Lähdekoodi sivulle Julius Immanuel Bergh

Sinulla ei ole oikeutta muokata tätä sivua seuraavasta syystä:

IP-osoitteesi on alueella, joka on estetty kaikissa Wikimedia-säätiön wikeissä.

Eston asetti ‪EPIC‬. Annettu syy on Open proxy/Webhost: See the help page if you are affected.

Esto alkoi: 2. heinäkuuta 2024 kello 10.48
Esto päättyy: 2. heinäkuuta 2025 kello 10.48

Tämänhetkinen IP-osoitteesi on 206.189.44.186. Estetty alue on 206.189.32.0/20.

Liitä kaikki yllä olevat tiedot kun teet kyselyjä. Jos uskot, että sinut estettiin vahingossa, löydät lisätietoja ja ohjeita Ei avoimia välityspalvelimia -käytännöstä.

Muussa tapauksessa keskustellaksesi estosta lähetä tarkistuspyyntö Meta-Wikissä. Voit myös lähettää sähköpostia ylivalvojien VRT-jonoon osoitteeseen stewards@wikimedia.org. Kerro viestissäsi kaikki yllä mainitut tiedot.

Voit katsoa ja kopioida tämän sivun lähdetekstiä.

{{lupaava}}
[[Kuva:Limingan_kirkkoherra_Julius_Immanuel_Bergh.jpg|thumb|200px|Limingan kirkkoherra Julius Immanuel Bergh.]]
{{Herännäisyys}}
'''Julius Immanuel Bergh''' ([[30. maaliskuuta]] [[1810]] [[Suonenjoki]] – [[27. helmikuuta]] [[1878]] [[Liminka]]) oli suomalainen [[teologian tohtori]], [[kirkkoherra]], pedagogi ja herännäispappi. Bergh toimi [[opettaja]]na ja [[rehtori]]na muun muassa [[Kuopio]]ssa sekä [[Liminka|Limingan]] kirkkoherrana. Hän osallistui [[säätyvaltiopäivät|valtiopäiville]] ja oli aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Hän oli [[Paavo Ruotsalainen|Paavo Ruotsalaisen]] ystävä ja [[herännäisyys|herännäisyyden]] keskeisiä pappisvaikuttajia. Bergh oli [[Johan Fredrik Bergh]]in veli ja [[Mimmi Bergh]] oli hänen tyttärensä.

==Elämänvaiheet==
Julius Immanuel Bergh syntyi [[Suonenjoki|Suonenjoella]] 30. maaliskuuta 1810. Hänen vanhempansa olivat Suonenjoen kappalainen Karl Fredrik Bergh ja tämän toinen vaimo Juliana Bergh. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1832 Bergh ryhtyi opiskelemaan vanhoja kieliä ja keskittyi etenkin [[heprea]]an, johon liittyi hänen [[Joelin kirja]]a käsittelevä dosentinväitöskirjansakin (1839). [[Väitöskirja]]n julkaisun jälkeen hänet nimitettiin [[dosentti|dosentiksi]]. Teologian kandidaatin tutkinnon hän suoritti 1844. Samana vuonna hänet vihittiin [[pappi|papiksi]] ja hän siirtyi [[Kuopion lukio]]on opettajaksi. [[Oulun hiippakunta|Kuopion hiippakuntahallituksen]] jäsenenä hän toimi vuodesta 1851 vuoteen 1861, jolloin hän siirtyi Limingan kirkkoherraksi.<ref name="Ruuth">Ruuth, Martti: Bergh, Julius Immanuel. Kansallinen elämäkerrasto I. WSOY, 1927</ref> Limingan seurakuntaan kuuluivat tuolloin [[Lumijoki|Lumijoen]], [[Tyrnävä]]n, [[Temmes|Temmeksen]] ja [[Kempele]]en [[kappeliseurakunta|kappeliseurakunnat]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=24940&lan=fi | Nimeke = Kuntahallinnon vaiheet Pohjois-Pohjanmaalla | Tekijä = Enbuske, Matti | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pohjois-Pohjanmaan ELY| Viitattu = 10.8.2011| Kieli = }}</ref> Bergh hoiti virkaansa Limingassa kuolemaansa saakka. Raamatunsuomennoskomitean jäsen hän oli vuodesta 1861 alkaen. Hän sai teologian tohtorin arvon 1864. Julius Immanuel Bergh kuoli Limingassa 27. helmikuuta 1878.<ref name="Ruuth" />

==Opetus- ja koulutyö==
Opettajan uransa Julius Immanuel Bergh aloitti 1835, aluksi [[Gripenbergin naisopisto]]ssa ja 1836 [[Helsingin yksityislyseo]]ssa. Tästä toimesta hänet erotettiin, koska hän oli joutunut [[Porvoon piispa]]n [[Carl Gustaf Ottelin]]in epäsuosioon erään sanomalehtiväittelyn johdosta. Vuonna 1844 hän tuoreena teologian kandidaattina ja pappina siirtyi Kuopion lukion uskonnon ja heprean opettajaksi. Aluksi hän oli virkaa tekevä lehtori, mutta sai pian vakituisen viran. Hän toimi lukion rehtorina vuosina 1850–1853. Kuopiossa ollessaan hän kannatti tyttökoulun perustamista ja piti koulun vihkiäisjuhlassa puheen opettajille. Limingan kirkkoherraksi siirryttyään hän huolehti lukutaidon leviämisestä ja perusti lisää kiertokouluja kirkkoherrakuntansa seurakuntiin.<ref name="rosendal1915_s100,347">Rosendal 1915: 100, 347.</ref> Hän edisti [[suomen kieli|suomenkielisten]] [[oppikoulu]]jen perustamista muun muassa toimiessaan [[pappissääty|pappissäädyn]] edustajana [[säätyvaltiopäivät|valtiopäivillä]].<ref name="Murtorinne 2003">Murtorinne, Eino: Bergh, Julius Immanuel. Suomen kansallisbiografia I. SKS, 2003.</ref>

==Herännäispappi==
Julius Immanuel Berghin uskonnollisuus ilmeni jo varhain. Hän liittyi [[Herännäisyys|herännäisyyteen]] opiskellessaan [[Helsinki|Helsingissä]]. Vieraillessaan veljensä, [[Nurmijärvi|Nurmijärven]] kappalaisen Johan Fredrik Berghin luona, hän tutustui sikäläiseen herännäisyyteen. Myös loma-aikoina Suonenjoella hän seurasi herännäisyyden leviämistä.<ref name="rosendal1902_s392-395">Rosendal 1902: 392–395.</ref> 1830-luvulla hän oli Helsingin heränneiden ylioppilaiden, niin sanottujen yliopistopietistien, johtomiehiä [[Lars Stenbäck]]in ja [[Carl Gustaf von Essen]]in kanssa.<ref name="Murtorinne 2003" /> Hän osallistui [[Jonas Lagus|Jonas Laguksen]] julkaiseman lehden ''Tidningar i andeliga ämnen – [[Hengellisiä Sanomia]]'' (1836–1838) toimitustyöhön veljensä kanssa. Tämän jälkeen hän toimitti [[Lars Stenbäck]]in ja C. G. von Essenin kanssa lehteä ''Evangeliskt Veckoblad'' (1839–1841).<ref>Rosendal 1905, s. 3, 243</ref><ref name="Murtorinne 2003" /> Hän osallistui myös [[Johan Ludvig Runeberg|J. L. Runebergin]] ja Lars Stenbäckin väliseen kirjalliseen väittelyyn Runebergia vastaan suunnatulla kirjoituksella (''Helsingfors Tidningar'' 1838). Siirryttyään Kuopioon 1844 hän päätyi kosketukseen Pohjois-Savon herännäispiirien ja [[Paavo Ruotsalainen|Paavo Ruotsalaisen]] kanssa.<ref name="Murtorinne 2003" /> 

Kun herännäisliike oli hajoamassa Paavo Ruotsalaisen ja [[Fredrik Gabriel Hedberg]]in ja heidän kannattajiensa riitoihin, Bergh oli aktiivisesti mukana osapuolten välisissä keskusteluissa ja väittelyissä. Herännäisyyden suuressa skismassa 1850-luvun alussa, jolloin suurin osa papeista irtaantui liikkeestä ja etenkin [[Niilo Kustaa Malmberg|N. G. Malmbergista]], Bergh säilytti välinsä Malmbergiin. Hänen oppineisuutensa ja pyrkimykset sivistyksen edistämiseen aikaansaivat kuitenkin vieroksuntaa herännäisyyden talonpoikaispiireissä.<ref name="Ruuth" /><ref name="Murtorinne 2003" /> Limingassa Jonas Lagukselta vaikutteita saaneet heränneet vieroksuivat muun muassa Berghin pappilan tuvassa pitämien [[seurat|seurojen]] muotoja, kuten [[Raamattu|Raamatun]] lukua perinteisen [[postilla|postillojen]] ja hartauskirjallisuuden luvun asemesta sekä [[virsikirja]]n käyttöä [[Siionin virret|Siionin virsien]] asemesta. Eripura tuli ilmeiseksi, kun kappalaiseksi 1868 tullut Emil August Wichmann alkoi pitää omassa pappilassaan vanhan perinteen mukaisia seuroja samaan aikaan kuin Bergh isossa pappilassa. <ref name="rosendal1915_s347">Rosendal 1915: 347.</ref>

Berghin suhde herännäisyyteen oheni hänen ollessaan Limingan kirkkoherrana, ja hän alkoi tuntea [[Johann Tobias Beck|J. T. Beckin]] niin sanotun raamatullisen teologian eli biblisisminä tunnetun [[beckiläisyys|beckiläisyyden]] läheiseksi samoin kuin monet 1850-luvulla herännäisyydestä eronneet papit. Näistä poiketen hän katsoi löytävänsä Beckiltä Paavo Ruotsalaisen opin piirteitä.<ref name="rosendal1915_s351">Rosendal 1915: 351.</ref>

==Teologinen toiminta==
Bergh kuului herännäisyyden alkuvaiheen merkittävimpiin teologeihin, vaikka hänen tuotantonsa tällä saralla oli suppea. Hänen Vanhan testamentin Joelin kirjaa käsittelevä dosentinväitöskirjansa ''Vaticinia Joelis sacri vatis Fennice versa notisque philologicis illustrata'' (1839) julkaistiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa oli tekstin runomuotoinen, [[Kalevala]]n tyyliin tehty käännös ja toisessa osassa selitykset. Vuonna 1847 hän julkaisi Kuopion lukiossa pitämäänsä virkaanastujaisesitelmään perustuvan kirjasen ''Försök till framställande af kyrkans förhållande till verlden i närvarande tid'', joka käsitteli kirkon suhdetta maailmaan. Kirjasessa Berghin arvostelu kohdistui toisaalta kirkon ja valtion toimivaltojen sekoittamiseen ja toisaalta teologiseen rationalismiin ja intellektualismiin. Berghin mielestä protestanttiset valtiokirkot olivat joutuneet vallanpitäjien herruuteen, mistä oli seurannut kirkon sisäisen vapauden katoaminen. Kuopion kautenaan Bergh kirjoitti myös lyhyen johdannon luterilaisiin tunnustuskirjoihin (1849) sekä kirjasen ''Hos hvem finnes den heliga ande?'' (1859). Berghin viimeinen teologinen julkaisu oli Kuopion hiippakunnan [[synodaali]]kokousta varten laadittu synodaaliväitöskirja ''Försök till granskning af det kyrkliga inspirationsbegreppet'' (1864), joka perustui saksalaiseen aineistoon.<ref name="Murtorinne 1986">Murtorinne, Eino: Suomalainen teologia autonomian kautena, s. 76–79.</ref>

==Yhteiskunnallinen toiminta==
Bergh valittiin 1862 [[Tammikuun valiokunta]]an, joka valmisteli valtiopäivien koollekutsumista. Hän ei kuitenkaan voinut ottaa tehtävää vastaan. Bergh oli valtiopäivillä [[papisto|pappissäädyn]] jäsen [[Säätyvaltiopäivät 1863|1863–1864]], [[Säätyvaltiopäivät 1867|1867]] ja [[Säätyvaltiopäivät 1877|1877–1878]] ja osallistui muun muassa kirkkolakia ja suomalaisten oppikoulujen perustamista koskevien asioiden käsittelyyn. Suhteessa esivaltaan hän edusti lojaalia kantaa. Esimerkiksi valtiopäivillä vuonna 1878 hänen ehdotuksensa miljoonan markan määrärahasta [[Turkin sota|Turkin sodassa]] haavoittuneiden venäläisten sotilaiden avustamiseksi hyväksyttiin.<ref name="Ruuth" /> [[Kirkolliskokous|Kirkolliskokouksen]] jäsen hän oli 1876 ja raamatunkäännöskomitean jäsen 1861–1878.<ref name="Murtorinne 2003" />

==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Ruuth, Martti| Nimeke = Bergh, Julius Immanuel| Vuosi = 1927|Selite = Kansallinen elämäkerrasto I|Julkaisija = WSOY|}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Murtorinne, Eino| Nimeke = Suomalainen teologia autonomian kautena| Vuosi = 1986| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus| Tunniste = | Isbn = 951-662-408-1}}
* {{Kansallisbiografia|tekijä = Murtorinne, Eino|nimi= Bergh, Julius Immanuel (1810 - 1878)| osa=1|ajankohta=12.1.2001|id=5877}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Rosendal, Mauno| Nimeke = Suomen herännäisyyden historia XIX:llä vuosisadalla I| Vuosi = 1902| Kappale = | Sivu = |Julkaisupaikka = Oulu| Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Herättäjä|}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Rosendal, Mauno| Nimeke = Suomen herännäisyyden historia XIX:llä vuosisadalla II| Vuosi = 1905| Kappale = | Sivu = |Julkaisupaikka = Oulu| Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Herättäjä|}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Rosendal, Mauno| Nimeke = Suomen herännäisyyden historia XIX:llä vuosisadalla IV| Vuosi = 1915|Sivu = |Julkaisupaikka = Oulu| Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Herättäjä|}}

===Viitteet===
{{viitteet}}

==Aiheesta muualla==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Remes, Viljo| Nimeke = Herännäisyyden nousu ja hajoaminen| Vuosi = 1995|Julkaisija = Herättäjä-Yhdistys|}}


{{Navigaatio
 | aihe = yhteiskunta
 | otsikko = Suomen pappissäädyn valtiopäivämiehet
}}
{{Suomen pappissäädyn valtiopäivämiehet 1863}}
{{Suomen pappissäädyn valtiopäivämiehet 1867}}
{{Suomen pappissäädyn valtiopäivämiehet 1877}}
{{NavigaatioLoppu}}
{{auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Bergh, Julius Immanuel}}
[[Luokka:Suomen_evankelis-luterilaisen_kirkon_papit]]
[[Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan pappissäädyn valtiopäivämiehet]]
[[Luokka:Vuonna 1810 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1878 kuolleet]]
[[Luokka:Herännäiset henkilöt]]
[[Luokka:99.2 Uskontojen ja kirkkokuntien edustajat]]

Tällä sivulla käytetyt mallineet:

Malline:Aihealue/korostusväri (muokkaa)
Malline:Aihealue/luokitus (muokkaa)
Malline:Aihealue/taustaväri (muokkaa)
Malline:Aihealue/tekstinväri (muokkaa)
Malline:Aihealue/väri (muokkaa)
Malline:Auktoriteettitunnisteet (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Herännäisyys (muokkaa)
Malline:Hlist/styles.css (näytä wikiteksti) (autoreviewer protected)
Malline:Kansallisbiografia (muokkaa)
Malline:Kansallisbiografia/ISBN (muokkaa)
Malline:Kansallisbiografia/Vuosi (muokkaa)
Malline:Kirjaviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Lupaava (muokkaa)
Malline:Navbox (muokkaa)
Malline:Navigaatio (muokkaa)
Malline:NavigaatioLoppu (muokkaa)
Malline:Suomen pappissäädyn valtiopäivämiehet 1863 (muokkaa)
Malline:Suomen pappissäädyn valtiopäivämiehet 1867 (muokkaa)
Malline:Suomen pappissäädyn valtiopäivämiehet 1877 (muokkaa)
Malline:Vaakalista (näytä wikiteksti) (autoreviewer protected)
Malline:Verkkoviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Viitteet (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Värivaihto (muokkaa)
Malline:Wikidata (muokkaa)
Moduuli:Arguments (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Authority control (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Authority control/auxiliary (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Authority control/config (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Check for unknown parameters (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:EditAtWikidata (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:ISxN (muokkaa)
Moduuli:Kirjaviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Laatukuvake (muokkaa)
Moduuli:Navbar (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Navbar/styles.css (muokkaa)
Moduuli:Navbox (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Navbox/configuration (muokkaa)
Moduuli:Navbox/styles.css (muokkaa)
Moduuli:Sidebar (muokkaa)
Moduuli:Sidebar/configuration (muokkaa)
Moduuli:Sidebar/styles.css (muokkaa)
Moduuli:TableTools (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Verkkoviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)

Palaa sivulle Julius Immanuel Bergh.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Julius_Immanuel_Bergh”

Lähdekoodi sivulle Julius Immanuel Bergh

Navigointivalikko

Haku