Toivo Friman
Toivo Akseli Friman (4. heinäkuuta 1910 Kittilä – 16. maaliskuuta 1987 Kittilä) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1948–1962 ja 1966–1970. Hän vaikutti myös kielletyssä SKP:ssa ja oli poliittisen toimintansa vuoksi kahdesti vankilassa 1930–1940-luvuilla.[1]
| Toivo Friman | |
|---|---|
| Kansanedustaja | |
|
22.7.1948–19.2.1962, 5.4.1966–22.3.1970
|
|
| Ryhmä/puolue | SKDL |
| Vaalipiiri | Lapin lääni |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. heinäkuuta 1910 Kittilä |
| Kuollut | 16. maaliskuuta 1987 (76 vuotta) Kittilä |
| Ammatti | kirvesmies, pienviljelijä |
Elämä
muokkaaToivo Frimanin vanhemmat olivat Otto Akseli Friman (1880-1958) ja Sofia Margareta Vuolli (1875-1946). Friman kävi neljä vuotta kansakoulua, jonka jälkeen hän siirtyi 11-vuotiaana työelämään. Friman teki metsä- ja uittotöitä ja liittyi 1920-luvun puolivälissä Suomen Puutyöntekijäin Liiton Kittilän osastoon. Puuttuvaa koulusivistystään Friman paikkasi ahkeralla itseopiskelulla.[1][2][3] Suomen Kommunistisen Nuorisoliiton Kittilän nuorten työläisten opintoyhdistyksen sihteerinä hän joutui poliisikuulusteluihin talvella 1930.[4] Suorittaessaan varusmiespalvelustaan Pohjanmaan Jääkäripataljoonassa Friman kuului sotilasosastoon, joka kesäkuussa 1932 lähetettiin kukistamaan Nivalan konikapinaa. Oulun varuskuntaan palattuaan hän ryhtyi levittämään SKP:n sotilasjaoston tapauksesta laatimaa propagandajulistusta.[5] Friman pidätettiin ja syksyllä hän sai Vaasan hovioikeudelta kahden vuoden kuritushuonetuomion valtiopetoksen valmistelusta. Samassa yhteydessä tuomittiin myös useita muita puolueen materiaalia levittäneitä pohjoissuomalaisia kommunisteja.[6][7]
Vapauduttuaan Friman työskenteli kirvesmiehenä ja viljeli pientilaansa.[1] Hänen urakoimanaan valmistui muun muassa Kittilän työväentalo, jonka saksalaiset polttivat myöhemmin Lapin sodan aikana.[8] Syksyllä 1939 Friman tuomitsi julkisesti Molotov-Ribbentrop-sopimuksen ”työväenluokan pettämisenä”, kun toinen kittiläläinen kommunisti Lars Junttila puolusti sopimusta.[9] Vuosina 1938-1939 Friman työskenteli Suomen Puutyöväen Liiton järjestäjänä, kunnes hänet otettiin turvasäilöön talvisodan alkaessa.[1] Jatkosodan aikana Friman oli pakkotyössä muun muassa Koverin ja Säämäjärven keskitysleireillä, josta hänet talvella 1942 komennettiin rakentamaan Kinnasvaaran keskitysleiriä.[10]
Friman vapautui jatkosodan päätyttyä, jonka jälkeen hänet valittiin Kittilän kunnanvaltuustoon 1945 ja eduskuntaan 1948.[2] Hän oli presidentin valitsijamiehenä 1950, 1956, 1962 ja 1968.[1] Friman toimi myös kahteen otteeseen kunnanvaltuuston puheenjohtajana.[2] Hänellä oli luottamustehtäviä muun muassa Kemijärven sellutehtaan, Pienviljelijäin Liiton, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Suomen Kunnallisliiton, Asutusliiton ja Osuuskauppa Lapinmaan hallinnoissa. Vuonna 1971 Friman sai kunnallisneuvoksen arvonimen.[1]
Perhe
muokkaaToivo Frimanin puoliso oli Anna Maria Uusisalmi (1909-1990).[1] Heillä oli kuusi lasta.[2] Anna Maria Frimanin veli oli kansanedustaja Reino Uusisalmi.lähde?
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Toivo Friman Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 2.2.2009.
- ↑ a b c d Lapin parantuneet tiet tuoneet maailman lähelle. Helsingin Sanomat, 4.7.1970, s. 7. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 6.2.2025.
- ↑ S. Puuteollisuustyöväen Liiton osastojen toimitsijain osoitteita | Kittilän os. n:o 208 virkailijat. Puutyöläinen, 1928, nro 3, s. 56. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2025.
- ↑ Opiskelujärjestöt ovat eri puolilla huomion kohteena. Pohjan Voima, 19.2.1930, nro 40, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2025.
- ↑ Lackman, Matti: Taistelu talonpojasta : Suomen Kommunistisen Puolueen suhde talonpoikaiskysymykseen ja talonpoikaisliikkeisiin 1918–1939, s. 268. Väitöskirja. Oulu: Pohjoinen, 1985. ISBN 951-749-019-4 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Kommunistien kiihoitustyö. Liitto, 29.9.1932, nro 224, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2025.
- ↑ Pohjoissuomalaisia kommunisteja tuomittu. Kaiku, 27.10.1932, nro 248, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2025.
- ↑ Kittilän työväki rakentaa itselleen oman talon. Pohjolan Työ, 18.8.1938, nro 187, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2025.
- ↑ Ylitalo, Jaakko: Perinteen jatkajat 7.10.2011. Kansan Uutiset. Viitattu 6.2.2025.
- ↑ Parkkari, Nestori: Suomalaisessa keskitysleirissä vv. 1940–1944, s. 103–104, 114. 3. p. Helsinki: Kansankulttuuri, 1955.