Sark
Sark (ransk. Sercq) on Englannin kanaalin lounaisosassa sijaitseva pieni saari, joka kuuluu Kanaalisaarten ryhmään ja on osa Guernseyn erillisaluetta. Saari ei kuulu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.[1][2]
| Sark |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | Guernseyn alainen läänitys | ||
| Seigneur | John Michael Beaumont | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 6,5 km2 (sijalla –) | ||
| Väkiluku (2023) | 562 (sijalla –) | ||
| Itsenäisyys – Perustettu |
6. elokuuta 1565 |
||
| Lyhenne | Sark | ||
Sark on autoton alue, ja saarella on sallittua käyttää vain hevosvetoisia ajoneuvoja, polkupyöriä, traktoreita sekä akkukäyttöisiä polkupyöriä.[3] Saarella ei ole myöskään katuvaloja, joten se on valosaasteeton paikka tähtitaivaan tarkkailuun.[4]
Maantiede
muokkaaSark on noin 34,4 kilometrin päässä Ranskasta joka on sen lähin maa. Saari on pinta-alaltaan 6,5 km² sen pituus ja leveys on noin 4,7 kilometriä × 2,5 kilometriä. Sarkin korkein kohta on Le Moulin 114 metriä.[5] Sark koostuu käytännössä kahdesta saaresta, Great Sark ja Little Sark joiden välissä on 90 metriä pitkä ja 30 metriä leveä kannas. Sarkin länsipuolella on pieni saari jonka nimi on Brecqhou.[6][7]
Historia
muokkaaSaaresta tuli oma feodaaliläänityksensä 6. elokuuta 1565, kun kuningatar Elisabet nimitti jerseyläisen Hélier de Carteretin seigneuriksi, joka toi saarelle mukanaan 40 alaisuudessaan olevaa vuokralaista. Lisäksi de Carteret sai tehtäväkseen estää saaren päätymisen merirosvojen tukikohdaksi.[6] de Carteret perusti 40 miehen vahvuiset puolisotilaalliset joukot ja maksoi kruunulle 50 šillinkiä vuodessa läänityksestään.[8] Läänitys päätyti lopulta Guernseystä lähtöisin olevalle rikkaalle perheelle, mikä katkaisi Sarkin suhteet Jerseyhyn.[9]
Vuonna 1990 ranskalainen työtön ydinfyysikko André Gardes yritti vallankaappausta saarella. Gardes oli vakuuttunut siitä, että oli de Carteretin perillinen ja sitä kautta saaren laillinen signeur. Hän oli aseistautunut rynnäkökiväärillä ja antoi etukäteen varoituksen, jossa hän vaati saarta antautumaan seuraavan päivän klo 12:00 mennessä. Suurin osa saarelaisista piti tätä vitsinä. Gardes istuessa penkillä ja odotellessa määräajan umpeutumista, paikallinen vapaaehtoinen konstaapeli tuli jututtamaan häntä ja kertoi ihailevansa tämän asetta. Kun Gardes irrotti aseen lippaan, konstapeli kamppasi hänet ja kukisti vallankaappausyrityksen.[10][11]
Vuonna 2008 saaren lakiasäätävä elimen jäsenet alettiin valita yleisillä vaaleilla, mikä merkitsi käytännössä feodalismin loppua Sarkilla.[6] Saarta kutsuttiin viimeiseksi paikaksi Euroopassa, jossa noudatettiin feodalismia. Tästä huolimatta Sarkin signeur maksaa edelleen Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaalle 1,79 puntaa vuodessa läänityksestään.[8][12][13][14]
Hallinto ja politiikka
muokkaaAikaisemmin signeurillä oli paljon valtaa ja etuoikeuksia, kuten esim. vapaus pitää koiriaan vapaana, metsästää ja pitää kyyhkysiä.[8] Paikallinen parlamentti koostuu 18 vaaleilla valitusta edustajasta. Vaalit järjestetään kahden vuoden välein, jolloin puolet parlamentin paikoista on valittavissa.[3]
Lakia saarella valvoo kaksi vapaaehtoista poliisia.[3]
Sark on osa Guernseyä, muttei Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on kuitenkin vastuussa Sarkin ulko- ja puolustuspolitiikasta, eikä erillistä Sarkin kansalaisuutta ole.[15][8]
Väestö ja talous
muokkaaVuonna 2023 Sarkilla pidettiin ensimmäinen virallinen väestönlaskenta 52 vuoteen. Sen mukaan saaren asukasluku oli 562.[16] Saarelle saavat muuttaa ainoastaan sellaiset henkilöt, jotka ovat joko Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia tai, joilla on lupa muuttaa pysyvästi Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.[15]
Perinteisesti Sarkin talous on nojannut kalastukseen ja maatalouteen. Myös pienimuotoista neuleteollisuutta on harjoitettu. Sittemmin turismi on kasvanut huomattavasti ja saarella käy vuosittain kymmeniä tuhansia turisteja. Saarella ei kerätä tulo- tai arvonlisäveroa, minkä vuoksi se voidaan määritellä veroparatiisiksi.[8] Vuonna 2018 Sarkilla toimi kolme pubia.[3] Saaren virallinen valuutta on Guernseyn punta, joka on sidottu Britannian puntaan. Joissain paikoissa otetaan vastaan myös euroja.[15]
Lähteet
muokkaa- ↑ Johnson, Ben: Sark, Channel Islands Historic UK. Viitattu 30.6.2019 (englanniksi).
- ↑ Johnson, Henry: Sark and Brecqhou: Space, Politics and Power. The International Journal of Research into Island Cultures, 2014, nro 8, s. 9–33. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.6.2019 (englanniksi).
- ↑ a b c d Sark: Ten years of democracy, but is it working? BBC News. 18.12.2018. Viitattu 27.9.2024. (englanti)
- ↑ Isle of Sark – A World apart Sark Tourism & Island Holidays. Viitattu 30.6.2019 (englanniksi).
- ↑ Description island Sark Islandseurope. Arkistoitu 9.12.2021. Viitattu 30.6.2019 (englanniksi).
- ↑ a b c Sark Encyclopædia Britannica. Viitattu 30.6.2019 (englanniksi).
- ↑ Map island Sark Islandseurope. Viitattu 30.6.2019 (englanniksi).
- ↑ a b c d e Sark: A Modern Day Feudal Island I Crazy Borders I ARTE.tv Documentary ARTE.tv Documentary. 8.8.2022. Viitattu 27.9.2024. (ranska)
- ↑ Seigneurs Isle of Sark. Viitattu 27.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Lost world: the last days of feudal Sark Independent. 25.10.2006. Viitattu 27.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Au large des côtes françaises, «Game of Thrones» sur l'île de Sark Franceinfo. 19.11.2014. Viitattu 27.9.2024. (ranska)
- ↑ Jones, Sam: Sark bids a reluctant farewell to more than 400 years of feudalism The Guardian. 9.3.2006. Viitattu 27.9.2024. (englanti)
- ↑ HISTORY Isle of Sark. Viitattu 27.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Sark Island, the last feudal state FRANCE 24 English. 23.4.2008. Viitattu 27.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Living on Sark Isle of sark government. 2024. Viitattu 27.9.2024. (englanti)
- ↑ Sark census puts population at 562 BBC News. 15.9.2023. Viitattu 27.9.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sark Wikimedia Commonsissa