1906

Vuosi 1906 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

• 1. tammikuuta – Preussin yleisesikuntapäällikkö Alfred von Schlieffen jätti tehtävänsä korkean ikänsä vuoksi. Hänen seuraajakseen tuli kenraaliluutnantti Helmuth Johannes Ludwig von Moltke. Schlieffen jätti jälkeensä ”Schlieffen-suunnitelman”.
• 12. tammikuuta – 8. helmikuuta – Yhdistyneessä kuningaskunnassa pidettiin parlamenttivaalit. Liberaalipuolue ja työväenpuolue lisäsivät edustajamääriään, liberaalit 214 ja työväenpuolue 27 edustajalla, kun taas konservatiivipuolue menetti edustajiaan.
• 17. tammikuuta – Armand Fallières valittiin Ranskan presidentiksi.
• 5. helmikuuta – Kenraalimajuri August Langhoff nimitettiin Suomen ministerivaltiosihteeriksi.
• 10. helmikuuta – Merisodankäynnin mullistanut taistelulaiva HMS Dreadnought laskettiin vesille Portsmouthissa.
• 26. helmikuuta – Ryhmä latvialaisia bolševikkeja ryösti Venäjän valtionpankin Helsingin konttorin ja sai saalikseen noin 170 000 ruplaa.
• 10. maaliskuuta – Ranskassa Courrièrissa sattuneessa kaivosonnettomuudessa kuoli 1 100 työläistä.
• 11. maaliskuuta – Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto perustettiin.
• 13. maaliskuuta – Portugalilaisten sotalaivojen Dom Carlos I ja Vasco de Gama miehistöt kapinoivat.
• 22. maaliskuuta – SMS Scharnhorst laskettiin vesille Blohm & Vossin telakalla Saksassa.
• 9. huhtikuuta – Sosialidemokraattien järjestämä nelipäiväinen yleinen torpparikokous alkoi Tampereella.^{[1] [2] [3] [4]}
• 18. huhtikuuta – San Franciscon suuri maanjäristys ja sen jälkeinen tulipalo tuhosi 28 000 taloa sekä surmasi tuhat ihmistä.
• 20. huhtikuuta – Santeri Alkion toimittama Ilkka-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran.
• 22. huhtikuuta – Ateenan olympialaiset avattiin.
• 1. toukokuuta – Maalaisliitto perustettiin Oulaisissa. Myöhemmin samana vuonna perustettiin Suomen maalaisväestön puolue, joka yhdistyi Maalaisliittoon lokakuun lopulla.
• 10. toukokuuta – Venäjän keisari Nikolai II avasi ensimmäisen Venäjän duuman istunnon. Duuman jäsenistä suurin osa vastusti monarkiaa, ja se hajotettiin 22. heinäkuuta.
• 12. toukokuuta – J. V. Snellmanin satavuotissyntymäpäivänä noin 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä suomenkielisiksi.
• 19. toukokuuta – Alpit alittava Simplonin rautatietunneli valmistui.
• 20. toukokuuta – Ruotsalainen kansanpuolue perustettiin.
• 20. toukokuuta – Suuri joukko Laukon kartanon torppareita ryhtyi päivätyölakkoon Vesilahdessa ja Tottijärvellä.
• 25. toukokuuta – Suomalaisuuden Liitto perustettiin.
• 29. toukokuuta – Suomessa säätyvaltiopäivät hyväksyi uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain. Valtiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla. Nikolai II vahvisti lain 20. heinäkuuta. Sekä miehet että naiset saivat yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden.
• 31. toukokuuta – Espanjan kuningas Alfonso XIII avioitui prinsessa Viktoria Eugenie von Batterbergin kanssa. Aviopari selvisi niukasti anarkistien pommi-iskusta.
• 9. kesäkuuta – Tallinnan ensimmäiseksi virolaiseksi pormestariksi valittiin insinööri Voldemar Lender.
• 26. kesäkuuta – Le Mansissa järjestettiin ensimmäiset Grand Prix -ajot.
• 10. heinäkuuta – Oulun Uimaseura perustettiin.^[5]
• 12. heinäkuuta – Aiemmin vakoilusta elinkautiseen vankeuteen tuomittu Alfred Dreyfus todettiin syyttömäksi ja hän sai sotilasarvonsa takaisin. Dreyfusin tapaus päättyi.
• 22. heinäkuuta – Keisari Nikolai II hajotti duuman.
• 30. heinäkuuta – Viaporin kapina syttyi. Sotaväki kapinoi aikeinaan hyökätä Kronstadtin kautta Pietariin. Suomen punakaartin päällikkö Johan Kock julisti Helsingissä suurlakon kapinan tueksi.
• 2. elokuuta – Viaporin kapinalliset antautuivat. Helsingissä puhkesi punakaartin ja suojeluskuntien yhteenotto, Hakaniemen mellakka, jossa sai surmansa kymmenisen ihmistä.
• 25. elokuuta – Venäjän pääministeri Pjotr Stolypinin murhayrityksessä kuoli 27 ihmistä.
• 2. syyskuuta – Roald Amundsen saapui Nomen satamaan Alaskassa purjehdittuaan Luoteisväylän läpi.
• 18. syyskuuta – Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat viimeisen kerran.
• 1. lokakuuta – Suomen valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain uudistukset astuivat voimaan.
• 3. lokakuuta – SOS:sta tuli virallinen hätämerkki.
• 14. marraskuuta – Kansleri Bernhard von Bülow puhui Saksan valtiopäivillä Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan entente cordialen, Venäjän ja Ranskan liiton sekä Marokon konferenssin johtaneen Saksan piiritykseen.
• 18. marraskuuta – Keisari Frans Joosef I nimitti Franz Conrad von Hötzendorfin Itävalta-Unkarin asevoimien päämajan päälliköksi.
• 13. joulukuuta – Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Italia solmivat sopimuksen Abessinian koskemattomuudesta.
• 14. joulukuuta – Ensimmäinen saksalainen sukellusvene U-1 otettiin käyttöön Kielissä.

• joulukuu – Helsingin asukasluku ylitti 100 000 asukasta.
• joulukuu – Pelastusarmeijan joulupatakeräys järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran.

• 1. tammikuuta – Aksel Møller, tanskalainen poliitikko (k. 1958)
• 3. tammikuuta – Carl P. Jensen, tanskalainen poliitikko (k. 1987)
• 3. tammikuuta – Aleksei Stahanov, neuvostoliittolainen kaivosmies, (k. 1977)
• 11. tammikuuta – Albert Hofmann, sveitsiläinen kemisti (LSD:n keksijä) (k. 2008)
• 15. tammikuuta – Aristoteles Onassis, kreikkalainen laivanvarustaja (k. 1975)
• 20. tammikuuta – Jorma Nortimo, suomalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja (k. 1958)
• 4. helmikuuta – Dietrich Bonhoeffer, saksalainen teologi (k. 1945)
• 7. helmikuuta – Aixinjueluo Puyi (”Pu Yi”), viimeinen Qing-dynastian Kiinan keisari (1908–1912 ja 1917) ja Mantšukuon keisari (1933–1945) (k. 1967)
• 7. maaliskuuta – Pekka Karunki, suomalainen kirjailija (k. 1943)
• 10. helmikuuta – Lon Chaney, Jr., yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1973)
• 13. helmikuuta – Bo Beskow, ruotsalainen taidemaalari ja kirjailija (k. 1989)
• 18. helmikuuta – Hans Asperger, itävaltalainen lastenlääkäri (k. 1980)
• 20. helmikuuta – John Kenley, yhdysvaltalainen teatterituottaja (k. 2009)
• 21. helmikuuta – Ahti Paulaharju, suomalainen eversti, museonjohtaja ja kotiseutututkija (k. 1971)
• 11. maaliskuuta – Svend Horn, tanskalainen poliitikko (k. 1992)
• 19. maaliskuuta – Adolf Eichmann, saksalainen SS-everstiluutnantti (holokaustin pääsuunnittelija) (k. 1962)
• 30. maaliskuuta – Gérald Desmarais, kanadalainen oopperalaulaja (k. 1950)
• 31. maaliskuuta – Shin’ichirō Tomonaga, vuoden 1965 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut japanilainen fyysikko (k. 1979)

• 2. huhtikuuta – Reino Palmroth (”Palle”, ”Reino Hirviseppä”), suomalainen kirjailija ja kamarineuvos (k. 1992)
• 4. huhtikuuta – Reino Valkama, suomalainen näyttelijä (k. 1962)
• 8. huhtikuuta – Kaarlo Angerkoski, suomalainen näyttelijä (k. 1939)
• 8. huhtikuuta – Raoul Jobin, kanadalainen oopperalaulaja (k. 1974)
• 13. huhtikuuta – Samuel Beckett, vuoden 1969 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut irlantilainen kirjailija (k. 1989)
• 14. huhtikuuta – Faisal I, Saudi-Arabian kuningas (1964–1975) (k. 1975)
• 22. huhtikuuta – Kustaa Aadolf, Ruotsin perintöprinssi (k. 1947)
• 24. huhtikuuta – Richard van der Riet Woolley, englantilainen tähtitieteilijä ja Astronomer Royal (k. 1986)
• 25. huhtikuuta – Sally Salminen, ahvenanmaalainen kirjailija (k. 1976)
• 28. huhtikuuta – Kurt Gödel, itävaltalais-yhdysvaltalainen matemaatikko ja filosofi (k. 1978)
• 2. toukokuuta – Aulikki Rautawaara, suomalainen oopperalaulaja (k. 1990)
• 2. toukokuuta – Aileen Riggin, yhdysvaltalainen uimari, uimahyppääjä ja olympiavoittaja (k. 2002)
• 6. toukokuuta – André Weil, ranskalainen matemaatikko (k. 1998)
• 3. kesäkuuta – Freda Josephine McDonald (”Joséphine Baker”), yhdysvaltalais-ranskalainen tanssija, laulaja ja varieteetaiteilija (k. 1975)
• 15. kesäkuuta – Paula Kivinen, suomalainen kuvaamataidonopettaja ja professori (k. 1998)
• 18. kesäkuuta – Nils Handal, norjalainen poliitikko (k. 1992)
• 19. kesäkuuta – Ernst Boris Chain, vuoden 1945 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen biokemisti ja bakteriologi (k. 1979)
• 26. kesäkuuta – Rakel Seweriin, norjalainen poliitikko (k. 1995)
• 28. kesäkuuta – Maria Goeppert-Mayer, vuoden 1963 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1972)

• 2. heinäkuuta – Hans Bethe, vuoden 1967 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2005)
• 6. heinäkuuta – Kylli Koski (”Kylli-täti”), suomalainen taiteilija, taidekasvattaja ja kuvaamataidonopettaja (k. 1997)
• 16. heinäkuuta – Franz Josef II, Liechtensteinin ruhtinas (1938–1989) (k. 1989)
• 20. heinäkuuta – Raúl Anganuzzi, argentiinalainen miekkailija ja olympiamitalisti
• 23. heinäkuuta – Vladimir Prelog, vuoden 1975 Nobelin kemianpalkinnon saanut kroatialainen kemisti (k. 1998)
• 5. elokuuta – John Huston, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (k. 1987)
• 17. elokuuta – Reino Säre, suomalainen näyttelijä (k. 1940)
• 18. elokuuta – Arthur Leblanc, kanadalainen viulisti ja säveltäjä (k. 1985)
• 30. elokuuta – Joan Blondell, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1979)
• 4. syyskuuta – Ruben Auervaara, suomalainen huijari (k. 1964)
• 4. syyskuuta – Max Delbrück, vuoden 1969 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen biofyysikko (k. 1981)
• 6. syyskuuta – Luis Federico Leloir, vuoden 1970 Nobelin kemianpalkinnon saanut argentiinalainen kemisti (k. 1987)
• 9. syyskuuta – Weldon Kilburn, kanadalainen musiikkipedagogi, pianisti ja urkuri (k. 1986)
• 25. syyskuuta – Dmitri Šostakovitš, neuvostoliittolainen säveltäjä (k. 1975)
• 27. syyskuuta – Jim Thompson, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1977)

• 5. lokakuuta – Agostino Baroni, italialainen katolinen arkkipiispa (k. 2001)
• 12. lokakuuta – Vieno Johannes Sukselainen, Suomen pääministeri (1957 ja 1959–1961) ja Eduskunnan puhemies (k. 1995)
• 12. lokakuuta – Francis Hong Yong-ho, pohjoiskorealainen katolinen piispa (k. 2013)
• 16. lokakuuta – Dora Jung, suomalainen tekstiilitaiteilija (k. 1980)
• 17. lokakuuta – Brynjulf Bull, Oslon pitkäaikainen pormestari (k. 1993)
• 30. lokakuuta – Giuseppe Farina, italialainen autourheilija (k. 1966)
• 6. marraskuuta – Arne Skaug, norjalainen poliitikko (k. 1974)
• 8. marraskuuta – Hans Christian Hansen, Tanskan pääministeri (1955–1960) (k. 1960)
• 9. marraskuuta – Erik Lindström, suomalainen näyttelijä (k. 1974)
• 13. marraskuuta – Torborg Nedreaas, norjalainen kirjailija (k. 1987)
• 18. marraskuuta – Klaus Mann, saksalainen kirjailija (k. 1949)
• 18. marraskuuta – George Wald, vuoden 1967 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen näköaistin tutkija (k. 1997)^[6]
• 1. joulukuuta – Jakob Sande, norjalainen runoilija (k. 1967)
• 7. joulukuuta – Helvi Kärki, aikoinaan Suomen vanhin asukas (k. 2017)
• 19. joulukuuta – Leonid Brežnev, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri (1964–1982) (k. 1982)
• 25. joulukuuta – Ernst Ruska, vuoden 1986 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (k. 1988)

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1906 kuolleista henkilöistä

• 6. tammikuuta – G. F. Stockmann, saksalais-suomalainen liikemies (s. 1825)
• 8. tammikuuta – Gudbrand Bøhn, norjalainen viulisti (s. 1839)
• 8. tammikuuta – Ludvig Gustaf Leonhard Clouberg, suomalainen senaattori, valtiopäivämies ja hovioikeudenneuvos (s. 1842)
• 13. tammikuuta – Aleksandr Popov, venäläinen fyysikko (radion varhainen kehittäjä) (s. 1859)
• 17. tammikuuta – Kaarlo Bergbom, suomalainen teatterinjohtaja, Suomalaisen teatterin perustaja (s. 1843)
• 18. tammikuuta – Ivan Babuškin, venäläinen vallankumouksellinen bolševikki (s. 1873)
• 23. tammikuuta – Charles Hunter, yhdysvaltalainen ragtime-musiikin säveltäjä (s. 1876)
• 23. tammikuuta – Werner Polón, suomalainen arkkitehti (s. 1863)
• 24. tammikuuta – August Piispanen, suomalainen apteekkari, kunnallisneuvos ja yritysjohtaja (s. 1844)
• 29. tammikuuta – Kristian IX, Tanskan kuningas (1863–1906) (s. 1818)
• 30. tammikuuta – Anders Johan Adolf Boxström, suomalainen eversti, tilastotieteilijä ja valtioneuvos (s. 1846)
• 30. tammikuuta – Paul Dresser, yhdysvaltalainen lauluntekijä (s. 1857)
• 31. tammikuuta – Georg Strömberg, suomalainen insinööri ja rautatienrakentaja (s. 1823)
• 4. helmikuuta – Wendla Randelin, suomalainen kirjailija (s. 1823)
• 7. helmikuuta – Karl Bomansson, suomalainen historioitsija ja arkistonhoitaja (s. 1827)
• 14. helmikuuta – Stepan Aleksandrovski, venäläinen taidemaalari ja akvarellisti (s. 1842)
• 14. helmikuuta – Carl Eneas Sjöstrand, ruotsalais-suomalainen kuvanveistäjä (s. 1928)
• 20. helmikuuta – Jean Cabanis, saksalainen lintutieteilijä (s. 1816)
• 25. helmikuuta – Anton Arenski, venäläinen säveltäjä (s. 1861)
• 25. helmikuuta – David B. Henderson, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (s. 1840)
• 1. maaliskuuta – Mihály Zichy, unkarilainen taidemaalari (s. 1827)
• 8. maaliskuuta – Henry Baker Tristram, englantilainen pappi, Raamatun tutkija, matkailija ja ornitologi (s. 1822)
• 12. maaliskuuta – August Bade, suomalainen insinööri, tehtailija ja valtiopäivämies (s. 1832)
• 13. maaliskuuta – Susan B. Anthony, yhdysvaltalainen suffragetti ja kansalaisoikeusaktivisti (s. 1820)
• 22. maaliskuuta – Martin Wegelius, suomalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi (Sibelius-Akatemian perustaja) (s. 1846)
• 27. maaliskuuta – Eugène Carrière, ranskalainen taidemaalari (s. 1849)
• 29. maaliskuuta – Slava Raškaj, kroatialainen taidemaalari (s. 1877)

• 1. huhtikuuta – Johannes Steen, norjalainen poliitikko ja pääministeri (s. 1827)
• 6. huhtikuuta – Alexander Kielland, norjalainen kirjailija (s. 1849)
• 7. huhtikuuta – Elis Bergroth, suomalainen kirkkoherra, päätoimittaja, valtiopäivämies ja Suomen ensimmäinen merimiespappi (s. 1854)
• 10. huhtikuuta – Georgi Gapon, venäläinen ortodoksipappi ja poliittinen vaikuttaja (murhattiin) (s. 1870)
• 19. huhtikuuta – Pierre Curie, vuoden 1903 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (s. 1859)
• 19. huhtikuuta – Spencer Gore, brittiläinen tennispelaaja (s. 1850)
• 22. huhtikuuta – M. G. Stenius, suomalainen kauppapuutarhuri, puutarhasuunnittelija ja Haagan huvilakaupungin perustaja (s. 1844)
• 3. toukokuuta – William Hurlstone, brittiläinen säveltäjä (s. 1876)
• 14. toukokuuta – Carl Schurz, saksalais-yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1829)
• 17. toukokuuta – Oskar Hynén, suomalainen opettaja ja kirjailija (s. 1865)
• 19. toukokuuta – Gabriel Dumont, kanadalainen métisien johtaja (s. 1837)
• 21. toukokuuta – Akseli Hirn, suomalainen pastori ja Suomen Lähetysseuran kolmas lähetysjohtaja (s. 1845)
• 23. toukokuuta – Henrik Ibsen, norjalainen näytelmäkirjailija (Nukkekoti) (s. 1828)
• 26. toukokuuta – Jaakko Kivistö, suomalainen kirjailija (s. 1871)
• 31. toukokuuta – Michael Davitt, irlantilainen poliitikko, Irlannin maaliiton perustaja (s. 1846)
• 1. kesäkuuta – Robert Adams, Jr., yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1849)
• 3. kesäkuuta – John Maxwell, yhdysvaltalainen golfaaja ja olympiamitalisti (s. 1871)
• 5. kesäkuuta – Eduard von Hartmann, saksalainen filosofi (s. 1842)
• 7. kesäkuuta – Johan Albert Edvard von Julin, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (s. 1846)
• 8. kesäkuuta – Jakov Tschernischeff, venäläis-suomalainen kauppias, rakennusurakoitsija ja todellinen valtioneuvos (s. 1826)
• 10. kesäkuuta – Richard Seddon, Uuden-Seelannin pääministeri (1893–1906) (s. 1845)
• 11. kesäkuuta – Paul Emil Forsman, suomalainen senaattori ja hovioikeuden presidentti (s. 1826)
• 12. kesäkuuta – Oscar Geffert, suomalainen henkirikoksen uhri (s. 1863)
• 17. kesäkuuta – Harry Nelson Pillsbury, yhdysvaltalainen shakkimestari (s. 1872)
• 18. kesäkuuta – John M. Pattison, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (s. 1847)
• 20. kesäkuuta – Kasten Antell, suomalainen eversti, senaattori ja toimitusjohtaja (s. 1845)
• 20. kesäkuuta – Ernst Schultz, tanskalainen pikajuoksija ja olympiamitalisti (s. 1879)
• 25. kesäkuuta – Juho Jäykkä, suomalainen kirjallisuuden kääntäjä (s. 1837)
• 29. kesäkuuta – Wilhelm Gabriel Geitlin, suomalainen virkamies, Valtiokonttorin ylijohtaja ja todellinen valtioneuvos (s. 1838)
• 29. kesäkuuta – Simon Pollard Hughes, Jr., suomalainen lakimies ja demokraattipoliitikko (s. 1830)

• 1. heinäkuuta – Hugo Neuman, suomalainen ratainsinööri, tehtailija ja arkkitehti (s. 1847)
• 17. heinäkuuta – William Painter, irlantilais-yhdysvaltalainen keksijä (s. 1838)
• 19. heinäkuuta – Walter Buller, uusiseelantilainen lakimies ja lintutieteilijä (s. 1838)
• 30. heinäkuuta – Axel Niklas Herlin, suomalainen kauppias ja juristi, Suomen ensimmäinen sosialisti (s. 1838)
• 31. heinäkuuta – Mihail Herzenstein, venäläinen professori, taloustieteilijä ja liberaalipoliitikko (murhattiin) (s. 1859)
• 31. heinäkuuta – Ferdinand von Wright, suomalainen taidemaalari (s. 1822)
• 2. elokuuta – Gustaf Adolf Lindberg, ruotsalainen arkkitehti (s. 1865)
• 11. elokuuta – Arkadi Jemeljanov, venäläinen luutnantti, yksi Viaporin kapinan johtajista (teloitettiin) (s. 1884)
• 11. elokuuta – Jevgeni Kohanski, venäläinen luutnantti, yksi Viaporin kapinan johtajista (teloitettiin) (s. 1886)
• 16. elokuuta – Emil Frithiof Andersin, suomalainen senaattori, valtiopäivämies, laamanni ja kihlakunnantuomari (s. 1843)
• 17. elokuuta – Kaarlo O. Tanner, suomalainen kirjailija (s. 1868)
• 21. elokuuta – Lars Johan Hammarén, suomalainen tukkukauppias, teollisuusmies, valtiopäivämies ja kauppaneuvos (s. 1833)
• 28. elokuuta – Ralph King-Milbanke, brittiläinen jaarli (s. 1839)
• 1. syyskuuta – Bengt Magnus Robert Björkenheim, suomalainen insinööri (s. 1872)
• 1. syyskuuta – Giuseppe Giacosa, italialainen runoilija, näytelmäkirjailija ja libretisti (s. 1847)
• 4. syyskuuta – Walter Scott Dahl, norjalainen poliitikko (s. 1839)
• 5. syyskuuta – Ludwig Boltzmann, itävaltalainen fyysikko (s. 1844)
• 13. syyskuuta – Christian Christie, norjalainen arkkitehti (s. 1832)
• 23. syyskuuta – August Bondeson, ruotsalainen kirjailija (s. 1854)
• 23. syyskuuta – Victor Napoleon Procopé, suomalainen sotilas, senaattori ja ministerivaltiosihteeri (s. 1839)
• 26. syyskuuta – Gustaf Dahlberg, suomalainen kirkkoherra, tuomiorovasti ja suomentaja (s. 1821)

• 2. lokakuuta – Ravi Varma, intialainen taidemaalari (s. 1848)
• 4. lokakuuta – Alfred Wahlberg, ruotsalainen maisemamaalari (s. 1834)
• 10. lokakuuta – Vladimir Stasov, venäläinen taidehistorioitsija ja musiikkikriitikko (s. 1824)
• 11. lokakuuta – Karl Johan Gauffin, suomalainen puutarhuri, Tampereen ensimmäinen kaupunginpuutarhuri (s. 1846)
• 22. lokakuuta – Paul Cézanne (”Aix'n erakko”), ranskalainen taidemaalari (s. 1839)
• 5. marraskuuta – Frits Thaulow, norjalainen taidemaalari ja graafikko (s. 1847)
• 8. marraskuuta – Karl Elis Roos, suomalainen rovasti, opettaja ja kääntäjä (s. 1821)
• 8. marraskuuta – Bernhard Kristfrid Sarlin, suomalainen pappi ja pyhäkoulutoiminnan kehittäjä (s. 1828)
• 9. marraskuuta – Alvar Verving, suomalainen hovineuvos, Helsingfors Segelsällskapetin perustaja (s. 1851)
• 12. marraskuuta – Lars Homén, suomalainen senaattori ja hovioikeudenneuvos (s. 1844)
• 16. marraskuuta – J. H. Erkko, suomalainen runoilija, aforistikko, näytelmäkirjailija ja kulttuurivaikuttaja (s. 1849)
• 17. marraskuuta – Niilo Perander, suomalainen varatuomari ja hovioikeudenneuvos (s. 1850)
• 22. marraskuuta – Ernst Josephson, ruotsalainen taidemaalari (s. 1851)
• 28. marraskuuta – Oskar Andersson, ruotsalainen pilapiirtäjä (s. 1877)
• 7. joulukuuta – Élie Ducommun, vuoden 1902 Nobelin rauhanpalkinnon saanut sveitsiläinen toimittaja (s. 1833)
• 19. joulukuuta – Frederic William Maitland, englantilainen lakimies ja historioitsija (s. 1850)
• 23. joulukuuta – Gungunyana, ngunien Gazan kuningaskunnan viimeinen kuningas (1884–1895) (s. 1850)
• 23. joulukuuta – Eliel Vest, suomenruotsalainen lyseon lehtori ja tietokirjailija (s. 1863)
• 28. joulukuuta – Tapani Kärkönen, suomalainen tehdastyöläinen, toimittaja ja kirjastonhoitaja (s. 1833)
• 28. joulukuuta – Georg Rosenlew, suomalainen yritysjohtaja (s. 1863)

• Bambatha, zulujen kuningas (s. noin 1860)
• Wilhelm Dippell, suomalainen liikemies, Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan perustaja (s. 1853)
• Antti Isotalo, suomalainen lestadiolainen saarnaaja (s. 1824)

• Nobelin fysiikanpalkinto: Joseph John Thomson
• Nobelin kemianpalkinto: Henri Moissan
• Nobelin lääketieteen palkinto: Camillo Golgi ja Santiago Ramón y Cajal
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Giosuè Carducci
• Nobelin rauhanpalkinto: Theodore Roosevelt

• Kirjallisuusvuosi 1906

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1906.