Lähdekoodi sivulle DNA

Sinulla ei ole oikeutta muokata tätä sivua seuraavasta syystä:

IP-osoitteesi on alueella, joka on estetty kaikissa Wikimedia-säätiön wikeissä.

Eston asetti ‪EPIC‬. Annettu syy on Open proxy/Webhost: See the help page if you are affected.

Esto alkoi: 2. heinäkuuta 2024 kello 10.48
Esto päättyy: 2. heinäkuuta 2025 kello 10.48

Tämänhetkinen IP-osoitteesi on 206.189.44.186. Estetty alue on 206.189.32.0/20.

Liitä kaikki yllä olevat tiedot kun teet kyselyjä. Jos uskot, että sinut estettiin vahingossa, löydät lisätietoja ja ohjeita Ei avoimia välityspalvelimia -käytännöstä.

Muussa tapauksessa keskustellaksesi estosta lähetä tarkistuspyyntö Meta-Wikissä. Voit myös lähettää sähköpostia ylivalvojien VRT-jonoon osoitteeseen stewards@wikimedia.org. Kerro viestissäsi kaikki yllä mainitut tiedot.

Voit katsoa ja kopioida tämän sivun lähdetekstiä.

{{Tämä artikkeli| käsittelee DNA:ta nukleiinihappona. Sanan muita merkityksiä on [[DNA (täsmennyssivu)|erillisellä täsmennyssivulla]].}}
[[Kuva:DNA animation.gif|thumb|Osa DNA-kaksoiskierteestä, joka koostuu kahdesta toisiinsa kiinnittyneestä juosteesta (kuvassa vain lyhyt katkelma kokonaisesta kaksoiskierteestä).]]
'''Deoksiribonukleiinihappo''' eli '''DNA'''<ref>[https://web.archive.org/web/20150315111015/http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 Lyhenneluettelo, Kotus]</ref> on [[nukleiinihappo]], joka sisältää kaikkien eliöiden [[solu]]jen<ref name="BI5">{{BI5|11–12, 18, 21, 162}}</ref> ja joidenkin [[virukset|virusten]] [[geeni|geneettisen materiaalin]]. Eliön [[lisääntyminen|lisääntyessä]] geneettinen materiaali kopioituu ja välittyy jälkeläisille.

[[Eukaryootit|Eukaryooteissa]] DNA on [[kromosomi|kromosomeissa]] solun [[tuma]]ssa. [[Prokaryootit|Prokaryooteissa]] DNA on rengasmaisena molekyylinä solun sisällä ilman tumaa [[nukleoidi]]ksi kutsutulla alueella. Eläin- ja kasvisolujen [[mitokondrio]]t sekä kasvisolujen [[Viherhiukkanen|viherhiukkaset]] sisältävät oman rengasmaisen DNA:nsa kuten bakteereissa. Ihmisen mitokondriaalinen DNA on maternaalista, eli periytyy aina äidiltä.

Jos yhden ihmisen solun DNA avattaisiin yhdeksi nauhaksi, tulisi pituudeksi noin kaksi metriä. Yhden ihmisen kaikkien solujen DNA yhteensä ylettyisi Maasta Kuuhun ja takaisin. Ihmisen perimästä vain noin 1,5 prosenttia on proteiineja koodaavaa DNA:ta.<ref name="Galenos – Johdanto lääketieteen opintoihin">* {{Kirjaviite | Tekijä=Hiltunen, Erkki ym. (toim.) | Nimeke=Galenos. Johdanto lääketieteen opintoihin | Sivu=176 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOYpro | Vuosi=2010 | Tunniste = | Isbn = 978-951-0-33085-2}}</ref> DNA:ta on käytetty rikostutkinnassa ensimmäisen kerran vuonna 1986.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.discovermagazine.com/the-sciences/the-evolution-of-dna-forensics-and-its-impact-on-solving-crimes|nimeke=The Evolution of DNA Forensics and Its Impact on Solving Crimes|julkaisu=Discover Magazine|viitattu=2023-10-28|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Ensimmäiset tekniikat tätä varten kehitti brittiläinen [[Alec Jeffreys]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.yourgenome.org/stories/the-eureka-moment-that-revolutionised-crime-solving/|nimeke=The ‘eureka’ moment that revolutionised crime solving|julkaisu=@yourgenome · Science website|viitattu=2023-10-28|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>

==Molekyylin rakenne==
[[Kuva:DNA-labels.png|thumb|250px|DNA:n kemiallinen rakenne. [[Sininen|Vaaleansiniset]] [[viisikulmio]]t deoksiriboosiyksiköitä, niiden välissä olevat [[Fosfori|P (fosfori)]] ja [[Happi|O (happi)]]-atomeista muodostuneet yksiköt fosfaattiryhmiä. Muut värilliset renkaat typpiemäksiä: vaaleanpunainen=adeniini, keltainen=tymiini, tummansininen=sytosiini, vihreä=guaniini.]]

DNA-kierre koostuu kahdesta juosteesta, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa typpiemäsosien välisin [[vetysidos|vetysidoksin]]. Nämä juosteet ovat makromolekyylejä, jotka koostuvat kolmenlaisista yksiköistä:

* pentoosisokeri
** [[deoksiriboosi]]
* typpiemäkset
** [[adeniini]] (A)
** [[guaniini]] (G)
** [[sytosiini]] (C)
** [[tymiini]] (T)
* [[fosforihappo]]

Kun sokeriin esteröityy [[fosfori]]happo, saadaan [[nukleotidi]]. Nukleotidit [[polymeeri|polymeroituvat]] esterireaktiolla, jolloin syntyy nukleiinihappoketju. [[Fosfori]]happo ja deoksiriboosi vuorottelevat DNA:n ketjussa, ja jokaiseen deoksiriboosiyksikköön on lisäksi kytkeytynyt jokin typpiemäksistä. Typpiemästen järjestys voi vaihdella, kuitenkin siten, että kun toisessa kierteessä on adeniini, on toisessa aina vastaavalla kohdalla tymiini ja päinvastoin, ja vastaavasti kun toisessa kierteessä on sytosiini, on toisessa aina guaniini ja päinvastoin. Emästen järjestyksestä riippuu, millä tavoin DNA:sta muodostunut [[geeni]] vaikuttaa.

Sekundaarirakenteena on kaksoiskierre, α-helix, jossa emäsparit liittyvät [[Aksiaalinen kiraalisuus|oikeakätisesti]] yhteen siten että muodostuu A-T- ja C-G-pareja. Kun toisessa kierteessä on adeniini, on toisessa aina vastaavalla kohdalla tymiini ja päinvastoin, ja vastaavasti kun toisessa kierteessä on sytosiini, on toisessa aina [[guaniini]] ja päinvastoin. Yhdessä helixin kierteessä on kymmenen emäsparia.

Tertiäärirakenne, nk. 30&nbsp;nm kierre, perustuu DNA:n kietoutumiseen [[histoni]]proteiinien ympärille, jolloin DNA on tarpeeksi pienessä tilassa mahtuakseen [[tumakotelo]]on. Histonien sijoittelun muuttaminen 30&nbsp;[[Nanometri|nm]] kierteessä mahdollistaa myös transkription säätelyn, koska siten transkription aloituskohdat voidaan tarvittaessa joko paljastaa tai piilottaa. Tertiäärirakenne ehkäisee myös osaltaan DNA:n katkeilua.

==DNA:n kopioituminen==
{{Pääartikkeli|[[Replikaatio]]}}
[[Kuva:DNA replication split.svg|thumb|200px|DNA:n kahdentuminen.]]

Solun jakautuessa myös sen DNA on kopioitava. Kopioitaessa DNA:n kaksoiskierre avautuu ja DNA:n molemmat säikeet täydennetään täydelliseksi kopioksi. DNA:n kopioituminen on siis ''semikonservatiivista'', sillä syntyneiden uusien DNA-molekyylien toinen juoste on aina peräisin alkuperäisestä DNA-molekyylistä. Uusi DNA-molekyyli perii myös puolet vanhaan DNA-rihmaan assosioituneista proteiineista, kuten esimerkiksi histoneista.

DNA:n epäsymmetrisyyden vuoksi entsyymit voivat lukea sitä vain yhteen suuntaan, jota nimitetään 5′-3′ -suunnaksi. [[DNA-polymeraasi]]-δ täydentää toista säiettä 5′-3′ -suuntaan ja DNA-polymeraasi-ε toista säiettä. Koska toista säiettä ei voi kopioida kerralla, polymeraasi-ε tuottaa kopioita 100–200 emäsparin palasissa, Okazaki-fragmenteissa, jotka toinen entsyymi, DNA-ligaasi, yhdistää yhtenäiseksi ketjuksi. 

Ihmisen yhden kromosomin DNA:ssa on keskimäärin 150 miljoonaa emäsparia, joita voidaan kopioida 50 emäsparia sekunnissa. Kokonaisuudessaan kopiointi kestää vain tunnin, kun se aloitetaan monesta kohdasta yhtäaikaisesti (nk. replikaation aloituskohta, ''origin of replication'', ORI). Kopioinnissa on virheenkorjausmekanismeja, joiden ansiosta keskimäärin vain 2,5 sadasta miljoonasta emäsparista kopioituu väärin.

==Proteiinisynteesi==
===Transkriptio===
{{Pääartikkeli|[[Transkriptio]]}}

Geenissä sarja DNA:n nukleotideja muodostaa ohjeen [[proteiini]]n valmistamiseen. Eukaryooteilla [[proteiinisynteesi]] alkaa tumassa, jossa DNA:n transkriptio tapahtuu. Transkriptiossa kaksoiskierre avautuu helikaasi-entsyymin avulla ja DNA:sta kopioituu [[RNA|lähetti-RNA]], mRNA, joka on peilikuva alkuperäiselle geenille. Transkriptiota ohjaavat useat transkriptiofaktorit, jotka säätelevät geenien kopiointia mRNA:ksi. Lähetti-RNA kulkee tumakalvon läpi [[tumahuokonen|tumahuokosten]] kautta [[solulima]]an. Ennen kuin proteiinisynteesi alkaa, tapahtuu eukaryooteilla mRNA:n silmukointi eli pujonta. Silmukointi tarkoittaa [[introni]]en poistamista geenin koodaavien osien, [[eksoni]]en välistä. Silmukointi voi tapahtua monella tavalla: joskus jokin introneista voidaan jättää silmukoimatta tai jokin eksoneista voidaan silmukoida pois kypsästä mRNA:sta. Vaihtoehtoisen silmukoinnin avulla yhdestä geenistä saadaan useita erilaisia proteiineja.

===Translaatio===
{{Pääartikkeli|[[Translaatio (biologia)|Translaatio]]}}

Silmukoinnin jälkeen on vuorossa mRNA:n translaatio: mRNA:n nukleotidijärjestys muutetaan proteiinin aminohappojärjestykseksi. Kolmen peräkkäisen emäksen jakso mRNA:ssa on ''[[kodoni]]''. Se määrää [[proteiinisynteesi]]ssä käytettävät [[aminohappo|aminohapot]]. Koska neljästä emäksestä saadaan 64 erilaista kolmen emäksen yhdistelmää, ja aminohappoja on vain noin 20, niin jokaista aminohappoa vastaa [[geneettinen koodi|geneettisessä koodissa]] useampi kodoni. Tämän lisäksi kodoneista yksi on nk. aloituskodoni ja kolme erilaisia lopetuskodoneja, jotka määrittävät translaation alku- ja loppukohdan. Translaatio tapahtuu joko soluliman vapaissa [[ribosomi|ribosomeissa]] tai [[Solulimakalvosto|solulimakalvostoon]] kiinnittyneissä ribosomeissa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa proteiini jää solulimaan tai kulkeutuu tumaan. Jälkimmäisessä tuotetaan proteiineja [[eksosytoosi|eksosytoitaviksi]] (ks. alla) tai [[kalvoproteiini|kalvoproteiineiksi]] (esimerkiksi solukalvolle, tumakalvolle, solulimakalvostolle). Translaatiossa ribosomi kiinnittyy mRNA-ketjuun. tRNA-molekyylit (siirtäjä-RNA, {{k-en| transfer RNA}} eli tRNA) käy sovittamassa omaa antikodoniaan (kodonin peilikuva) mRNA:n kodoniin. Jos ne täsmäävät, niin tRNA jää paikalle, ja ribosomi siirtyy seuraavan kodonin kohdalle. Näin aminohappoketju pitenee, kunnes tullaan lopetuskodonin (UAA, UAG tai UGA) kohdalle. Proteiinin täytyy seuraavaksi laskostua, ja siihen liitetään solulimakalvostossa ja [[Golgin laite|Golgin laitteessa]] hiilihydraattiosia (translaation jälkeinen modifikaatio; {{k-en|posttranslational modification}}).

==DNA:n rakenteen historiaa==
[[Kuva:DNA Model Crick-Watson.jpg|thumb|Crickin ja Watsonin vuonna 1953 rakentama DNA:n malli.]]

Ensimmäisen kerran DNA:n eristi [[sveitsi]]läinen tutkija [[Friedrich Miescher]] vuonna 1869 [[lohi|lohen]] [[mäti|mädistä]] ja tulokset julkaistiin kaksi vuotta myöhemmin.<ref>[http://www.laskerfoundation.org/rprimers/gnn/timeline/1869a.html 1869 – Johann Friedrich Miescher] {{Wayback|1=http://www.laskerfoundation.org/rprimers/gnn/timeline/1869a.html |päiväys=20070315235250 }}. Viitattu 25.3.2007. {{en}}</ref> Löytämänsä molekyylin merkityksestä hänellä ei vielä ollut aavistustakaan. DNA:n tehtävän perimän siirtäjänä osoittivat kokeellisesti amerikkalaiset [[Oswald Avery]], [[Colin MacLeod]] ja [[Maclyn McCarty]] vuonna 1944.

DNA:n kemiallisten ominaisuuksien näennäinen yksinkertaisuus johti biologit epäilemään, ettei se voisi olla geneettisen informaation säilytysmolekyyli. DNA:n rakenteen ratkaisu perustui sen kemiallisten ominaisuuksien tuntemiseen. 1950-luvulla Lontoon King's Collegessa vaikuttanut [[Rosalind Franklin]] ja Cambridgen yliopistossa vaikuttaneet [[James D. Watson]] ja [[Francis Crick]] ratkaisivat DNA:n rakenteen. Watson ja Crick julkaisivat kuuluisan artikkelinsa ”Molecular structure of nucleic acids: A Structure for Deoxyribose Nucleic Acid” ''[[Nature]]''-lehdessä 1953. DNA:n rakenteen tunteminen mahdollisti kaikki molekyylibiologian edistysaskeleet tästä eteenpäin. Watson ja Crick saivat Nobelin palkinnon 1962 DNA-tutkimuksistaan yhdessä [[Maurice Wilkins]]in kanssa. Rosalind Franklinin varhainen kuolema 1958 esti häntä saamasta Nobelin palkintoa, koska sitä ei jaeta postuumisti.

==Katso myös==
* [[DNA rikostutkinnassa]]
* [[Muinais-DNA]]

==Lähteet==
{{viitteet}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Carroll, Sean B. | Nimeke=[[Kelpoisimman valmistus|Kelpoisimman valmistus. DNA ja evoluution kiistattomat todisteet]] | Selite=(The Making of the Fittest. DNA and the Ultimate Forensic Record of Evolution, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2008 | Tunniste = | Isbn = 978-952-5697-16-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=[[Geenin itsekkyys]] | Selite=(The Selfish Gene, 1976, 1989.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1993 | Tunniste = | Isbn = 951-884-107-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=[[Sokea kelloseppä]] | Selite=(The Blind Watchmaker, 1986.) Suomentanut Risto Varteva | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste = | Isbn = 951-0-15863-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=[[Viesti miljardien vuosien takaa]] | Selite=(River out of Eden, 1995.) Suomentanut Risto Varteva | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste = | Isbn = 951-0-20552-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Watson, James D. | Nimeke=[[Kaksoiskierre|Kaksoiskierre. Henkilökohtainen selonteko DNA:n rakenteen keksimisestä]] | Selite=(The Double Helix. A Personal Account of the Discovery of the Structure of DNA, 1968.) Suomentanut Otto Hokkala | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1969}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|DNA|DNA}}
* [http://opetus.tv/biologia/solubiologia-ja-perinnollisyys/dna/ Biologian etäopiskeluympäristö, DNA]. Opetus.tv.
* [http://opetus.tv/biologia/solubiologia-ja-perinnollisyys/nukleotidi/ Biologian etäopiskeluympäristö, DNA (nukleotidi)]. Opetus.tv.
* [http://opetus.tv/biologia/solubiologia-ja-perinnollisyys/emasjarjestys-ja-kodoni/ Biologian etäopiskeluympäristö, DNA (emäsjärjestys ja kodoni)]. Opetus.tv.

{{biologia}}
{{Nukleiinihapot}}
{{Genetiikka}}
[[Luokka:DNA|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

Tällä sivulla käytetyt mallineet:

Malline:!- (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Aihealue/korostusväri (muokkaa)
Malline:Aihealue/luokitus (muokkaa)
Malline:Aihealue/taustaväri (muokkaa)
Malline:Aihealue/tekstinväri (muokkaa)
Malline:Aihealue/väri (muokkaa)
Malline:BI5 (muokkaa)
Malline:Biologia (muokkaa)
Malline:Commons-rivi (muokkaa)
Malline:Commonscat-rivi (muokkaa)
Malline:En (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Genetiikka (muokkaa)
Malline:Hlist/styles.css (näytä wikiteksti) (autoreviewer protected)
Malline:K (muokkaa)
Malline:K-en (muokkaa)
Malline:Kielisymboli (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Kirjaviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Navigaatio (muokkaa)
Malline:Navigaatio/helppo (muokkaa)
Malline:NavigaatioLoppu (muokkaa)
Malline:Nukleiinihapot (muokkaa)
Malline:Pääartikkeli (muokkaa)
Malline:Ryhmätaulu (muokkaa)
Malline:Ryhmätaulu/ala (muokkaa)
Malline:Tämä artikkeli (muokkaa)
Malline:Vaakalista (näytä wikiteksti) (autoreviewer protected)
Malline:Verkkoviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Viitteet (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Värivaihto (muokkaa)
Malline:Wayback (muokkaa)
Malline:Wikidata (muokkaa)
Moduuli:Fr:Langue (muokkaa)
Moduuli:Fr:Langue/Data (muokkaa)
Moduuli:ISxN (muokkaa)
Moduuli:Kirjaviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Verkkoviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)

Palaa sivulle DNA.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/DNA”

Lähdekoodi sivulle DNA

Navigointivalikko

Haku