rikki
Suomi
muokkaaAdverbi
muokkaarikki (ei vertailuasteita)
- ei toimi tai on hajalla, epäkunnossa
- Auto meni rikki.
- En pääse nyt lähtemään, koska autoni on rikki.
- Ikkuna meni rikki.
- Iho on hiertynyt rikki.
Etymologia
muokkaai-latiivi samasta kannasta kuin rikkoa ja ehkä rikka[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa- hajalla, särkynyt
- (arkikielinen) sökönä, tuusan nuuskana, mäsänä
- (leikkimielinen) särki
- (alatyylinen) paskana, tuhannen pillun päreinä
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- rikki Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
muokkaaAlkuaineet | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
fosfori ← rikki → kloori | ||||||
P ← S → Cl | ||||||
|
- epämetalleihin kuuluva yleinen, mauton ja hajuton, väriltään keltainen alkuaine. Rikin kemiallinen merkki on S.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrikːi/, [ˈrik̟ːi]
- tavutus: rik‧ki
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rikki | rikit |
genetiivi | rikin | rikkien (rikkein) |
partitiivi | rikkiä | rikkejä |
akkusatiivi | rikki; rikin |
rikit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rikissä | rikeissä |
elatiivi | rikistä | rikeistä |
illatiivi | rikkiin | rikkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rikillä | rikeillä |
ablatiivi | rikiltä | rikeiltä |
allatiivi | rikille | rikeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rikkinä | rikkeinä |
translatiivi | rikiksi | rikeiksi |
abessiivi | rikittä | rikeittä |
instruktiivi | – | rikein |
komitatiivi | – | rikkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | riki- | |
vahva vartalo | rikki- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaSanalla on vastineita lähisukukielissä. On esitetty, että se on laina keskialasaksan sanasta dreck ’kura yms.’ Murteissa sanalla on myös merkitys ’rähmä’. Sana esiinty ensi kerran Gananderin sanakirjassa 1787.[2]
Käännökset
muokkaa1. alkuaine
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaarikinhaju, rikinkatku, rikinkeltainen, rikkibakteeri, rikkidioksidi, rikkihappo, rikkihiili, rikkikiisu, rikkioksidi, rikkipesuri, rikkipäästö, rikkirauta, rikkivety
Aiheesta muualla
muokkaaViro
muokkaaAdverbi
muokkaarikki
- epäkuntoon, rikki
- lift läks rikki; lift on rikkis – hissi meni rikki; hissi on rikki
- pilalle
- hea plaan läks rikki – hyvä suunnitelma meni pilalle
- palavaga läheb toit kergesti rikki – helteellä ruoka menee herkästi pilalle / pilaantuu herkästi
Huomautukset
muokkaa- tarkoittaa käyttökelvottomaan kuntoon, epäkuntoon, vrt. katki
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Eesti keele põhisõnavara sõnastik : rikki
- rikki Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.
- ↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. rikki.