Suomen lasimuseo
| Suomen lasimuseo | |
|---|---|
 Riihimäen lasimuseon rakennusta. |
|
| Tyyppi | erikoismuseo |
| Sijainti | Tehtaankatu 23, 11910 Riihimäki |
| Perustettu | 1961, avattiin 1965[1] |
| Johtaja | Hanna Mamia-Walther[2] |
| Kotisivut |
www |
| Koordinaatit | |
 Suomen lasimuseo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Suomen lasimuseo on Riihimäellä sijaitseva valtakunnallinen vastuumuseo, joka on keskittynyt lasinvalmistukseen, lasiteollisuuteen ja lasitaiteen historiaan.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen lasimuseo perustettiin Riihimäelle vuonna 1961. Museokokoelman perustana oli Hämäläisen osakunnan opiskelijoiden keräämä 500 esineen peruskokoelma. Lasimuseo avattiin 1965. Museo toimi aluksi vuonna 1919 valmistuneessa, tilanomistaja Rudolf Gestrinin Alli-vaimolleen rakennuttamassa tanskalaista kartanotyyliä edustavassa Allinna-nimisessä rakennuksessa Riihimäen Harjukylän kaupunginosassa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Oiva Kallio.[1]
Nykyiseen paikkaansa museo muutti vuonna 1980, jonne museonäyttelyt suunnitteli akateemikko Tapio Wirkkala.[1] Museo avattiin yleisölle seuraavana vuonna.[5]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museorakennus on rakennettu alun perin Paloheimo Oy:n turvejauhetehtaaksi vuonna 1914. Riihimäen lasi Oy muutti rakennuksen lasitehtaaksi vuonna 1921. Rakennuksessa on toiminut myös muovitehdas ja silkkipaino, sekä viimeksi Riihimäen lasin kristallihiomo. Nykyinen museokahvila on vanha lasitehtaan hevostalli. Museorakennuksessa on tällä hetkellä noin 1 700 neliömetriä näyttelytilaa. Isompi vaihtuvien näyttelyiden sali oli aikaisemmin lasitehtaan puhaltimo.[1]
Kokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museon perusnäyttelyyn kuuluu esineitä suomalaisesta lasinvalmistuksesta 300 vuoden ajalta sekä lasin historiaa 4000 vuoden ajalta.[6] Vuonna 2019 museon kokoelmavarastossa oli noin 50 000 lasiesinettä.[5]
Vuonna 2005 lasinkeräilijä Markku Annila myi laajan kokoelman 1700- ja 1800-luvun lasiesineitä Riihimäen kaupungille 206 000 euron hinnalla ja se sijoitettiin Suomen lasimuseoon.[7]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen lasimuseon ystävät ry järjestää museolla lasin keräilytapahtumia.[6]
Näyttelyitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esimerkkejä museon näyttelyistä:
- Oiva Toikan[8] ja Tamara Aladinin näyttelyt vuonna 2019[9]
- Dora Jungin ja Gunnel Nymanin näyttely vuonna 2020[10]
- puolalaisen lasitaiteilija Marta Klonowskan[11] Nanny Stillin[8] ja Ilmiömäinen muoto - Aalto-maljakko -näyttelyt vuonna 2023[12]
- Kaj Franckin ja Saara Hopean näyttely vuonna 2024[13]
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuonna 1994 Suomen lasimuseosta tuli valtakunnallinen erikoismuseo. Vuonna 2020 voimaan astuneen museolain mukaan nimikkeeksi muuttui valtakunnallinen vastuumuseo.[13]
- Vuonna 2023 Suomen lasimuseo sai oman postimerkin Museoliiton juhlapostimerkkisarjassa[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Museo Suomen Lasimuseo. Viitattu 18.1.2012.
- ↑ a b Suomen Lasimuseo – toimintakertomus 2019, s. 147, 166. Suomen Lasimuseo, 2020. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.11.2020).
- ↑ http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21721. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Valtakunnalliset vastuumuseot Museovirasto. Viitattu 10.6.2020.
- ↑ a b Suomen lasimuseo avasi kokoelmavarastonsa yleisölle ja tutkijoille Yle Uutiset. 10.9.2019. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ a b Suomen lasimuseo Visit Riihimäki. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ Riihimäen kaupunki osti arvokkaan lasikokoelman Helsingin Sanomat. 6.2.2007. Arkistoitu 17.2.2007. Viitattu 18.1.2012.
- ↑ a b Nanny Stillin lasimaailma veti ennätysyleisön Suomen lasimuseoon Yle Uutiset. 5.5.2023. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ Rohkeasta värinkäytöstä tunnetun Tamara Aladinin muistonäyttely on esillä Suomen lasimuseossa Yle Uutiset. 29.4.2019. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ Aikansa edelläkävijät Gunnel Nyman ja Dora Jung valloittivat miehisen muotoilun maailman – nyt heidän työnsä kohtaavat lasimuseossa Yle Uutiset. 4.7.2020. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ Maailmankuulu lasitaiteilija toi Suomeen tuhansista sirpaleista rakennetun pelottavan koiran, jota katsoja haluaa silti silittää Yle Uutiset. 12.10.2023. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ Aalto-maljakon ensiesittely Pariisissa aiheutti hämmennystä – nyt outo vaasi on maailman tunnetuimpia lasiesineitä Yle Uutiset. 20.5.2023. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ a b Suomen lasimuseo tahkosi kävijäennätyksen viime vuonna – museossa avautuu pian erityinen nykytaiteen tila Yle Uutiset. 10.1.2024. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ Museoliitto juhlii – hämäläismuseot saivat omat postimerkit Yle Uutiset. 31.8.2023. Viitattu 16.1.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen lasimuseo Wikimedia Commonsissa
- Rautavuosi, Lauri: Riihimäen lasiteollisuutta symboloiva jätti-ilves on nyt kaikkien nähtävillä – tapasimme miehen, joka pelasti teoksen hävitykseltä 80-luvulla Yle Uutiset. 19.9.2020. Viitattu 15.11.2020.
- Kokko, Tiina: Aikansa edelläkävijät Gunnel Nyman ja Dora Jung valloittivat miehisen muotoilun maailman – nyt heidän työnsä kohtaavat lasimuseossa Yle Uutiset. 4.7.2020. Viitattu 15.11.2020.
- Suomen lasimuseo Visit Häme. Viitattu 15.11.2020.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
