Turun hovioikeus

Suomen vanhin hovioikeus

Turun hovioikeus (ruots. Åbo hovrätt) on Suomen vanhin hovioikeus. Nykyään se on Suomen henkilöstö- ja juttumäärältään toiseksi suurin hovioikeus Helsingin hovioikeuden jälkeen.

Turun hovioikeus
Åbo hovrätt
Turun hovioikeus on toiminut Akatemiatalossa vuodesta 1830.[1]
Turun hovioikeus on toiminut Akatemiatalossa vuodesta 1830.[1]
Perustettu 15. kesäkuuta 1623
Tehtävä Tuomioistuin
Ministeriö Oikeusministeriö
Päätoimi­paikka Hämeenkatu 11
Turku
Valtio Suomi
Presidentti Pekka Määttä
Alaisvirastot
Aiheesta muualla
Sivusto
Turun hovioikeuden sinetti 1623–.[2][3]

Turun hovioikeuspiirissä on 1,3 miljoonaa asukasta ja 4 käräjäoikeutta.

Turun hovioikeudessa oli vuonna 2019 yhteensä 114 virkaa. Annettuja ratkaisuja oli 2 016.[4]

Historia

muokkaa

Turun hovioikeuden perusti 15. kesäkuuta 1623 antamallaan kuninkaallisella valtakirjalla Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf. Syyksi uuden hovioikeuden perustamiselle kuningas mainitsi valtuutuksessaan sen, että pitkät matkat ja korkeat kustannukset saivat monet Suomessa asuvat alamaiset luopumaan Tukholmaan matkustamisesta. Tästä syystä he eivät päässeet laillisiin oikeuksiinsa Svean hovioikeudessa. Uuden hovioikeuden perustaminen Suomeen takaisi siksi paremmin oikeuden ja oikeudenmukaisuuden tapahtumisen Ruotsin valtakunnassa, uskoi kuningas.

Ensimmäiseksi hovioikeuden presidentiksi ja samalla Suomen maaherraksi nimitettiin Nils Tuurenpoika Bielke.[5] Hovioikeus toimi ensimmäiset vuotensa Turun linnassa ja Billsteenin talossa, josta se muutti Suurtorin laidalle niin sanottuun Kankaisten taloon 1671. Turun palon tuhottua Kankaisten talon hovioikeus muutti Turun akatemialle rakennettuun Akatemiataloon 1830, jossa se toimii edelleen. Hovioikeudella on tiloja käytössään myös Hämeenkadun varrella sijaitsevassa Gripen-rakennuksessa.

Turun hovioikeus toimi koko Suomen valitusasteena vuoteen 1776 asti, jolloin Vaasan hovioikeus perustettiin.

Hovioikeuspiiri

muokkaa
 
Turun hovioikeuden tuomiopiiri käsittää lounaisen Suomen (lukuun ottamatta Satakuntaa) sekä Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat
  • Ahvenanmaan käräjäoikeus: Brändö, Eckerö, Finström, Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kökar, Lemland, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik, Sottunga, Sund, Vårdö.
  • Kanta-Hämeen käräjäoikeus: Forssa, Hattula, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Tammela, Ypäjä.
  • Pirkanmaan käräjäoikeus: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kylmäkoski, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi.
  • Varsinais-Suomen käräjäoikeus: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski TL, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa.

Presidentit

muokkaa

Kuninkaallinen Turun hovioikeus

muokkaa

Keisarillinen Turun hovioikeus 1808

muokkaa

Turun hovioikeus 1917

muokkaa


Rakennus kokonaisuudessaan.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Tukia Anneli: Kustaa II Aadolfin patsas paljastettiin Turussa Helsingin Sanomat. 7.11.1992. Viitattu 27.2.2022.
  2. sinetti; Sigillum Supremi Iudicii Magni Dugatus Finland; paperisinetti, Turun hovioikeus, valmistuttaja Helsingin kaupunginmuseo. finna.fi.
  3. Sigillum supremi iudicii magni ducatus finlandiae heraldica.narc.fi.
  4. Turun hovioikeus - Toimintakertomus vuodelta 2019 - Sivut 13 ja 6 Oikeus.fi - Hovioikeudet - Turun hovioikeus. Tuomioistuinlaitos. Viitattu 6.6.2021.
  5. Turun Hovioikeus – Åbo Hovrätt 1973 31/10 1998, s. 8–11. Turku: Turun hovioikeus, 1998.
  6. Statistisk handbok för Finland, G. W. Eklund, Helsingfors 1890 s. 40–41

Aiheesta muualla

muokkaa