osittaa

osittaa (53-C) (taivutus[luo])

1. jakaa osiin

   Avioerossa osapuolten omaisuus ositetaan ja tasataan — suoritetaan ositus.

• IPA: /ˈosit̪ːɑːˣ/
• tavutus: o‧sit‧taa

• sanan osa monikon inessiivivartalosta osi- ja suffiksista -ttaa

• substantiivit: ositus, osittaminen
• verbit: ositella

• osittaa Kielitoimiston sanakirjassa