Lähdekoodi sivulle Afrodite

Sinulla ei ole oikeutta muokata tätä sivua seuraavasta syystä:

IP-osoitteesi on alueella, joka on estetty kaikissa Wikimedia-säätiön wikeissä.

Eston asetti ‪EPIC‬. Annettu syy on Open proxy/Webhost: See the help page if you are affected.

Esto alkoi: 2. heinäkuuta 2024 kello 10.48
Esto päättyy: 2. heinäkuuta 2025 kello 10.48

Tämänhetkinen IP-osoitteesi on 206.189.44.186. Estetty alue on 206.189.32.0/20.

Liitä kaikki yllä olevat tiedot kun teet kyselyjä. Jos uskot, että sinut estettiin vahingossa, löydät lisätietoja ja ohjeita Ei avoimia välityspalvelimia -käytännöstä.

Muussa tapauksessa keskustellaksesi estosta lähetä tarkistuspyyntö Meta-Wikissä. Voit myös lähettää sähköpostia ylivalvojien VRT-jonoon osoitteeseen stewards@wikimedia.org. Kerro viestissäsi kaikki yllä mainitut tiedot.

Voit katsoa ja kopioida tämän sivun lähdetekstiä.

[[Tiedosto:Venus de Milo Louvre Ma399 n4.jpg|220px|thumb|right| Kreikan hellenistisellä kaudella syntyneen Milon Venus -veistoksen oletetaan esittävän rakkauden ja kauneuden jumalatar [[Afrodite]]a.]]
[[Kuva:William-Adolphe Bouguereau (1825-1905) - The Birth of Venus (1879).jpg|thumb|[[William-Adolphe Bouguereau]]n näkemys Afroditen syntymästä. (''La naissance de Venus'', 1879).]]
[[Kuva:Enrique Simonet - El Juicio de Paris - 1904.jpg|thumb|[[Enrique Simonet]]in ''[[Pariksen tuomio]]'' (1904). Jumalattaret vasemmalta oikealle [[Athene]], [[Hera (mytologia)|Hera]] ja Afrodite. Afroditen vieressä maassa istumassa [[Eros]].]]
'''Afrodite''' ({{k-grc|Ἀφροδίτη}}) on [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisessa mytologiassa]] rakkauden, kauneuden, sulouden, hedelmällisyyden ja seksuaalisuuden [[jumalatar]]. [[Roomalainen mytologia|Roomalaisessa mytologiassa]] Afroditea vastaa [[Venus (mytologia)|Venus]].

Afroditella oli kulttipaikkoja esimerkiksi [[Kythera]]n ja [[Kypros|Kyproksen]] saarilla. Joissakin kulttipaikoissa, esimerkiksi [[Korintti|Korintissa]], harjoitettiin [[temppeliprostituutio]]ta.

== Syntymä ==
Afroditen syntymästä on kaksi kertomustraditiota: 
* [[Homeros|Homeroksen]] mukaan hänen vanhempansa olivat ylijumala [[Zeus]]<ref>''Ilias'' 3.374; ''Odysseia'' 8.308.</ref> ja [[Okeanos|Okeanoksen]] tytär [[Dione (jumalatar)|Dione]].<ref>''Ilias'' 5.370.</ref> Afroditen puoliso oli rampa ja ruma [[Hefaistos]], joka vaatii Zeukselle antamansa morsiuslahjan takaisin huomattuaan, miten Afrodite ”Areen surmaisen kera liittyvi lempeen”.<ref>''Odysseia'' 8.309 (suom. Otto Manninen).</ref> ''[[Ilias|Iliaassa]]'' Afrodite kutsuu [[Ares]]ta veljekseen.<ref>''Ilias'' 5.359.</ref> 
* [[Hesiodos]] kertoo runoelmassaan ''[[Jumalten synty]]'' (''Theogonia''), miten [[titaani (mytologia)|titaanijumala]] [[Kronos]] kuohitsi isänsä [[Uranos|Uranoksen]], jonka genitaaleista vuotava vaahto valui mereen hedelmöittäen meren olennoituman, yläilman ja päivän tyttären Thalattan. Tästä syntyi Afrodite, ”vaahtosynty” ({{Polytoninen|ἀφρογενής}}).<ref>''Theogonia'' 189–191, 196.</ref> Tähän samaiseen syntymäprosessiin Hesiodos viittaa [[Homonymia|homonyymiin]] perustuvalla sanaleikillä, joka rakentuu sanojen {{Polytoninen|μειδάω}} ({{IPA|[meːdáɔː]}}) ’hymyilen’ ja {{Polytoninen|μήδεα}} ({{IPA|[mɛ̌ːdea]}}) ’genitaalit’ äänteelliseen samankaltaisuuteen: kun Hesiodos sanoo, että jumalatarta kutsutaan myös nimellä ''Filomeides'' (’hymyä rakastava’), hän perustelevassa lauseessa saa synnytetyksi mielteen nimityksestä ''Filomeedes'' (’genitaaleja rakastava’).<ref>''Theogonia'' 200.</ref>

Molemmissa traditioissa Afroditen syntymäpaikkana pidetään [[Kypros]]ta.

==Etymologia==
Antiikin aikana Afroditen nimi yhdistettiin kreikan sanaan ''afrós'' ({{Polytoninen|ἀφρός}}) ’vaahto’, kuten Hesiodoksen kertomasta [[Etiologia|etiologisesta]] myytistä ilmenee.<ref>''Theogonia'' 175–202.</ref> Sekä Frisk<ref>Frisk, Hjalmar, ''Griechisches etymologisches Wörterbuch'', I (1960) 196–197. Winter: Heidelberg.</ref> että Chantraine<ref>Chantraine, Pierre, ''Dictionnaire étymologique de la langue grecque'', s. 147–148. Klincksieck: Paris, 1999.</ref> hylkäävät tämän [[kansanetymologia]]n, mutta eivät pysty tarjoamaan mitään olennaisesti parempaakaan, vaikka luettelevatkin koko joukon tuoreempia ehdotuksia, joista suurin osa pitäytyy kreikkalaisissa tai ainakin [[Indoeurooppalainen kantakieli|indoeurooppalaisissa]] puitteissa. Nimeä ei kuitenkaan voi pitää indoeurooppalaisena, koska sille ei ole vahvistettavissa minkäänlaisia [[Sukulaissana|sukulaissanoja]] eli kognaatteja siltä puolelta. Näin ollen yksi mahdollisuus olisi pitää sanaa esikreikkalaisena [[Substraatti (kielitiede)|substraattisanana]].

On ilmeistä, että Afroditen palvonta on tullut idästä [[Foinikialaiset|foinikialaisten]] välittämänä, mutta riitin alkuperä ei vielä välttämättä selitä nimen alkuperää. ''[[Historiateos|Historiateoksessaan]]'' [[Herodotos]] luo yhteyden [[Babylonia]]n Mylitta-jumalattaren, [[Assyria]]n [[Ištar]]in, foinikialaisten [[Astarte]]n ja kreikkalaisten Afroditen välille.<ref>Herodotos, ''Hist.'' 1.131.</ref> Aivan ilmeisesti on kyse kulttuurien kohtaamisen aikaansaamasta paikallisten kulttien [[Synkretismi|sekoittumisesta]] ja samankaltaistumisesta.<ref>Bonnet & Pirenne-Delforge (1999). Tämän kulttuurisen diffuusioprosessin jatke oli tietysti roomalaisten [[Venus (mytologia)|Venus]].</ref> Vanhimmat Afroditen kulttipaikat olivat [[Kíthira]]n saarella ja Kyproksessa. Kíthirassa oli ikivanha foinikialaisten perustama temppeli, ja kyproslaisten oman todistuksen mukaan heidän temppelitoimituksensa olivat peräisin [[Askalon (antiikin kaupunki)|Askalonista]].<ref>Herodotos, ''Hist.'' 1.105; Tacitus, ''Hist.'' 2.2–3 (Pafoksen temppeli); [[Pausanias (maantieteilijä)|Pausanias]], ''Periegesis'' 3.23.1 (Kythera).</ref>

On vallinnut intuitiivinen käsitys, että nimen ''Afrodite'' (oikeastaan ''Aphrodite'') täytyy olla jonkinlainen muunnos tai väännös kanaanilais-foinikialaisesta ''Astarte''-nimestä, mutta sanat ovat sittenkin [[Äänne|äänteellisesti]] sen verran etäällä toisistaan, että olisi oletettava mielivaltaisia ja ainutkertaisia äänteenmuutoksia.<ref>West (2000: 135–136) antaa yhteenvedonomaisen (varoittavan) esimerkin tällaisesta äänteenmuutosakrobatiasta.</ref> Martin West on kiinnittänyt huomiota siihen, että ''Afrodite'' (kreikkalainen lähtömuoto {{Polytoninen|Ἀφροδίτη}} {{IPA|[apʰrodǐːtɛː]}}) on rakenteeltaan ilmeisen [[Seemiläiset kielet|seemiläinen]] sana: sanajuuri ''prd̲'', johon on liitetty pertinentiivinen (johonkin kuulumista ilmoittava) [[suffiksi]] ''-ī-'' ja feminiiniä osoittava ''-t''. Tätä ''prd̲''-juurta vastaa Westin mukaan heprean ''prz'', jonka johdos on esimerkiksi [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|''Genesiksen'']] 13:7 ''Prizzīm'' 'perissiläiset'.<ref>Septuagintan {{Polytoninen|Φερεζαῖοι}}.</ref> Westin mukaan ''Prizzīm'' on suhteutettavissa sanaan ''prāzót'' 'linnoittamaton kylä'. Näin ollen feminiininen 'kyläläinen' olisi ''prāzīt'', jonka Kyproksen kanaaniittinen eli foinikialainen vastine olisi kuulostanut *[aproðiːt].<ref>West (2000:138).</ref> Westin mukaan siis olisi alkuaan ollut kyseessä Astarten paikallinen epiteetti, joka olisi kreikkalaisella puolella itsenäistynyt omaksi erisnimekseen: Ἀστάρτα Ἀφροδίτα ('kyläkaupungin Astarte') > Ἀφροδίτα ('Astarte').

Jos oletetaan, että ''Afrodite'' on sanana (länsi)seemiläistä perua, Westin analyysi kyllä kekseliäästi hajottaa sen merkityksellisiin osiin: /(a)prod̲-ī-t/, jossa ''a''-aluke olisi kypros-foinikialle ominainen proteettinen vokaali sananalkuisen konsonanttiyhtymän edessä.<ref>Friedrich & Röllig (1999: 29 ja 75).</ref> Sanajuuren perustelu tosin jää jokseenkin ohueksi, varsinkin kun tiedämme, että Askalonin Astarten epiteetti oli Herodotoksen mukaan "Taivaallinen". On kuitenkin varteenotettava ajatus, että Afrodite olisi ollut alkuaan paikallisen jumaluuden nimi, joka alkuaan Astarten epiteettinä olisi levinnyt kreikkalaiseen maailmaan. Joka tapauksessa Afrodite ei ollut kreikkalainen sana. Ellei se ollut seemiläinen, se oli jotain muuta esikreikkalaista kieltä, jota on mahdotonta tunnistaa.

== Afroditen myyttinen elämäkerta ==
Sodan jumala [[Ares]] eli [[Mars (jumala)|Mars]] oli hänen rakastajansa ja rakkauden jumala [[Eros]] oli heidän poikansa. Afroditen poika oli myös [[Aineias]], jonka isä oli troijalainen ylimys [[Ankhises]]. Afroditen palvelijattaria olivat sulottaret, [[khariitit]]. Kyyhkynen ja varpunen ovat hänelle pyhitettyjä.

== Afrodite taiteessa ==
[[Kuva:Afrodita sorprendida desnuda.JPG|thumb|250px|Afroditea esittävä [[patsas]].]]
Afroditesta on tehty useita tunnettuja taideteoksia, ja niissä hänet on yleensä kuvattu luonnolliseksi kauniiksi naiseksi. Afroditen tunnuksia olivat muun muassa kyyhkynen ja [[kultainen omena]], jonka Afrodite sai tarun mukaan [[Paris|Pariilta]] ennen [[Troijan sota]]a.

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Aphrodite|Afrodite}}

=== Kirjallisuus ===
* Bonnet, Corinne & Pirenne-Delforge, Vinciane (1999) Deux déesses en interaction. Astarté et Aphrodite dans le monde égéen. ''Les syncrétismes religieux dans le monde méditerranéen antique'' (toim. Corinne Bonnet & André Motte), 249–273. Bruxelles: Institut Historique Belge de Rome. (Études de philologie, d'archéologie et d'histoire anciennes; Institut Historique Belge de Rome, 36.)
* Friedrich, Johannes & Röllig, Wolfgang (1999) ''Phönizisch-punische Grammatik''. (3. painos, toim. M.G.A.Guzzo). Editrice Pontificio Istituto Biblico: Roma.  
* West, Martin L. (2000) The name of Aphrodite. ''Glotta'' 76, 134–138.

{{Metatieto}}

[[Luokka:Antiikin Kreikan jumalattaret]]
[[Luokka:Hedelmällisyyden jumalattaret]]
[[Luokka:Rakkauden ja intohimon jumalattaret]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

Tällä sivulla käytetyt mallineet:

Malline:Commons-rivi (muokkaa)
Malline:Commonscat-rivi (muokkaa)
Malline:IPA (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:IPA/styles.css (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:K-grc (muokkaa)
Malline:Metatieto (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Polytoninen (muokkaa)
Malline:Tyhjä malline (muokkaa)
Malline:Viitteet (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Wikidata (muokkaa)

Palaa sivulle Afrodite.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Afrodite”

Lähdekoodi sivulle Afrodite

Navigointivalikko

Haku