taputtaa

taputtaa (53-C) (taivutus[luo])

1. osoittaa suosiota lyömällä käsiä yhteen toistuvasti, antaa aplodit

   Esityksen päätyttyä yleisö taputti seisaallaan.

2. iskeä (kevyesti) avatulla kämmenellä toistuvasti

   Kyllä se siitä, Ykä sanoi ja taputti selkääni.

• IPA: /ˈt̪ɑput̪ːɑːˣ/
• tavutus: ta‧put‧taa

• substantiivit: taputtaja, taputtaminen, taputus
• verbit: taputella

• taputtaa Kielitoimiston sanakirjassa