Katso myös: Tuuri

Substantiivi

muokkaa

tuuri (5)

  1. (arkikieltä) hyvä onni
    Matilla oli tuuria, kun hän voitti lotossa kymmenen tuhatta euroa.
  2. (puhekieltä) vuoro

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪uːri/, [ˈt̪uːri]
  • tavutus: tuu‧ri

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

ruotsin sanasta tur ’onni’[1] < ranska[2]

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tuuri Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kirsti Aapala, Klaas Ruppel: Lomalle! Kielikello, 2017, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.