Stuart (suku)
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Stuart oli Skotlannin hallitsijasuku, joka myöhemmin nousi hallitsemaan myös Englantia ja lopulta Isoa-Britanniaa.
Stuartit hallitsivat Skotlannin kuningaskuntaa 336 vuotta vuosina 1371–1707. Tudor-suvun viimeisen monarkin, Elisabet I:n, jälkeen Stuartit saivat vallan myös Englannin ja Irlannin kuningaskunnissa. Stuart-suku hallitsi kaikkia kolmea, personaaliunioniin liittynyttä kuningaskuntaa vuodesta 1603 vuoteen 1707, jolloin perustettiin unionisopimuksella Ison-Britannian kuningaskunta. Heidän jälkeensä valtaan astui Hannover-suku.
Taustaa
muokkaaSuvun nimi oli alun perin Stewart. Maria I alkoi käyttää Stuart-nimeä oleskellessaan Ranskassa, koska halusi että nimi lausuttaisiin siellä samalla tavalla kuin skotin kielessä. Stewart-nimi tuli perinnöllisestä tittelistä ”High Steward of Scotland”, jonka suvun edustajat saivat 1100-luvulla (titteli on nykyisin prinssi Williamilla).
Kuudes High Steward -titteliä kantanut, Walter Stewart (1293–1326) oli nainut Skotlannin kuninkaan Robert Brucen tyttären ja esitti tärkeää osaa Bannockburnin taistelussa. Heidän poikansa Robert peri kruunun, kun Robert Brucen poika David II kuoli lapsettomana 1371.
Vuonna 1503 Jaakko IV pyrki solmimaan rauhan Englannin kanssa naimalla Henrik VII:n tyttären Margaret Tudorin. Heidän poikansa, myöhemmän Skotlannin Jaakko V:n syntymä yhdisti Tudor ja Stuart-suvut. Hänen tyttärensä Maria I vaati itselleen Englannin valtaistuinta väittäen Elisabet I:n olevan laiton valtaistuimelle vanhempiensa eron takia. Elisabet I kuitenkin määräsi Marian vankilaan ja myöhemmin teloitettavaksi tämän tultua Englantiin. Elisabet I kuoli ilman perillistä, mikä oikeutti myöhemmin Marian pojan Jaakko VI:n nousun Englannin kuninkaaksi, jolloin Englanti ja Skotlanti saivat yhteisen hallitsijan.
Hallitsijasuku sammui Annan kuoltua lapsettomana 1714. Parlamentti valitsi uudeksi kuninkaaksi Hannoverin vaaliruhtinaan Yrjön, jonka läheisin sukulaisside Stuart-sukuun kulki hänen äidinäitinsä Elisabet Stuartin kautta. Tämä oli Jaakko I:n tytär ja Kaarle I:n sisar.
Stuart-sukuiset hallitsijat
muokkaaStuartien tapa hallita kehittyi Skotlannissa, missä eri suvut kilpailivat kuninkaanvallasta keskenään. Stuart-sukuisille hallitsijoille oli luonteenomaista, että hallitsijasuvun kunnia oli etusijalla maan kunniaan verrattuna.[1]
Skotlannin hallitsijat
muokkaa- Robert II (1371–1390)
- Robert III (1390–1406)
- Jaakko I (1406–1437)
- Jaakko II (1437–1460)
- Jaakko III (1460–1488)
- Jaakko IV (1488–1513)
- Jaakko V (1513–1542)
- Maria I (1542–1567)
- Jaakko VI (1567–1625)
Skotlannin, Englannin ja Irlannin hallitsijat
muokkaa- Jaakko VI (Skotlanti) eli Englannin Jaakko I (1603–1625)
- Kaarle I (1625–1649)
- Kaarle I:n ja Kaarle II:n hallituskauden välillä Englantia hallitsivat lordiprotektorit Oliver Cromwell ja Richard Cromwell.
- Kaarle II (1660–1685)
- Jaakko II (Englanti) eli Skotlannin Jaakko VII (1685–1688)
- Maria II (1689–1694)
Britannian hallitsijat
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 13. Uskonsodat, s. 352. WSOY. ISBN 951-0-09741-1