Valkoturska

kalalaji

Valkoturska (Merlangius merlangus) on Euroopan rannikkovesissä elävä turskakala.

Valkoturska
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Turskakalat Gadiformes
Heimo: Turskat Gadidae
Suku: Merlangius
Laji: merlangus
Kaksiosainen nimi

Merlangius merlangus
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Valkoturska Wikispeciesissä
  Valkoturska Commonsissa

Ulkonäkö

muokkaa

Valkoturska on yleensä 30−40 cm:n pituinen, korkeintaan 70 cm, ja voi kasvaa kolmikiloiseksi. Mustanmeren valkoturskat ovat pienempiä, alle 20 cm. Väritys on vaihteleva; päältä kala on kellanruskea, vihertävän tai sinertävän sävyinen, kyljet ovat vaaleammat, kellanharmaat, vatsa taas puhtaan valkoinen tai hopeanvärinen.

Levinneisyys

muokkaa

Valkoturska on rannikkovesien kala, joka elää alle 200 m:n syvyydessä lähes koko Euroopan rannikolla. Levinneisyys ulottuu Pohjois-Norjasta Välimerelle ja Mustallemerelle, ja kattaa myös Islannin ja Färsaarten rannikot ja ulottuu Itämeren länsiosaan.

Elintavat

muokkaa

Valkoturska tulee sukukypsäksi 2−3 vuoden iässä. Kutu ajoittuu pitkälle jaksolle tammi-heinäkuussa. Naaraalla voi olla satojatuhansia mätimunia, mutta se laskee ne pieninä muutaman munan ryhminä ulappaveteen. Myös kuoriutuvat poikaset elävät pelagisina rannan läheisissä, 20−30 m:n syvyisissä vesissä, yleensä meduusoiden lähituntumassa ja niiden lonkeroiden suojassa. Vanhemmat yksilöt hakeutuvat syvempään veteen ja elävät pohjan tuntumassa. Valkoturskan ravintoa ovat pienet kalat, äyriäiset, kotilot, mustekalat ja monisukasmadot.

Kalastus ja käyttö

muokkaa

Valkoturska on erityisen runsas Pohjanmerellä ja etenkin siellä taloudellisesti tärkeä troolikalastuksen kohde. Sitä pyydetään myös pitkälläsiimalla. Kokonaissaaliit ovat olleet laskussa. Huippusaaliit 1970-luvulla olivat 200 000 vuositonnin luokkaa, mutta nykyisin enää 40 000 tonnia. Englanti ja Ranska ovat suurimmat kalastajat.

Lähteet

muokkaa
  1. Nedreaas, K., Florin, A., Cook, R., Fernandes, P. & Lorance, P.: Merlangius merlangus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.3. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.1.2015. (englanniksi)