Vaala

Vaalan seutu on Kainuun vanhimpia asuinalueita. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. Järvikylän ja Nimisjärven alueelta. Säräisniemen Sillankorvan asuinpaikan löydöt ovat antaneet nimen eräälle kampakeramiikan ryhmälle, Säräisniemen keramiikalle.^[9]

Alue asutettiin vakinaisesti 1500-luvun puolimaissa. Asutuksen etenemistä hidastivat 1500-luvun lopun sodat ja kylät alkoivat kasvaa vasta Täyssinän rauhan jälkeen 1595. Maanviljelys edistyi 1600-luvulla nopeasti ja vähitellen myös tervanpoltto alkoi yleistyä. 1700- ja 1800-luvulla taloudellinen kehitys oli vakaata. Uutta viljelyalaa saatiin mm. soita kuivaamalla. Karjatalouden kehitystä nopeutti 1904 perustettu Veneheiton osuusmeijeri.^[9]

Seutu kuului aluksi Paltamon seurakuntaan. Vuonna 1779 Säräisniemi perustettiin Paltamon kappeliksi ja omaksi seurakunnaksi se erotettiin 1864. Säräisniemen puukirkon rakensi Jaakko Suonperä 1779–1781. Vuoden 1865 kunnallisasetuksen yhteydessä perustettiin seurakunnan alueen kattanut Säräisniemen kunta. Säräisniemeen kuuluneet Saaresmäki ja Vuolijoki muodostivat yhdessä Vuottolahden kylän kanssa Vuolijoen seurakunnan vuonna 1907. Vuolijoen kunta perustettiin vuonna 1915. Samana vuonna osa Yli-Oterman kylästä liitettiin Säräisniemestä Puolankaan.^[10]

Vuonna 1954 Säräisniemeen liitettiin Niskan kylä Utajärveltä. Samana vuonna Vaalan kylä tuli uuden kunnan keskukseksi, jolloin myös kunnan ja seurakunnan viralliseksi nimeksi tuli Vaala. Seurakunnan pääkirkko valmistui kunnan keskustaan 1961.^[9]

Vaalan asukasluku kasvoi 1900-luvun alkupuolella nopeasti. Vuonna 1920 asukkaita oli 3 495 ja 1960 jo 7 493. 1960-luvulla väestönkehitys kääntyi laskuun, ja se pysähtyi hetkeksi vasta 1980-luvulla. Vuonna 1985 asukkaita oli 4 725. Kunnan asukasluku kääntyi laskusuuntaan uudelleen 1990-luvulla ja vuonna 2011 asukkaita oli 3 360.^[9]

Aiemmin Kainuun maakuntaan kuulunut Vaalan kunta siirtyi osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa vuoden 2016 alusta lukien kunnan hakemuksesta 5. helmikuuta 2015 tehdyllä valtioneuvoston päätöksellä.^[11]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2017 lopussa Vaalassa oli 2 941 asukasta, joista 1 233 asui taajamassa, 1 687 haja-asutusalueilla ja 21:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vaalan taajama-aste on 42,2 %.^[13] Kunnassa on vain yksi taajama, Vaalan kirkonkylä.^[14]

Vaala on maisemiltaan loivasti kumpuilevaa metsää ja suomaata, jolle antavat vaihtelua Oulujärvi ja Oulujoki.^[9]

Kallioperä on pääasiassa graniittia ja graniittigneissiä. Yleisimmät maalajit ovat moreeni ja hiekka, jotka ovat kuitenkin laajoilla alueilla turpeen peitossa. Kunnan länsiosaa hallitsee Rokua, joka jäätikköjokien, aallokon ja tuulen toiminnan tuloksena syntynyt muodostumakompleksi. Oulujoen eteläpuolelta saapuva harjujakso kaartuu Rokuan kautta Säräisniemelle ja edelleen Manamansalon saarelle. Korkeuserot ovat Vaalan alueella vähäiset, sillä maanpinnan keskimääräinen korkeus on vain 100–150 metriä. Rokuan korkeimmat kohoumat kunnan puolella yltävät runsaaseen 180 metriin. Suot peittävät noin puolet kunnan maa-alasta. Soista on laajin naapurikuntienkin alueelle ulottuva Pelsonsuo. Rumalan ja Kuvajan suoalue kuuluu Siikalatvan puolelle ulottuvaan soidensuojelualueeseen.^[9]

Kunnan kaakkois- ja itäosien maisemaa hallitsee Oulujärvi, jonka suurimpia Vaalan alueelle jääviä selkiä ovat Niskanselkä, Haiskinselkä, Ykspistonselkä ja Laiskanselkä. Suurimpia saaria Manamansalo ja Kuostonsaari. Tärkein joki Vaalankurkusta alkava Oulujoki. Oulujokeen yhtyy koillisesta Kutujoki, jonka suurimpia latvajärviä ovat Otermanjärvi ja Paatinjärvi. Rokuanjärven vedet virtaavat Rokuanojaa myöten Siikajoen sivujokeen Neittävänjokeen.^[9]

Vaalan kirkonkylä sijaitsee Oulu–Kontiomäki-rautatien varrella ja valtatien 22 välittömässä läheisyydessä. Puolangalle ja Kestilään johtava seututie 800 risteää valtatien kanssa keskustaajaman koillispuolella, ja jatkuu luoteeseen ja lounaaseen aluksi pitkin Oulujärven länsirantaa. Toisin kuin muissa valtatien 22 varrella sijaitsevissa kuntakeskuksissa, valtatien liikenne ei kulje Vaalassa keskustaajaman lävitse.^lähde?

Valtatietä 22 kulkevat linja-autovuorot pysähtyvät valtatien varressa Matkahuolto-pisteenä toimivalla ABC-huoltoasemalla sekä keskustaajamassa linja-autoasemalla. Pikavuoroyhteyksiä on Ouluun, Kajaanin kautta Joensuuhun ja Kajaanin sekä Kuopion kautta Helsinkiin.^lähde?

Vaalan rautatieasemalla pysähtyvät kaikki Iisalmi–Oulu-reittiä kulkevat VR:n henkilöjunat. Junat kulkevat Oulun kautta Rovaniemelle sekä Kajaanin ja Pieksämäen kautta Kouvolaan, josta on yhteys Helsinkiin.^lähde?

Aiemmin myös Oulujärvi sekä Oulujoki olivat merkittäviä liikenneväyliä. Koskenlaskijasuvun omistaman Lamminahon talon pihapiiri 1800-luvun alkupuolen päärakennuksineen, monine muine rakennuksineen ja irtaimistoineen kuvastaa Oulujokea tervaveneiden ja matkailijoidenkin reittinä.^lähde?

Vaalassa toimii kaksi koulua, Vaalan yhtenäiskoulu ala- ja yläasteineen sekä Vaalan lukio. Monet vaalalaiset opiskelevat Oulujärven kansallisopistossa.^lähde?

Vaalan terveydenhuollosta vastaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde.^lähde?

Vaala saa Oulusta poliiseja. Vaalassa on oma paloasema, samassa rakennuksessa päivystävät ambulanssit.^lähde?

Vaalassa toimii nuortentila Vanu, koulujen tiloissa toimivat urheilupaikat, urheilutalo ja kirjasto.^lähde?

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vaalassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[15]

• Vaalan seurakunta (ent. Säräisniemen seurakunta)

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Vaalan rauhanyhdistys.^[16][17] Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Vaalan helluntaiseurakunta.^[18] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vaalan alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Kainuun ortodoksinen kappeliseurakunta.^[19]

• Kassu Halonen, lauluntekijä^[20]
• Anne Huotari, poliitikko^[20]
• Teuvo Juuvinmaa, yritysjohtaja, teollisuusneuvos
• Risto Järvenpää, opettaja, muusikko, säveltäjä ja sanoittaja
• Eero Kemilä, luontovalokuvaaja ja -kirjailija
• Paavo Leinonen, kuvataiteilija
• Maustetytöt, yhtye
• Jarmo Moilanen, camelopardalidien meteoriparven löytäjä
• Tytti Määttä, poliitikko ja kunnanjohtaja
• Matti Nissinen, juristi ja entinen valtakunnansyyttäjä
• Niilo Rikula, kuvanveistäjä
• Olli Seppänen, kuvataiteilija
• Tauno Seppänen, kuvanveistäjä
• Kalervo Väänänen, professori

• Luettelo Vaalan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• http://www.vaala.fi/sivu/fi/palvelut/opetus_ja_koulutus/lukio/
• http://www.vaala.fi/sivu/fi/palvelut/liikuntapaikat_ja_ulkoalueet/
• http://www.vaala.fi/sivu/fi/palvelut/sosiaali-_ja_terveyspalvelut/
• http://www.vaala.fi/sivu/fi/palvelut/kela_poliisi_ja_te-toimisto/
• http://www.vaala.fi/sivu/fi/palvelut/opetus_ja_koulutus/perusopetus/

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaala Wikimedia Commonsissa

• Vaalan kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Vaalan avainluvut
• Vaalan koskenlaskijat, Seura, 02.11.1938, nro 44, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot