuta 2024 kello 00.11 (EET)[vastaa]

Miksi juhannus siirrettiin joka vuosi lauantaina vietettäväksi? Silloinhan lauantait olivat enimmäkseen työpäiviä, joten eihän se, toisin kuin myöhempi loppiaisen siirto, lisännyt työpäiviä. 109.240.36.245 20. joulukuuta 2024 kello 09.06 (EET)[vastaa]

Esimerkiksi [9] täällä on selitetty:

"Juhannus siirtyi nykyiselle paikalleen viikonloppuun vuonna 1955, sitä ennen Suomessa vietettiin juhannusta viikonpäivästä riippumatta aina 24. kesäkuuta 1950-luvulle saakka. Juhannus oli niin sanottu liikkuva kirkkopyhä. Se sai ollakin näin rauhassa, kunnes työmarkkinajärjestöt tekivät aloitteen juhannuksen siirtämisestä viikonloppuun. Miksikö? Työmarkkinajärjestöt halusivat työviikosta yhtenäisen. Kirkko myöntyi maallisen vallan tahtoon ja sitten vuodesta 1955 alkaen kirkkolaki on määritellyt, että juhannuspäivä on kesäkuun 19. päivän jälkeinen lauantai. Käytännössä juhannuspäivä osuu 20.–26.6. väliselle ajalle, Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen historiaa tutkineen, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön erikoistutkija Tapio Bergholmin mukaan hengellisen ja tuotannollisen elämän kompromissi syntyi Suomessa jo 1950-luvun alussa, vaikka siirto tapahtuikin vasta 1955. Samalla siirrettiin muitakin liikkuvia juhlapyhiä juhannuksen lisäksi. Marian ilmestymispäivä siirtyi sunnuntaiksi, kun juhannuspäivää siis vietetään aina lauantaisin. Kirkko ei kuitenkaan jäänyt täysin nuolemaan näppejään. Kirkko sai hyvitykseksi kokonaan uuden kirkkopyhän, pyhäinpäivän, loka-marraskuun vaihteeseen." --Ville Siliämaa (keskustelu) 20. joulukuuta 2024 kello 09.14 (EET)[vastaa]

Kyllä pyhäinmiestenpäivä on ollut pyhäpäivä satoja vuosia. Vuonna 1955 se vain siirtyi lauantaihin sunnuntailta, johon oli siirretty Suomessa ja Ruotsissa 1772 ja sai sukupuolimainintaa sisältämättömän nimen pyhäinpäivä. –Kommentin jätti 86.115.109.69 (keskustelu) 20. joulukuuta 2024 kello 10.05

Olen sen verran ottanut selvää, että tuplapalkka juoksee tai on ainakin juossut:

• sunnuntaisin
• pyhisin
• yleensä myös joulu- ja juhannusaattoisin.

Tähän liittyen kysymyksiä:

• Jos sunnuntaille osuu muukin pyhä, onko tällöin tullut kolmin- tai nelinkertainen palkka?
• Onko kauppojen aukiolojen vapautuksen myötä myös jotakin noista lisistä lievennetty?

Tuossa yksi vuosi nimittäin huomasin, että kun Cittari on normaalisti sunnuntaisin auki 8–23, kun oli sunnuntai ja 25. joulukuuta, kauppa olikin auki vain 8–17.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 25. joulukuuta 2024 kello 20.45 (EET)[vastaa]

Ai niin ja sitten joidenkin kellonaikojen jälkeen alkoi juosta iltalisät ja jonkin toisen kellonajan jälkeen yölisät. Mitkä nämä kellonajat ovat?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 25. joulukuuta 2024 kello 20.49 (EET)[vastaa]

Nää on eri työehtosopimuksissa erilaisia. Jotkut saa lauantaisinkin lisiä ja jotkut saa aattopäivistä tuplapalkkaa kello 14 jälkeen jne. Ei pysty antamaan kaiken kattavaa vastausta. Korkki74 (keskustelu) 25. joulukuuta 2024 kello 21.12 (EET)[vastaa]

Aivan niin. Työehtosopimukset ovat sisällöltään erilaisia. Sopimusliittojen verkkosivuilta löytyy yleensä voimassa oleva työehtosopimus, jota voivat kaikki tarkastella. Työkaikalaissa [10] §20 on selostettu yleisesti ja pääosin pääosin vain lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä maksettavat korotukset. Joulupyhät ovat kauppojen aukiolossa olleet tavallisesta sunnuntaista poikkeavia. Niissä on myös paikkakuntakohtaista vaihtelua.-- Htm (keskustelu) 25. joulukuuta 2024 kello 23.18 (EET)[vastaa]

Se on ainakin varmaa, että mitään kolmin- saati nelinkertaisia palkkoja ei tule. -2001:999:60C:3FBF:7CF8:D1C4:6D1F:8784 26. joulukuuta 2024 kello 10.57 (EET)[vastaa]

Hei. Minulla on LG:n DVD/VHS laite, jossa on viime aikoina ilmennyt seuraava ongelma. Sen jälkeen kun nauha on kelattu ihan alkuun, niin syystä tai toisesta se ei suostu heti pyörittämään nauhaa eteenpäin kun painaa playta ja sylkee kasetin ulos. Mutta sitten kun saa kelattua nauhaa aavistuksen eteenpäin, niin sitten se alkaa toimimaan kun painaa playta. Haluaisin tietää mistä moinen johtuu, että onko siinä laitteessa joku turvamekanismi päällä, joka estää pyörittämästä nauhaa eteenpäin sen jälkeen, kun kasetti on kelattu alkuun asti. Ei yleensä VHS laitteessa ole moista vikaa vaan sen tulisi heti playn jälkeen pyörittää nauhaa eteenpäin siitä huolimatta oli nauha alussa tai lopussa? 193.210.201.66 29. joulukuuta 2024 kello 09.36 (EET)[vastaa]

VHS-laite on hyvin monimutkainen mekaaninen apparaatti ja herkkä mekaaniselle kulumiselle ja likaantumiselle, mekanismien häiriöille ja jumitukselle. Nauhaa pyritään pitämään sopivalla kireydellä nauhan suhteen viistossa vinhasti pyörivää kuvapäätä vasten. Nauhaa vasten on jousipainotteinen rulla, joka säätelee nauhan kireyttä. Tässä mekanismissa on yleensä tunnistus, joka laukeaa nauhan jumitellessa kasetissa - tai nauhan tullessa loppupäähän.

Syitä alkupäässä laukeamiseen voi olla monia:

• Kasetti on tiukka, nauha ruttuinen tai huonosti kelaantunut tms
• Jousivoima on vähentynyt ja tunnistus on liian herkällä - esim jousi kuoleentunut
• Mekanisti on likaantunut, siksi tulee nauhan kuljetuksen häiriöitä. Syynä usein huonepölyn ajautuminen mekanismiin.
• Nauhan kelauksessa on häiriöitä (kelausvoiman ja nopeuden säätelyssä)

Yleensä nämä toimintahäiriöt esiintyvät aluksi ääritilanteissa. Yksi ääritilannehan voimien ja nopeuksien osalta on nauhan alussa se, että

• toisen tyhjän kelan halkaisija on hyvin pieni ja
• toisen täyden kelan halkaisija on maksimaalinen

Ja usein häiriöt nauhureissa alkavat pitkillä kaseteilla, joissa joudutaan ääritilanteisin. Ekstra-pitkät äänikasetit olivat ihan maailmanlopun keksintöjä... Aulis Eskola (keskustelu) 29. joulukuuta 2024 kello 11.40 (EET)[vastaa]

Vielä turvallisuushuomautus: Älä avaa nauhuria ja tutki laitteen toimintaa virrallisena, jos et ole elektroniikka-alan ammattilainen!

Tuollaisen häiriön huolto vaatii yleensä koeajoa mekanismi auki. Muuten varsinaista syytä on hyvin vaikeaa keksiä - sen verta moninainen mekanismi on. Korjauksen jälkeen pitää vielä seurata mekanismin toimintaa eri tilanteissa, jotta voi varmistua toimenpiteiden tepsineen. Aulis Eskola (keskustelu) 29. joulukuuta 2024 kello 11.47 (EET)[vastaa]

Aiheeseen liittyvä jatkokysymys. Onko vika laitteessa tai nauhassa, jos tekstistysten kohdalla kuva alkaa lipisemään tai vääristymään nauhaa katsottaessa? VHS-nauhoissa on automaattisesti suomenkieliset tekstitykset niin epäilisin, että laitteen tunnistimessa saattaisi olla vikaa, jos se aiheuttaa kyseisen edellämainitun asian. Nauha itsessään on kunnossa, mutta mistä tämä kuvan muuttuminen tekstitysten kohdassa aiheutuu? --193.210.201.66 31. joulukuuta 2024 kello 08.42 (EET)[vastaa]

Varmaankin tracking-ongelmaa (raidanseuranta)... Googlaa sillä. Joissakin nauhurimalleissa tuohon on jopa manuaalisäätö. Aulis Eskola (keskustelu) 31. joulukuuta 2024 kello 10.10 (EET)[vastaa]

Vieläkö on jossakin myynnissä niitä vanhoja VHS puhdistuskasetteja, joissa oli se aukko kasetin ylälaidassa, johon laitettiin jotakin puhdistusainetta, mikä ilmeisesti sitten nauhaa pyörittäessä puhdisti VHS laitteen sisältäpäin. Ehkä se myös auttaisi tähän raidanseurantaongelmaan? --193.210.192.240 3. tammikuuta 2025 kello 10.59 (EET)[vastaa]

Kuukkeli: "VHS puhdistuskasetti" tai "VHS puhdistusnauha" Aulis Eskola (keskustelu) 3. tammikuuta 2025 kello 15.26 (EET)[vastaa]

Elon Musk kirjoitti X:ssä wikimedia foundation käyttäneen 50 miljoonaa DEI aiheisin. Onko totta? Jos on, niin osaako joku linkata mitä tällä rahalla saatiin? Sjmantyl (keskustelu) 30. joulukuuta 2024 kello 09.18 (EET)[vastaa]

Ei käyttänyt. Säätiön budjetissa kyllä on kohdat "Safety & Inclusion" ja "Equity", joihin käytettiin noin 50 miljoonaa, mutta nämä eivät varsinaisesti tarkoita DEI-aiheita. Jos siis määritellään DEI siten, miten se yleensä määritellään. Sillähän viitataan yleensä henkilöstöpolitiikan tasa-arvoisuuteen. Säätiön rahankäytössä tuon Safety & Inclusion -kohdan alla on esimerkiksi suojella Wikipedia-projektia kaikilta ulkoisilta uhilta. Ei siis liity DEI-politiikkaan mitenkään. Lähde mm: [11] --PtG (keskustelu) 30. joulukuuta 2024 kello 09.40 (EET)[vastaa]

Eli 'Equity':n käytettiin vain 31.2M$? Equity kuulostaa omaan korvaan DEI aiheelta. Jos ei ole, niin osaako joku sanoa mikä ero näissä on? Sjmantyl (keskustelu) 30. joulukuuta 2024 kello 09.47 (EET)[vastaa]

Se riippuu aika paljon siitä, miten haluaa sanat määriteltävän. DEI on yleensä viitannut siihen, että yrityksissä/organisaatioissa on pyritty omassa työvoimassa ja henkilöstöpolitiikassa monimuotoisuuten ja sen tukemiseen. Säätiön projekteissa puolestaan puhutaan erilaisista projekteista ja alueellisten hubien perustamisesta, joilla toki mm. pyritään nostamaan aiheita ja yhteisöjä, jotka eivät yleensä ole päässyt esille. Toki mukana on myös saman otsikon alla erilaisia yhteistöitä kirjastojen, oppilaitosten ja museoiden kanssa (täältä näkee: Wikimedia). Jos laskee kaikenlaiset yritykset tasa-arvoiseen maailmaan DEI-asioiksi, niin joo niitäkin on siellä mukana. Mutta ei tuo henkilöstöpolitiikkaan liity. --PtG (keskustelu) 30. joulukuuta 2024 kello 10.25 (EET)[vastaa]

Wikimedia on globaali projekti - alusta tukee 538 kieltä ja Wikipedia itse on saatavilla 353 kielellä. Organisaation ydinstrategiaan kuuluu 'Knowledge equity'. Jonkinnäköisen yleiskäsityksen siitä mihin rahaa käytetään näkee tästä. Käytännön tasolla se näkyy myös hankkeissa kuten d:Wikidata:Wiki Mentor Africa, technology council, m:Small wiki toolkits, Wikigap .... WMF:n budjetti keskittyy vahvasti yhteisöjen tukemiseen (noin 20M$ ilman Wikidataa). Tämä sisältää maailmanlaajuiseest paikallisten yhdistysten kuten Wikimedia Suomen, Eestin, Ruotsin, Brasilian ja Singaporen jne.. saamat vuosiavustukset. Sellainen käytännön huomio myös, että monimuotoisuus ja osallisuus eivät ole WMF:lle jälkikäteen lisättyjä tavoitteita, vaan ne ovat olleet organisaation ydinarvoissa alusta lähtien. Tämä heijastuu myös organisaation rakenteessa - WMF:llä on todennäköisesti ihan kärkipääässä top10 internetsivustoissa mitä tulee siihen paljonko on naisia ja vähemmistöjen edustajia teknisissä ja johtotehtävissä. --Zache (keskustelu) 30. joulukuuta 2024 kello 13.56 (EET)[vastaa]

Näkeekö jostain paljonko naisia ja vähemmistöjen edustajia on teknisissä ja johtotehtävissä wikipediassa? 193.166.253.150 30. joulukuuta 2024 kello 15.05 (EET)[vastaa]

Tässä on m:Wikimedia Foundation/Organizational chart johtotehtävissä olevat. --Zache (keskustelu) 30. joulukuuta 2024 kello 18.00 (EET)[vastaa]

En löydä heidän etnisyyttä tai heidän vähemmistöstatustaan tuolta. Sjmantyl (keskustelu) 31. joulukuuta 2024 kello 12.01 (EET)[vastaa]

Ehkä niissä ei ole mitään löytämistä. Wikipedia on monikielinen hanke, jossa on muokkaajia maapallon joka kolkasta. Säätiön työntekijät on valittu erilaisiin tehtäviin eikä ilmeisestikään varsinaisesti erityisesti edustamaan jotain etnistä ryhmää tai vähemmistöä. Tuolla sivulla on kuitenkin jokaisesta nimi, tehtävä ja useimmista foto. Säätiö suojelee Wikipedian eri hankkeiden muokkaajien identiteettiä ja turvallisuutta. Ehkä sama suojeleva asenne kohdistuu myös henkilökuntaan.- Htm (keskustelu) 31. joulukuuta 2024 kello 12.15 (EET) (edit)-Htm (keskustelu) 31. joulukuuta 2024 kello 12.17 (EET)[vastaa]

Huh... Olispa aika hurjaa tietosuojan kantilta, jos Wikimedia alkais julkistaa yksilöiden etnisyyttä, seksuaalista suuntautuneisuutta, vakaumuksia yms! Toivottavasti sellaista ei koskaan tehtäisi :| Aulis Eskola (keskustelu) 31. joulukuuta 2024 kello 12.28 (EET)[vastaa]

Millä nimellä kutsutaan naispuolista presidenttiä tai presidentin vaimoa?

• "presidentinna"
• "presidentitär"
• jokin muu?

Vai onko noille erikseen olemassa nimityksiä?--37.33.160.37 3. tammikuuta 2025 kello 19.02 (EET)[vastaa]

Naispuolista presidenttiä kutsutaan presidentiksi. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 3. tammikuuta 2025 kello 19.12 (EET)[vastaa]

Presidentin vaimo on ainakin ensimmäinen nainen. En tiedä onko missään käytetty termiä ”presidenttitär”, kun on joskus käytetty ”opettajatarta” yms. Luurankosoturi ✉️ 3. tammikuuta 2025 kello 19.21 (EET)[vastaa]

Nuo kaikki eri ammattien -ttaret ja -ttäret ovat yleensä olleet kyseisen ammatin harjoittajia, jotka ovat naisia. Tarja Halosen presidenttiaikana -tar/tär -sananmuodostus oli jo jäänyt vähemmälle käytölle, joten häntä ei kutsuttu presidenttittäreksi, joka olisi ollut wanhojen aikojan mukainen puhuttelunimi. Käsittääkseni -tar/tär ei ole tarkoittanut ollenkaan ko. ammatin harjoittajan vaimoa. Rovastin vaimo on ruustinna. Suomessa ei ole ollut ensimmäisiä naisia, ainakin Sylvi Kekkosesta puhuttiin vielä maan äitinä, mutta eipä enää hänen jälkeensä tulleista.-- Htm (keskustelu) 3. tammikuuta 2025 kello 19.43 (EET)[vastaa]

Okei, eli kun luen tätä keskustelua, huomaan, että päätelmäni "presidentinnasta" presidentin vaimona tai naispuolisesta presidentistä olivatkin täyttä huttua.--37.33.160.37 4. tammikuuta 2025 kello 11.26 (EET)[vastaa]

Jäi kait kirjaimia pois presidentin(LIN)nasta?! Aulis Eskola (keskustelu) 4. tammikuuta 2025 kello 12.07 (EET)[vastaa]

Ensimmäinen nainen on käytössä sikäli kuin tiedän vain Yhdysvalloissa, siten että hänellä on organisaatiossa virallinen asema. Suomessa tai muuallakaan tasa-arvon maissa ei sellaisia titteleitä ole. Jossakin lehtijutussa oli menneellä viikolla "ensimmäinen rouva". Minusta "presidentin puoliso" on kaikkein asiallisin titteli ja sukupuolineutraali. --abc10 (keskustelu) 4. tammikuuta 2025 kello 12.24 (EET)[vastaa]

-Jos Wikipedia printattaisiin nyt kirjaksi niin kuinka paksu tuo teos olisi? ? --Aguilus (keskustelu) 5. tammikuuta 2025 kello 20.35 (EET)[vastaa]

Artikkeleja on noin 600000. Sivuja tulis ehkä 100000 suurelta osin pikkusista artikkeleista, 100 paksua osaa kirjoina.

Mutta laatuarvioituja artikkeleja on vain noin 5000. Siitä sais muutamia kirjoja, nuo artikkelit ovat pitkiä.

Laatutaso vaihtelee hurjasti, se on ongelmamme... On myös suppeista aiheista kertovaa hyvää materiaalia, jota ei ole arvioitu koskaan. Aulis Eskola (keskustelu) 5. tammikuuta 2025 kello 23.27 (EET)[vastaa]

-Miksi niitä pitää olla niin tyrkyllä?

--Jos menet jollekin verkkosivulle niin sieltä tunkee heti vastaan jokin mainos vaikka suurin osa varsinaisen asian hamuajista ei ole yhtään kiinnostunut moisista. Pahimmillaan ne ovat myös videon kaltaisia jotta on vaikea olla ajattelematta niitä, voisiko esivalta puuttua moiseen rauhan häirintään? --Aguilus (keskustelu) 15. tammikuuta 2025 kello 10.12 (EET)[vastaa]

Ei olisi verkkosivustoja pystyssä ilman mainoksia, niillä moni sivusto pitkälti elää. Stryn (keskustelu) 15. tammikuuta 2025 kello 10.19 (EET)[vastaa]

Ei tässä kapitalistisessa yhteiskunnassa, niille ei mahda mitään. Tule mukaan tekemään yhteiskunnallista vallankumousta? Iivarius (keskustelu) 15. tammikuuta 2025 kello 10.31 (EET)[vastaa]

Oman ja yhteiskunnallisen hyödyn nimessä ajattelun siemeneksi: On sivuja jotka eivät ärsytä mainoksilla --Aguilus (keskustelu) 15. tammikuuta 2025 kello 13.53 (EET)[vastaa]

Aina voi käyttää adblockeria. Etsi selaimesta laajennukset ja siltä kohta "Hae lisää laajennuksia" tjms., sitten laitat haku kenttää Adblock Plus ja asenna se selaimeen niin mainosten tulva vähenee huomattavasti. --Linkkerpar^keskustelu 15. tammikuuta 2025 kello 13.59 (EET)[vastaa]

Voisivat olla edes älykkäämpiä. Sanon puhelimen ääressä, että ostin juuri uudet talvirenkaat, niin joka sivu mainostaa talvirenkaita.--MAQuire (keskustelu) 15. tammikuuta 2025 kello 15.28 (EET)[vastaa]

Minulla on puhelimessa FF oletusselaimena ja Adblock, ei ole pahemmin mainoksia näkynyt. Ihan sata prosenttinen ei tuokaan ole. --Linkkerpar^keskustelu 15. tammikuuta 2025 kello 15.34 (EET)[vastaa]

Oman ja yhteiskunnallisen hyödyn nimessä ajattelun siemeneksi: On sivuja jotka eivät ärsytä mainoksilla --Aguilus (keskustelu) 15. tammikuuta 2025 kello 21.38 (EET)[vastaa]

Meni niin rupattelumaiseksi niin että talvirenkaat on suositeltu fillariini mutta en ainakakaan vielä laita. --Aguilus (keskustelu) 15. tammikuuta 2025 kello 22.01 (EET)[vastaa]

Kysyin, mihin Neuvostoliitto maksoi vuokran Porkkalasta.

"Porkkalan vuokra maksettiin aikoinaan Suomen valtion kassaan."

Kuinka Neuvostoliitto saattoi sen Suomen valtiolta vuokrata, kun ei se ollut Suomen valtion vaan porkkalalaisten kiinteistön- ja maanomistajien omaisuutta?

Menikö vuokra sitten Suomen valtion kassasta niille, joilta Neuvostoliitto oli pakkotoimin vuokrannut rakennukset ja maat? 46.132.67.244 16. tammikuuta 2025 kello 04.26 (EET)[vastaa]

On yhden henkilön kanssa vääntöä, onko Schlegel säveltänyt Finlandia-hymnin vai ainoastaan tehnyt sanat virteen. Miten on? 46.132.66.233 18. tammikuuta 2025 kello 14.06 (EET)[vastaa]

Säveltäjä on Jean Sibelius.--MAQuire (keskustelu) 18. tammikuuta 2025 kello 16.32 (EET)[vastaa]

En tunne tarinaa, mutta ilmeisesti Katharina von Schlegel on 1700-luvulla kirjoittanut virsirunon, jota on laulettu yhdellä tai useammalla eri sävelmällä. Sitten 1900-luvulla joku on keksinyt, että säkeiden rytmitys eli runomitta sopii myös Sibeliuksen Finlandia-hymnin melodiaan. Monia sanoituksia voi laulaa monilla sävelmillä, esimerkiksi Enkeli taivaan sujuu mainiosti "Hernandon kapakan" (Hernando's Hideaway) tangosävelellä, kun laulaa aina säkeistön päätteeksi että "Olé!" Kotivalo (keskustelu) 18. tammikuuta 2025 kello 20.49 (EET)[vastaa]

Ja tämän seikan takia jenkit luulevat joskus, että Schlegelin virren sanat englanniksi käännettynä ovat alun perin kuuluneet Finlandiaan, ja ihmettelevät, että miksi suomalaiset laulavat sellaista kansallislaulunaan. Iivarius (keskustelu) 19. tammikuuta 2025 kello 00.13 (EET)[vastaa]