luonnostella

luonnostella (67) (taivutus[luo])

1. frekventatiivinen luonnostaa (tehdä luonnos tai luonnoksia); hahmotella, kaavailla tai suunnitella jotakin

• IPA: /ˈluo̯nːosˌt̪elːɑˣ/
• tavutus: luon‧nos‧tel‧la

johdos substantiivista luonnos^[1]

• luonnos, luonnostaa

• substantiivit: luonnosteleminen, luonnostelu

• luonnostella Kielitoimiston sanakirjassa