Liite:Viron kielen kielioppi/Sanamuotojen muodostaminen

• Eesti keele süntesaator / EKI [1]

Viron sanojen taivutusmuotojen luonti.

• Eesti keele morfanalüsaator / EKI [2]

Viron sanojen taivutusmuotojen rakenteen analysointi.

Viron kielen sana voi eri taivutusmuodoissa muuttua monin eri tavoin. Sanamuotojen perustaksi täytyy valita yksi kiinteä sanan tai sanan vartalon muoto, jonka perusteella esitetään säännöt sanan muiden muotojen muodostamiseksi. Tämä on alkumuoto (algvorm)

• Nominien alkumuoto on yksikön nominatiivi, esimerkiksi siil, mõte, kirjanik, .tantsijatar

• Verbien alkumuoto on ma-infinitiivin vartalo ennen infinitiivin tunnusta: ela(ma), näge(ma))

Lähteet

• EKKR M 18 Algvorm
• EKG osa 1, § 93 s.121

Monet sanan taivutusmuodoista muodostuvat kaikissa sanoissa samojen perusteiden mukaan. Näiden "johdettujen" muotojen muodostamiseen ei kuitenkaan pelkkä sanan alkumuoto riitä. Lisäksi täytyy tietää sanan teemamuodot (põhivorm) ["perusmuoto"].

Sanojen kaikki taivutusmuodot koostuvat näistä teemamuodoista ja niiden perusteella johdettavista analogiamuodoista (analoogiavorm).

Analogiamuotojen johtamiseksi teemamuodoista täytyy tuntea kyseisen sanan tai sanan taivutustyypin muotojen muodostamiseen liittyvät säännöt ja tuntea poikkeukset.

Lähteet

• EKKR M 20 Põhivormid ja analoogiavormid

• yksikön nominatiivi (ainsuse nimetav)
• yksikön genetiivi (ainsuse omastav
• yksikön partitiivi (ainsuse osastav)
• yksikön lyhyt illatiivi, aditiivi (lühike ainsuse sisseütlev)
• monikon genetiivi (mitmuse omastav)
• monikon partitiivi (mitmuse osastav)

Teemamuotojen ja niiden vartaloiden perusteella voidaan muodostaa sanan kaikki sijamuodot:

Yksikön nominatiivi → yksilöllinen

Yksikön partitiivi → yksilöllinen

Yksikön lyhyt illatiivi → yksilöllinen

Yksikön genetiivi → yksikön sijamuodot sse-illatiivista alkaen ja monikon nominatiivi

Monikon genetiivi → de-monikon muodot illatiivista alkaen

Monikon partitiivi → vokaalimonikon muodot, muunnoksia voi esiintyä

Yksilöllisten teemamuotojen perusteella ei voi muodostaa muita muotoja.

Lähteet

1. EKKR M 111 Analoogiaseosed käändsõna paradigmas

• Verbin taivutusmuodot, katso ÕS 2013 Käändsõna vormistik

TEEMAMUODOT

• ma-infinitiivi [esim. lugema]
• da-infinitiivi [lugeda]
• indikatiivin preesensin yksikön 3. persoona [loeb]^SVSSK
• indikatiivin preesensin passiivi (kindla kõneviisi umbisikulise tegumoe olevik) [loetakse

Esimerkkejä

Tämän esityksen esimerkkiverbi lubama

rakennesimerkkejä <elama, kinkima, vestlema, hüppama>

• ma-infinitiivi (ma-tegevusnimi) lubama

<esim. ela/ma, kinki/ma, vestle/ma>

• da-infinitiivi (da-tegevusnimi) lubada

<ela/da, kinki/da, vestel/da, hüpa/ta>

• indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto (kindla kõneviisi oleviku ainsuse 3. pööre) loeb

<ela/b, kinki/b, vestle/b, hüppa/b>

• indikatiivin preesensin passiivi (kindla kõneviisi umbisikulise tegumoe olevik) lubatakse

<ela/takse, kingi/takse, veste/dakse >
[aikaisemmin passiivin partisiipin preesens, tud-partisiippi lubatud>]

Teemamuotojen ja niiden vartaloiden perusteella voidaan muodostaa verbien muut muodot:

ma-infinitiivi →

ma-infinitiivin sijamuodot (käändevormid)

<luba/mas, ela/mas, kinki/mas, vestle/mas>

<luba/mast, ela/mast, kinki/mast, vestle/mast>

<luba/maks, ela/maks, kinki/maks, vestle/maks>

<luba/mata, ela/mata, kinki/mata, vestle/mata>

aktiivin indikatiivin imperfekti (isikulise tegumoe kindla kõneviisi lihtminevik)

<luba/sin, ela/sin, kinki/sin, vestle/sin<

kvotatiivin preesens (kaudse kõneviisi olevik) [epäsuoran tapaluokan preesens]

<ela/vat, kinki/vat, vestle/vat)

aktiivin partisiipin preesens (isikulise tegumoe oleviku kesksõna) [v-partisiippi]

<ela/v, kinki/v, vestle/v>

da-infinitiivi →

des-muoto (des-vorm)

<ela/des, kinki/des, vestel/des>

imperatiivin yksikön 3. persoona (käskiva kõneviisi ainsuse 3. pööre)

imperatiivin monikko (käskiva kõneviisi mitmus)

jussiivin preesens (möönva kõneviisi olevik) [epäsuoran imperatiivin preesens]

aktiivin partisiipin perfekti (isikulise tegumoe mineviku kesksõna) [nud-partisiippi]

konditionaalin perfekti (tingiva kõneviisi minevik)

kvotatiivin perfekti (kaudse kõneviisi minevik)

indikatiivin preesensin yksikön 3. persoona →

muut indikatiivin preesensin muodot (kindla kõneviisi oleviku pöörded)

imperatiivin yksikön 2. persoona (käskiva kõneviisi ainsuse 2. pööre)

konditionaalin preesens (tingiva kõneviisi olevik)

preesensin passiivi →

muut passiivin muodot (umbisikulise tegumoe vormid)

Lisäksi on 27 epäsäännöllstä verbiä, joiden muodostamiseen edelläolevat teema- ja analogiamuodot eivät riitä: laskma, pidama, pesema, kusema, tegema, nägema, tulema, panema, sure­ma, olema, minema sekä 16 võima-, saama-, käima- ja jooma-tyyppien verbiä.

Lähteet

• EKKR M 112 Analoogiaseosed pöördsõna paradigmas

Lähde

Eesti keele Käsiraamat EKKR

Selityksiä

• [.] esimerkiksi [.jalg], piste tavun edessä = III kestoaste

• Katso Viron verbien teemamuodot ja analogiamuotojen muodostaminen

• EKG Eesti keele grammatika. 1, Morfoloogia ; Sõnamoodustus / Mati Erelt ... [et al.] ; trükki toimetanud Mati Erelt ... [et al.]. – Tallinn : Eesti Teaduste Akadeemia Keele ja Kirjanduse Instituut, 1995. 659 s. – ISBN 9985-9002-2-7

• EKKR Eesti keele käsiraamat / Mati Erelt, Tiiu Erelt, Kristiina Ross Tallinn : Eesti Keele Sihtasutus, 2007 (Tallinn : Pakett) 726 lk. – 21 cm ISBN/ISSN: 9789985792100
  

Verkkoversio Eesti keele käsiraamat

• Viron kielioppi / Hannu Remes : Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1983 : ISBN 951-0-11982-2
• Muodot kontrastissa. Suomen ja viron vertailevaa taivutusmorfologiaa / Hannu Remes 2009 ISBN 978-951-42-9150-0 (PDF) ladattava PDF