Thaïs

Thaïsista puuttuu muutamia Massenet’n tavaramerkkejä: laajat kuoro-osuudet ja pitkät balettikohtaukset. Oopperassa paino onkin kahden päähahmon välisessä kanssakäymisessä. Keskeinen miesrooli on tavanomaisesta oopperakäytännöstä poiketen kirjoitettu baritonille. Laulumelodiat Thaïsissa ovat pidempiä kuin säveltäjän aikaisemmissa oopperoissa, ja dialogia on lisätty aarioiden kustannuksella. Nykyään tunnetuin kohtaus lienee^{kenen mukaan?} toisen näytöksen puolivälissä, jossa Thaïs käy ankaraa sisäistä kamppailua ennen kääntymistään. Tätä jaakobinpainia kuvatakseen Massenet päätyi laulettavan aarian sijasta sooloviuluun ja orkesteriin. Tämä kohta tunnetaan "Meditaationa". Se on nykyään hyvin suosittu konserttikappale viulisteilla.

• "Meditaatio" - sooloviululle ja orkesterille
• "Dis-moi que je suis belle" - Thaïsin aaria
• "Baigne d’eau" - Thaïsin ja Athanaëlin duetto

• Thaïs - sopraano
• Athanaël - baritoni
• Nicias - tenori

Egypti 400-luvulla.

Munkki Athanaël päättää käännyttää Aleksandrian halutuimman kurtisaanin Thaïsin. Athanaël tapaa hänet nuoruudenystävänsä Niciaksen talossa ja lupaa tulla Thaïsin luo myöhemmin.

Palatessaan Thaïsin luo Athanaël yrittää uudestaan taivutella häntä jättämään vanhan elämänsä. Vähitellen Thaïs alkaa taipua munkin tahtoon, ja kun Nicias saapuu ystävineen, hän on jo täysin valmis luopumaan ammatistaan. Aamulla hän lähtee Athanaëlin mukana pois ja hävittää omaisuutensa. Väkijoukko vastustaa ja uhkaa kivittää Athanaëlin, mutta Nicias hajottaa joukon heittämällä heille kultaa.

Athanaël vie Thaïsin erämaaluostariin, jossa hänet suljetaan ahtaaseen selliin katumaan syntejään. Athanaël näkee myöhemmin näyn, josta selviää Thaïsin olevan kuolemassa. Hän lähtee luostariin ja tunnustaa Thaïsille valehdelleensa puhuessaan ikuisesta elämästä ja taivaasta, todellisuudessa hän oli koko ajan himoinnut Thaïsia. Thaïs ei välitä hänestä vaan näkee taivasnäkyjä. Syntisestä naisesta oli tullut pyhä, pyhästä miehestä syntinen.