Suomen ralli

Suomen Autoklubin urheilujohtajat kaavailivat 1950-luvun alussa parituhatta kilometriä pitkää rallia, jonka lähtö- ja maalipaikaksi ajateltiin Helsinkiä. Ajoreitin oli tarkoitus kiertää Itä- ja Keski-Suomen järviseuduilla. Rallin ajankohdaksi suunniteltiin heinäkuun alkua, jolloin valoisat yöt olisivat tarjonneet kilpailijoille mahdollisuuden "ympärivuorokautiseen maisemien ihailuun". Helsingissä ei kuitenkaan vielä ehditty ryhtyä sanoista tekoihin, kun Autoklubin Jyväskylän paikallisosasto otti aloitteen käsiinsä.^[2] Jyväskylän Suurajot järjestettiin ensimmäisen kerran 1. syyskuuta 1951. Se järjestettiin karsintakilpailuksi Monte Carlo -ralliin. Kilpailussa oli vain kaksi erikoiskoetta ja kaikki 26 matkaan lähtenyttä autoa selvisivät maaliin. Reitti kulki Lappiin, jossa Rovaniemellä oli kääntöpiste. Paluu tehtiin Kajaanin ja Kuopion kautta, jossa oli ensimmäinen erikoiskoe. Toinen erikoiskoe oli Jyväskylässä kisan maalisuoralla Yliopistonkadulla, jossa järjestettiin 250 metrin kiihtyvyys- ja jarrutuskoe. Kilpailun voitti Arvo Karlsson Austin A90 Atlanticilla.^[3][4][5]

Vuonna 1952 järjestetyt toiset Jyväskylän Suurajot keräsi 44 osallistujaa ja seuraavana vuonna kilpailijoita oli jo 68. Vuonna 1954 kilpailu alkoi saada kansainvälisiä piirteitä, kun osallistujien joukossa oli kuusi ruotsalaista. Vuonna 1955 ralli rajattiin tapahtuvaksi kokonaan Keski-Suomen alueella. Jyväskylän Suurajojen ensimmäinen ulkomainen voittaja oli Saabilla ajanut ruotsalainen Erik Carlsson vuonna 1957. Tuolloin kymmenen parhaiten ajaneen kilpailijan joukossa oli peräti seitsemän ruotsalaista.^[6]

Suurajot sai ensimmäisen kerran EM-osakilpailun arvon vuonna 1959.

•  
  Carl-Otto Bremer ajamassa Saabia Harjun erikoiskokeella Jyväskylän Suurajoissa vuonna 1957.
•  
  Timo Mäkinen ja Pekka Keskitalo voitetun rallin jälkeen vuonna 1966.

Valmistajien MM-sarja käynnistyi vuonna 1973 ja kuljettajien vuonna 1979. Suurajot on kuulunut molempiin paria poikkeusta lukuunottamatta: vuonna 1980 kilpailtiin vain kuljettajien MM-pisteistä ja MM-ralleissa sovelletun vuorottelujärjestelmän aikana Suomen ralli oli vuonna 1995 vain kaksilitraisten kaksivetoisten autojen MM-osakilpailu.

1980-luvulla rallin kansainvälinen nimi sai vähitellen lyhyemmän muodon 1000 Lakes Rally, joskin vanha pitkä versio Rally of the Thousand Lakes säilyi virallisessa logossa.

Vuonna 1990 Espanjan Carlos Sainz voitti Jyväskylän Suurajot ensimmäisenä ei-pohjoismaalaisena kuljettajana.^[7] Samaan suoritukseen ylsi Ranskan Didier Auriol vuonna 1992.^[8] Juha Kankkunen puolestaan onnistui voittamaan kilpailun vasta 11. yrittämällään vuonna 1991.^[9] Tommi Mäkinen puolestaan onnistui ensimmäisenä voittamaan kilpailun viidesti peräkkäin vuosina 1994-1998, vaikkakaan vuoden 1995 kilpailu ei ollut MM-arvoinen.^[10]

•  
  Ari Vatanen ja Ford Escort RS1800 vuonna 1978.
•  
  Carlos Sainz vuonna 1996

Vuonna 1997 kilpailun järjestäminen siirtyi aivan uusiin puitteisiin, kun Autourheilun Kansallinen Keskusliitto AKK otti sen hoteisiinsa. Liiton markkinointiyhtiö AKK Sports sai vastuulleen järjestelytehtävät. AKK Sports otti päämääräkseen kehittää rallista selkeästi tunnistettava tuote. Suuri yleisö piti saada ymmärtämään, että kilpailun ympärillä oli tapahtunut perustavanlaatuinen muutos. Uusi organisaatio kohdisti huomiota varsinkin turvallisuuden ja tapahtuman markkinoinnin edistämiseen sekä ylipäänsä sen tason kohottamiseen entisestään.^[11]

Vuonna 1997 myös tapahtuman nimeksi muuttui Rally Finland. Ralli oli saanut ensimmäisen nimisponsorinsa jo vuonna 1994, jolloin perinteisen nimen eteen liitettiin Neste, ja tämän myötä rallin nimi kokonaisuudessaan vuodesta 1997 eteenpäin oli Neste Rally Finland. Vuonna 2005 pääsponsorin toiminimen muututtua Neste Oiliksi myös rallin etuliitettä muokattiin. Vuoden 2016 alussa rallin nimi vaihdettiin takaisin Neste Rally Finlandiksi, koska rallin pääsponsori Neste Oil vaihtoi nimensä takaisin Nesteeksi vuoden 2015 kesäkuussa.^[11]

•  
  Marcus Grönholm ja Timo Rautiainen juhlivat voittoaan vuonna 2004.
•  
  Jari-Matti Latvala Suomen rallin testierikoiskokeella vuonna 2010.
•  
  Norjalaiset Andreas Mikkelsen ja Ola Fløene Volkswagen Polo R WRC:llä vuonna 2014.
•  
  Jari-Matti Latvala ja Miikka Anttila voittivat vuoden 2015 rallin. Kuvassa myös Sébastien Ogier.
•  
  Vuoden 2017 voittaja Esapekka Lappi.

Vuonna 2020 kilpailu peruttiin koronaviruspandemian vuoksi. ^[12] Seuraavana vuonna kilpailu ajettiin osittain samasta syystä vasta lokakuussa. ^[13] Samalla pääsponsori vaihtui Nesteestä Sectoon.^[1]

Elokuussa 2023 kilpailun avajaisseremonian yhteydessä kerrottiin kilpailun jatkosopimuksesta MM-kalenteriin vuosille 2024, 2025 ja 2026. Sopimuksen tekivät AKK Sports Oy, Jyväskylän kaupunki ja MM-sarjan promootioyhtiö WRC Promoter GmbH.^[14]

Jyväskylän ammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2023 tapahtuma toi 19 miljoonaa euroa Jyväskylän talouteen. Tästä 14,6 miljoonaa euroa käyttivät alueen ulkopuolelta tulleet vierailijat ja tämä oli 51 prosentin nousu turismin tuottoon verrattuna vastaavaan vuoden 2017 tutkimukseen. Tapahtuman aikana lähes 270 000 katsojaa seurasi erikoiskokeilta, huoltoalueelta, lähtö- ja palkintoseremoniaa, joka on 16 prosentin nousu edelliseen vuoteen.^[15]

•  
  Kalle Rovanperä Rannankylän testierikoiskokeella
•  
  Paviljongin huoltoalue

Useimmin rallin ovat voittaneet Hannu Mikkola ja Marcus Grönholm, kumpikin seitsemän kertaa. Markku Alenilla voittoja on kuusi, Tommi Mäkisellä viisi ja Timo Mäkisellä neljä. Kolme voittoa on Osmo Kalpalalla, Juha Kankkusella, Simo Lampisella, Jari-Matti Latvalalla, Sebastien Loebilla ja Ott Tänakilla.^[16]

Rallin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2021 rallin järjestäjäorganisaation ja kilpa-autojen muodostama hiilijalanjälki kompensoidaan metsää istuttamalla. Seuraavina vuosina istutettavan metsän määrä kasvatetaan kattamaan koko tapahtuman aiheuttama hiilijalanjälki.^[19]

Vuonna 1997 kilpailu sai MM-sarjaan rekisteröityjen tehdastallien päätöksellä ”Award of Excellence” -palkinnon erinomaisesta turvallisuustyöstään. Seuraavana vuonna tallit äänestivät Neste Rallin parhaaksi MM-ralliksi. Vuonna 1999 oli jälleen vuorossa ”Award of Excellence” – tällä kertaa markkinointiansioista. Tämän palkinnon toi Neste Rallille ennen kaikkea Hippoksen supererikoiskokeen rakentaminen VIP-kylineen. Neste Ralli nimettiin parhaaksi MM-osakilpailuksi toistamiseen vuonna 2002. Tallit mainitsivat perusteluissaan muun muassa, että ”Neste Ralli nosti MM-rallin urheilullisen, kaupallisen ja järjestelytason uudelle askelmalle”^lähde?. Perusteluissa todettiin myös, että järjestäjät Suomessa osoittivat perusteellisesti ymmärtävänsä, mitä niin katsojat kuin kilpailijatkin odottavat nykyaikaiselta rallikilpailulta. Maailman parhaan MM-rallin titteli saavutettiin myös vuonna 2003, ja 2004 Neste Ralli teki historiallisen hattutempun: tapahtuma valittiin kolmatta kertaa peräkkäin parhaiten järjestetyksi MM-ralliksi. Saavutuksen suuruutta kuvastaa se, että mikään muu MM-ralli ei ole yltänyt samaan suoritukseen. Vuonna 2004 valintaan vaikutti muun muassa rallin kokonaiskonsepti, jota oli pystytty kehittämään entisestään. Lisäksi urheilun ja kaupallisuuden yhdistäminen oli onnistunut tapahtumassa esimerkillisellä tavalla.

Dirtfish-julkaisun lukijat äänestivät vuonna 2023 Suomen MM-rallin kaikkien aikojen parhaaksi MM-ralliksi.^[20]

• Helsinki Thunder
• Suomen rallin onnettomuudet

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Secto Rally Finland Wikimedia Commonsissa

• Secto Rally Finland
• Suomen ralli kansainvälisen autoliiton sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Suomen ralli rallin maailmanmestaruussarjan sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Jyväskylän Suurajojen varhaishistoriaa Ylen Elävässä arkistossa
• Jyväskylän Suurajojen varhaishistoriaa Pentti Barckin kertomana (Arkistoitu – Internet Archive). PDF. Suur-Jyväskylän Lehti 2009.