Siida

Siidan johdantonäyttely esittelee pohjoisen luonnon ja kulttuurin kehitysvaiheita aikajanana varhaisimmista jääkauden jälkeisistä arkeologisista löydöistä nykyhetkeen. Siidan päänäyttely kertoo saamelaisten historiasta ja kulttuurista sekä pohjoisimman Lapin luonnosta. Perusnäyttelyiden lisäksi Siidassa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, joissa esitellään saamelaista taidetta ja kulttuuria, muiden alkuperäiskansojen kulttuuria, luontokuvia ja pohjoisen luonnon ilmiöitä.

Siidan sisätiloissa olevien näyttelyiden lisäksi kokonaisuuteen kuuluu seitsemän hehtaarin laajuinen ulkomuseoalue. Ulkomuseoalueen kiertävän polun pituus on noin 800 m. Polun varrella on lähes 50 tutustumiskohdetta. Hirsirakennusten lisäksi museoalueella voi tutustua erilaisiin siirrettäviin kota- ja laavurakennelmiin ja turverakennuksiin, sekä erilaisiin säilytys- ja pyydysrakenteisiin. Oman mielenkiintoisen lisänsä kokonaisuuteen antaa museoalueen läpäisevän puron varrella sijaitseva kultakämppä. Ulkomuseon näyttelyhalli sisältää Saamelaismuseon veneet ja ahkiot sekä muut ajokalut.

Siidan ympäristö on arkeologisesti mielenkiintoinen. Inarijärven rannalla Juutuajoen suulla olevassa saamelaismuseon kohteessa on ollut asutusta jo kivikaudella ja varhaisella metallikaudella, 6000–2000 vuotta sitten. Ulkomuseoalueen kaivauksissa on tavattu pyyntiväestön elämästä kertovia jäännöksiä ja esineitä, kodanpohjia ja niihin liittyviä tulisijoja sekä erilaisia työkaluja ja keramiikkaa ja palanutta luuta. Alue on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu.

Siida avattiin 1. huhtikuuta 1998. Uudisrakennuksen suunnitteli professori Juhani Pallasmaa.

Saamelaismuseo vastaa museokokoelmiin ja saamelaisiin liittyviin tiedonhakuihin suoraan ja osana verkossa toimivaa Lapponica-tietopalvelutiimiä. Luontokeskuksen asiakaspalvelupisteessä on Pohjois-Lapin retkeilyneuvontapalvelu ja Inarin matkailuinfo. Siidan 2. kerroksessa on kahvila-ravintola.

Inarin saamelaismuseo perustettiin vuonna 1959. Samana vuonna aloitettiin museoon sopivien rakennusten kartoittaminen ja museokokoelmien kerääminen. Museon perusti Samii Litto – Saamelaisten yhdistys ry. Ensimmäiset rakennukset siirrettiin ulkomuseoalueelle vuonna 1960. Museo avattiin yleisölle kesäksi 1963. Vuodesta 1959 vuoteen 1997 saakka Inarin saamelaismuseo toimi paikallismuseona ja ulkomuseona, ja se oli avoinna ainoastaan kesäisin. Inarin saamelaismuseosta tuli jo 1960- ja 1970-luvuilla yksi Lapin suosituimmista matkailukohteista.

Vuodesta 1986 lähtien saamelaismuseon toiminnasta on vastannut Sámi Museum – Saamelaismuseosäätiö. Näyttelytoiminnan lisäksi säätiö edistää saamelaisten kansalliskulttuuria tukemalla tieteellistä tutkimustyötä ja sen tulosten levittämistä ja toimimalla yhteistyössä muiden maiden saamelaismuseoiden kanssa. Säätiön omistamat kokoelmat käsittävät ulkomuseon rakennuksineen, esinekokoelman, valokuvakokoelman, taidekokoelman, arkiston ja käsikirjaston. Saamelaismuseo sai vuonna 1999 valtakunnallisen erikoismuseon statuksen ja vuonna 2020 uuden museolain myötä museo nimitettiin valtakunnalliseksi vastuumuseoksi.^[5]

Saamelaismuseo tuotti vuonna 2007 yhteistyössä Johtti Sápmelaččat -yhdistyksen ja Metsähallituksen Tunturi-Lapin luontokeskuksen kanssa Länsi-Lapin porosaamelaisesta kulttuurista kertovan näyttelyn Enontekiön Hettaan. Vuodesta 2008 lähtien saamelaismuseo on hoitanut Inarin Sevettijärvellä sijaitsevaa Kolttien perinnetaloa. Vuodesta 2012 lähtien saamelaismuseolla on ollut näyttelytoimintaa myös Tiede- ja taidetalo Ailigaksessa Utsjoella.

•  
  Siidan itäpääty
•  
  Niliaitta ulkomuseossa
•  
  Siidan ulkomuseoalueelta
•  
  Siidan näyttelyhalli

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siida Wikimedia Commonsissa

• Siida – Viralliset kotisivut
• Luontoon.fi (Arkistoitu – Internet Archive) – Siida – Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus