Vertaislainaus

Luotonanto on perinteisesti perustunut yhden tai useamman varakkaan henkilön kokoamaan rahasummaan, joka on lainattu edelleen sopiviksi katsotuille henkilöille. Nykyaikaisten pankkien toiminta perustuu tallettajien rahoihin, joita pankit lainaavat eteenpäin soveltamalla rahanluontisuhdetta^selvennä ja noudattamalla vähimmäisvarantojärjestelmää. Koska raha ei nykyisin ole sidottu mihinkään kiinteään (kuten esimerkiksi kultaan), pankit hyötyvät rahanluonnin helppoudesta lisääntyneen tehokkuuden^selvennä muodossa. Siksi vertaislainaus on ollut pientä verrattuna pankkien myöntämiin luottoihin.

Yleisesti ottaen vertaislainauksella tarkoitetaan rahoituksellisia toimenpiteitä (pääasiassa luotonotto ja -anto, vaikka monimutkaisemmatkin^selvennä toimenpiteet ovat mahdollisia) joissa ei ole rahoitusalan instituutio toisena osapuolena. Vertaislainayhtiö toimii välimiehenä osapuolten sopimuksessa. Luotonosapuolet eivät ole suoraan toistensa kanssa tekemisissä, laskutuksen ja tarvittaessa perinnän hoitaa vertaislainayhtiö lainanantajien valtuuttamana. Vertaislainaussivustot ovat verkossa toimivia huutokaupan kaltaisia markkinapaikkoja, joissa lainanottajat listaavat oman rahoituspyyntönsä ja lainanantajat tarjoavat oman sijoituksensa lainoihin. Hieman tästä poikkeavassa mallissa lainaussivustoa ylläpitävä taho määrittää koron lainanantajien ja -ottajien puolesta. Lainanantajat voivat etsiä sopivat lainanhakijat käsin tai määrittää automaattisesti kriteerit jolla heidän rahansa lainataan eteenpäin. Yleisesti kaikissa toimintamalleissa markkinapaikan tarjoava yhtiö tekee jonkinlaista karsintaa luotonhakijoista esimerkiksi tulojen tai maksuhäiriömerkintöjen perusteella Vertaislainauksessa on pääasiassa kolme erilaista toimintamallia, mikrolainat kehitysmaihin, vakuudettomat luotot tai lainat ystävien ja perheen kesken jossa veloitus hoidetaan palveluntarjoajan avulla.

Tässä mallissa lainasivuston kautta on mahdollista tehdä laina kehitysmaiden yrittäjille tai yleishyödylliseen kohteeseen. Lainat ovat tyypillisesti pienehköjä ($300-$3000) ja lainanantajat eivät saa ollenkaan korkoa sijoitukselleen tai korko on pieni. Vastaavasti lainanottajat kehitysmaissa saavat mahdollisuuden ottaa lainan kohtuullisella korolla. Keskeinen tavoite lainaamisessa on auttaa ihmisiä pois köyhyydestä oman työn avulla. Mikrolainasivustoja ovat muun muassa vuonna 2005 aloittanut kiva.org ja microplace.com.

Monissa länsimaissa jo toimivassa mallissa tarjotaan kuluttajille vaihtoehto luottokortteihin ja pankin tarjoamiin lainoihin. Vastaavasti lainanantajat saavat mahdollisuuden sijoittaa kokonaan uuteen omaisuusluokkaan. Mallissa palveluntarjoaja hoitaa laskutuksen ja sopimukset osapuolten välillä, mutta riski takaisinmaksusta on lainanantajilla. Toistaiseksi^milloin? luotonanto onnistuu ainoastaan saman maan sisällä, joissain tapauksissa yritykset voivat olla luotonottajia. Ensimmäisenä maailmassa avasi palvelunsa Zopa vuonna 2005. Muita toimijoita ovat mm. Lending Club (USA), Fixura (Suomi), Fellow Finance (Suomi) ja Lainaaja (Suomi).

Perhe ja ystävät -mallissa ei ole huutokauppaa vaan laina sovitaan toistensa tuntevien ihmisten kesken. Perinteisesti tämä on hoitunut ihmisten keskinäisillä sopimuksilla, mutta palveluntarjoajan tarkoituksena on lähinnä lainan virallistaminen ja maksujen kokoaminen. Tässä mallissa lainaussivusto tarjoaa sopimuspohjat ja rahaliikenteen keskittämisen ihmisille jotka tuntevat jo entuudestaan toisensa. Tällä mallilla toimii esimerkiksi Virgin Money.

Vertaislainoituksen mallien tarkoituksena on tuoda takaisin luotonantoon liittyvät sosiaalisen ominaisuudet^selvennä jotka ovat hävinneet perinteisestä keskitetystä pankkimallista, kuitenkin pitäen mukana hajautuksen ja riskienhallinnan. Verkkopohjainen teknologia tarjoaa mahdollisuuden tuoda yhteen luotonantajat ja -hakijat reaaliaikaisesti. Tavoitteena on hyödyntää kevyempää kustannusrakennetta toimimalla verkossa, jolloin fyysisistä toimitiloista ei tule kustannuksia. Nämä tekijät yhteen laitettuna yritetään saavuttaa suotuisat kustannukset ja tuotot kaikille osapuolille. Esimerkkinä perinteiset pankit voivat tarjota talletuksille alhaisen koron ja lainata nämä rahat moninkertaisena eteenpäin korkeammalla korolla ottaen itselleen tuoton tästä välistä. Vertaislainauksessa pankki jää pois välistä ja tavoitteena on kerätä yhteen lainanantajia kerryttämään rahoilleen parempaa korkoa ja samalla tarjota lainanottajille alemmat korot kuin perinteisten rahoituslaitosten kautta. Lainanantajan on myös mahdollista myydä lainasijoituksiaan toisille sijoittajille, jolloin lainoista on mahdollista saada kassavirtaa kuukausittaisia lainan lyhennyksiä nopeammin^[1].

Suurimpana ongelmana vertaislainauksen kasvussa on tähän asti ollut sijoittajien löytäminen. Tämä on syynä ollut osittain talouskriisi mutta myös riittävän luottamuksen saavuttaminen. Joidenkin palvelujen sivustoilla sijoittajat ovat myös pettyneet saamiinsa tuottoihin.^lähde? Viranomaisvalvonta on myös hidastanut vertaislainauksen leviämistä. Yhdysvalloissa pörssiviranomainen SEC sulki siellä toimivat sivustot ja vaati niiltä toimiluvan hakemista ennen toiminnan jatkamista.

Sijoittajien kiinnostusta vertaislainaukseen ei lisää Suomessakin toimineen TrustBuddy AB:n hakeutuminen konkurssiin. TrustBuddyn entistä johtoa epäillään miljoonien kavalluksesta ja on hyvin epätodennäköistä, että sijoittajat saisivat rahojaan TrustBuddylta.

Suomessa vertaislainaa (P2P) on mahdollista hakea useiden palveluiden välityksellä. Vertaislainan saanti on lähes samanlainen prosessi kuin perinteisen pankkien luotoissa tai pienlainoissa. Hakijan luottokelpoisuus tarkistetaan muun muassa luottotietojen sekä säännöllisten tulojen osalta, ja mikäli maksuvara riittää haettuun lainaan, laina on nostettavissa lähes saman tien. Suomessa vertaislainapalveluita tarjoaa usea yhtiö,^[2] joista suomalaisia ovat Fellow Finance, Fixura, Bondora ja Vertaislaina Oy:n Lainaaja.fi -palvelu. Vertaislainoja voi vertailla keskenään vertailupalveluissa. Korot ovat hurjia, jopa satoja prosentteja. Niitä on käsitelty oikeudessa.^[2]

• Vertaislainayhdistys

• Forget Citibank, Borrow From Bob (Arkistoitu – Internet Archive) Harvard Business Review
• Online Peer-to-Peer Lending: A Lenders' Perspective SSRN abstract
• The Government Crackdown on Peer-to-Peer Lending (Arkistoitu – Internet Archive) The Big Money
• You Are Unlikely To Prosper: Person-to-person lending is much riskier than you’ve been told. (Arkistoitu – Internet Archive) The Big Money