Soini

Soinin alueelta tunnetaan vain muutamia esihistoriallisia löytöjä. Seutu pysyi pitkään erämaana, jossa kävivät niin satakuntalaiset kuin hämäläiset ja kyröläiset erämiehet. Keskiajalla Soinin seutu oli Pietarsaaren ja Pirkkalan pitäjien raja-aluetta. Rajapyykkinä olivat Iiron- ja Kuninkaankivi Iironjärven tienoilla. Vakinaisesti seudun asuttivat kuitenkin savolaiset, joille Soinin mäkiset ja järviset seudut olivat luonnollista laajentumisaluetta.^[7]

Tervatalous oli merkittävät taustatekijä asutuksen laajenemiselle, sillä Soinin seutu oli merkittävää tervanpolttoaluetta 1700-luvulta 1900-luvulle. Kunnan alueelta on löytynyt yli 500 tervahautaa ja myös sen paikannimistössä tervakulttuuriin liittyvät nimet ovat yleisiä.^[7]

Soinin alueet ovat kuuluneet monen kunnan yhteyteen. Eteläisimmät kylät ovat kuuluneet Pirkkalaan, Ruoveteen, Keuruuseen ja Ähtäriin, pohjoiset taas Pietarsaaren, Lappajärveen ja Alajärveen. Vuonna 1784 perustettiin Lappajärveen kuulunut Soinin rukoushuonekunta, joka useiden alueliitosten jälkeen saavutti 1851 kunnan nykyisen laajuuden. Vuonna 1859 Soinista tuli Alajärven kappeliseurakunta ja omaksi seurakunnaksi se erotettiin 1895. Soinin kunta perustettiin 1868.^[7]

Talvisodassa kunkin pitäjän miehet pyrittiin sijoittamaan samaan joukko-osastoon. Soinilaisia sijoitettiin Jalkaväkirykmentti 30:een, jonka komppanianpäällikkönä toimi runoilija Yrjö Jylhä. He osallistuivat raskaisiin taisteluihin Taipaleenjoella.^[8] Komppanian vahvuus oli 191 miestä, joista 70 kaatui ja noin 120 haavoittui.^[9] Kaikkiaan Soinin pitäjä menetti talvisodassa kaatuneina 84 miestä.^[8]

Soinin asukasluku kasvoi vuosien 1900–1960 välisenä aikana 3 270 asukkaasta 4 447 asukkaaseen. Väestö alkoi 1960-luvulla nopeasti vähentyä ja asukkaita oli 1980-luvun alussa alle 3 000. Tuolloin muuttotappiovuodet päättyivät vähäksi aikaa ja kunnan asukasluku alkoi jälleen kasvaa. Asukasluku alkoi uudelleen laskea 1990-luvun alussa. Vuoteen 2011 kunnan asukasmäärä oli laskenut 2 374 asukkaaseen. Soini on Etelä-Pohjanmaan harvimmin asuttuja kuntia. Asutus on keskittynyt pääasiassa teiden varsille kunnan länsiosiin. Ainoa taajama on kirkonkylä.^[7]

Soinin naapurikunnat ovat Alajärvi, Karstula, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Ähtäri. Vuoteen 2009 asti naapurikuntia olivat myös Lehtimäki ja Pylkönmäki. Saarijärvestä tuli Soinin naapurikunta vuonna 2009 kun Pylkönmäki liitettiin Saarijärven kaupunkiin.

Soinissa on paljon järviä, lampia, jokia ja puroja.^[7] Kunnan alue jakautuu Etelä-Pohjanmaan jokilaaksomaisemaa muistuttavaan läntiseen kankaremaahan ja karuja Suomenselän piirteitä sisältävään itäiseen mäkimaahan^[10].

Kallioperä on pääasiassa gneissigraniittia, graniittia ja granodioriittia. Yleisin maalaji on moreeni, joka on monin paikoin turpeen peitossa. Kuninkaanjoen, Leväjoen ja Syväjoen laaksoissa on hiekkakankaita. Savikoita on vähän, laajin savialue on kirkonkylän luoteispuolella. Soinin vaihtelevat pinnanmuodot johtuvat kallioperän rakenteesta ja murrosvyöhykkeistä. Kunnan länsiosan kankaremaa liittyy Etelä-Pohjanmaan lakeuksiin, mutta itäosan karu mäkimaa on tyypillistä Suomenselän aluetta. Alueen maaston on Etelä-Pohjanmaan ylävintä. Yli 200 metriin kohoavia kohoumia ovat muun muassa Löytynmäki ja Pirttimäki.^[7]
Metsät peittävät yli 60 % Soinin pinta-alasta. Metsät ovat monin paikoin soistuneita. Suurimpia soita ovat muun muassa Sikosuo ja Matosuo, jonka yhteydessä on luonnonhoitometsä. Soinin ja Ähtärin raja-alueella oleva Iso Koirajärven harju kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan.^[7]

Vedet virtaavat Soinin alueelta kolmeen suuntaan. Alueen pohjoisosan vedet kerää Kuninkaanjoki, joka laskee Lappajärveen ja edelleen Ähtävänjokea Pohjanlahteen. Kunnan itäosan vedet virtaavat Saarijärven reittiin ja Kymijoen vesistöön. Lounaisosan vedet kerääntyvät Ähtärinjärveen, josta ne purkautuvat Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen. Suurimmat järvet ovat Hankajärvi ja Iironjärvi kunnan itäosassa.^[7]

Hautakylä, Mäkelänkylä, Jokivarsi, Keisala, Kirkonkylä, Kukonkylä, Kuninkaanjoki, Laasala, Parviaisenkylä, Kolu, Ulvonkylä, Vehu ja Vuorenmaa.

Vuoden 2017 lopussa Soinissa oli 2 114 asukasta, joista 986 asui taajamissa, 1 117 haja-asutusalueilla ja 11:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Soinin taajama-aste on 46,9 %.^[11] Kunnassa on vain yksi taajama, Soinin kirkonkylä.^[12]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2013 tilanteen mukainen.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Soinissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[14]

• Soinin seurakunta

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Soinissa toimii Soinin helluntaiseurakunta.^[15]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Soinin alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.^[16]

Talousalueena Soini kuuluu Järviseudun seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 36 671 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 42. suurin.^[18]

Soinissa oli vuonna 2022 yhteensä 683 työpaikkaa ja kaupungissa asui 686 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 67,8 prosenttia. Soinin työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 58,0 prosenttia, jalostuksen 25,2 prosenttia ja alkutuotannon 15,4 prosenttia.^[17]

Soinin työpaikkaomavaraisuus on 99,6 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 73,3 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 9,7 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Soinissa on 183,1 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.^[17]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat kuljetusalan perheyritys KM Rahti, urheilu- ja liikuntapaikkojen rakentamiseen ja kunnossapitoon erikoistunut RH-Asennus Oy sekä raskaan kaluston perävaunuja ja autojen päällirakenteita valmistava Matec-Trailer Oy.^[19]

Katutekno Oy on asfalttialan yritys.^[20]

Soinin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla sianlihaa ja ohraryynejä sisältävät rokkaperunat.^[21]

Soinissa on Vuorenmaan laskettelukeskus. Kunta teki sopimuksen sen hoitamisesta petoksista aiemmin tuomitun yrittäjän Jorma Leppäniemen kanssa syksyllä 2019. Asioista syntyi nopeasti riita, ja sitä selvitellään lakimiesten avulla.^[22]

Pääartikkeli: Soinin kunnanvaltuusto

Soinin kunnanjohtaja vuodesta 2024 on Maija Pihlajamäki.^[23] Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista 10 on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.^[6]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.^[24] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

• Jussi Annala (1897–1967), kirkkoherra ja kansanedustaja
• Noora Hautakangas (s. 1984), Miss Suomi 2007
• Aki Hintsa (s. 1958 - 2016), suomalainen lääkäri
• Jorma Huuhtanen (s. 1945), kansanedustaja, Kelan pääjohtaja^[25]
• Merja Korpela (s. 1981), moukarinheittäjä^[25]
• Pekka Pesola (1925–2009), kansanedustaja^[25]
• Jorma Rasinmäki (s. 1956), Seinäjoen entinen kaupunginjohtaja^[25]
• Eino Uusitalo (1924–2015), poliitikko^[26]

• Luettelo Soinin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Soini Wikimedia Commonsissa

• Soinin kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tilastokeskus – Soinin avainluvut