Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä. Voidaan puhua opillisesta tai muodollisesta sivistyksestä, akateemisesta sivistyksestä, humanistisesta ja luonnontieteellisestä sivistyksestä, yleissivistyksestä tai kansansivistyksestä, toisaalta taas ihmisen sisäisestä kehittyneisyydestä. Jälkimmäiseen, henkisen kypsyyden merkitykseen, saatetaan viitata ”sydämen sivistyksenä”. Lisäksi sanaa sivistys käytetään kulttuurin tai sivilisaation synonyymina.[1]

Magnus Enckell, Lukusali, 1899.

Suomen kielen sana sivistys on Reinhold von Beckerin sepittämä, ja se tuli nykymerkityksessään käyttöön 1820-luvulla. Sana pohjautuu sanoihin siveä, siivo.[2][3]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. sivistys. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. Sivistys Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.3.2019.
  3. Sivistyksen suomenkielinen nimitys Kielikello. Viitattu 23.3.2019.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Jantunen, Timo & Ojanen, Eero (toim.): Sydämen sivistys. Kasvatuksen ytimessä. Helsinki: Aurinko, 2011. ISBN 978-952-230-238-0
  • Kauppila, Juha & Harinen, Päivi (toim.): Sivistyksen tarina. Uskomuksia, lupauksia ja lunastuksia: Millainen sivistysyhteiskunta Suomi on? Joensuu: Joensuun yliopisto, 2004. ISBN 952-458-490-5
  • Kivistö, Sari & Sami Pihlström: Sivistyksen puolustus. Mihin akateemista elämää tarvitaan? Helsinki: Gaudeamus, 2018. ISBN 978-952-495-465-5
  • Ojanen, Eero: Sivistyksen filosofia. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-697-6
  • Schwanitz, Dietrich: Sivistyksen käsikirja. Kaikki, mikä tulee tietää. (Bildung. Alles, was man wissen muss, 1999) Suomentanut toimittaen Riitta Virkkunen. Helsinki: Ajatus, 2003. ISBN 951-20-6356-5
  • Tirronen, Jarkko: Modernin yliopistokoulutuksen lähtökohdat ja sivistyskäsitys. (Väitöskirja) Kuopio: University of Kuopio, 2005. ISBN 951-27-0361-0

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.